Lasten hankinta on siirtynyt Suomessa, kuten kaikissa muissakin teollistuneissa maissa, yhä myöhempään ikävaiheeseen. Mitä myöhemmällä iällä tapahtuva äidiksi tai isäksi tulo merkitsee yksilön, perheen tai yhteiskunnan kannalta? Selvitämme syntyvyyden kehitykseen ja lastenhankinnan siirtymiseen yhteydessä olevia tekijöitä ja myöhentyneen vanhemmuuden seurauksia yksilöiden ja perheiden kannalta erilaisilla aineistoilla. 

Vuoden 2015 alussa kerätyn barometrikyselyn tuloksia suomalaisten lastenhankinta-aikeista ja -ihanteista on raportoitu Perhebarometrissa Miksi syntyvyys laskee?.

Hanketta on rahoittanut Alli Paasikiven säätiö.

Julkaisut:

Miettinen, Anneli. 2015. Miksi syntyvyys laskee (pdf). Katsauksia E 49. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos.

Tietovuoto: Vapaaehtoinen lapsettomuus lisääntyy Suomessa

Tietovuoto: Ovatko puolisot samaa mieltä lastenhankinnasta?

Lainiala, Lassi. 2012. Toiveesta toteutukseen. Suomalaisten lastenhankintaa selittäviä tekijöitä (pdf). Katsauksia E 44. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos.

Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna. 2008. Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Perhebarometri 2008 (pdf)Katsauksia E 34. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos.

Miettinen, Anneli. 2010. Voluntary or Involuntary Childlessness? Socio-Demographic Factors and Childlessness Intentions among Childless Finnish Men and Women aged 25–44, Finnish Yearbook of Population Research 2010: 5–24.

Miettinen, Anneli & Basten, Stuart & Rotkirch, Anna. 2011. Gender equality and fertility intentions revisited. Evidence from Finland.  Demographic Research 24(20): 469–496.

Milla Sinnemäki: Lastenhankinta-aikeiden ja persoonallisuuspiirteiden yhteys. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto, 2010. 

Kyselylomakkeita:

Perhebarometri 2015: Barometri 2015
Perhebarometri 2008: Ihmissuhteet ja hyvinvointi 2008
Wellbeing and social relationships 2008 (questionnaire in  English)

Lisätietoja: Johtaja Anna Rotkirch, puh. 09-2280 5144, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi