Klikkaa kuvaa ja lataa Väestöliiton ilmainen appi

Hedelmällisyys haltuun
–heikentyneen hedelmällisyyden taustatekijät ja neuvonta Suomessa

Syntyvyys on Suomessa laskenut 2010-luvun aikana nopeasti ennennäkemättömän matalalle tasolle. Samaan aikaan ensisynnyttäjien keski-ikä on jatkanut nousuaan. Nuorilla aikuisilla on liian optimistiset käsitykset omasta hedelmällisyydestään ja hedelmöityshoitojen toimivuudesta. Lapsettomuus on Suomessa maailman kärkisijoilla niin naisten kuin miesten kohdalla. Noin joka viides nainen ja joka neljäs mies ei saa omaa lasta, vaikka suuri enemmistö heistä olisi toivonut tulevansa vanhemmaksi.

Perhesuunnittelu on perinteisesti mielletty vain ehkäisyn suunnitteluksi. Nyt sen rinnalle tarvitaan hedelmällisyysneuvontaa ja toivotun lapsiluvun toteutumisen suunnittelua. Väestöliiton tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoitus on tarkentaa heikentyneen hedelmällisyyden riskitekijöitä suomalaisissa parisuhteissa sekä kehittää hedelmällisyystietoisuutta.

Tutkimme hedelmällisyyden heikentymiseen vaikuttavia riskitekijöitä suomalaisella kaksosaineistolla ja kehitämme palvelutarjontaa Väestöliitto-konsernissa sekä valtakunnallisesti.

Tutkimuksen pääkysymykset ovat:

Onko olemassa erityisiä hedelmällisyyden keskimääräistä nopeammalle laskulle altistavia tekijöitä?
Missä määrin ja miten tekijät liittyvät vastaajien geeniperimään, lapsuuteen, tai nykyiseen elinympäristöön? Tutkittavina ympäristötekijöinä ovat muun muassa yksilön syntymäpaino, lapsuuden sosioekonominen tausta, äidin tupakointi raskauden aikana, yksilön nykyinen tupakointi, BMI ja pitkäaikaissairaudet kuten astma tai allergiat.
Miten puolisoiden yhdistetyt ominaisuudet vaikuttavat pariskunnan hedelmällisyyteen?

 

Näitä tekijöitä on tutkittu hyvin vähän geneettisillä aineistoilla. Hyödynnämme käytössämme olevaa FinnTwin16-aineiston viidettä seurantakyselyä. FinnTwin16 on pitkittäistutkimus, jossa seurataan suomalaisia vuosina 1974–1979 syntyneitä kaksosia. Ensimmäinen tutkimus toteutettiin kaksosten ollessa 16-vuotiaita, ja viimeisimmän, viidennen seurantakerran aikana vuosina 2010–2012, he olivat noin 30–35-vuotiaita. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miksi jollain yksilöillä ja parisuhteilla on selvästi vaikeampaa tulla raskaaksi kuin toisilla.

Aikaisempien tutkimusten mukaan suomalaiset ovat jonkin verran tietoisia erityisesti naisen ikääntymiseen liittyvästä hedelmällisyyden laskusta. Monien muiden tekijöiden, kuten tupakoinnin, merkittävän yli- tai alipainon vaikutuksesta tiedetään vähemmän. Monet kuvittelevat myös hedelmällisyyden laskun tapahtuvan todellista myöhemmin. Lisäksi ihmisten on usein vaikea mieltää hedelmällisyyden laskun koskevan itseään. Pyrimme kehittämään keinoja, joilla hedelmällisyyttä koskeva tieto saataisiin konkretisoiduksi niin, että yhä pienempi osa ihmisistä jäisi tahattomasti lapsettomaksi.

 

Lisätietoja:
Tutkija Venla Berg
Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen
etunimi.sukunimi(at)vaestoliitto.fi