Ketkä haluavat paljon seksiä?

Mediassa on melko näyttävästi tuotu esille, että niin suomalaiset kuin muutkin länsimaiden asukkaat ovat harrastaneet viime vuosina seksiä tai yhdyntöjä aiempaa vähemmän. Erityisen selvänä tämä muutos on näyttäytynyt ruuhkavuosiaan keski-iässä elävillä. Tämän muutoksen taustalla ei ole kuitenkaan ollut se, että ihmisten seksihalut olisivat hiipuneet. Vähentyneet seksikerrat on kompensoitu ainakin osaksi ennätyksellisen aktiivisella itsetyydytyksellä. Ikääntyvätkin ihmiset itsetyydyttävät nykyisin ainakin yhtä usein kuin nuoruudessaan.

Väestötason pudonneiden yhdyntämäärien vastapoolina on se, että osa miehistä ja naisista haluaa edelleen suhteellisen paljon yhdyntöjä ja heillä on myös ollut niitä sangen useasti. Keitä siis ovat ihmiset, jotka haluavat ja harrastavat, trendeistä poiketen, usein yhdyntöjä tai rakastelua?

Paljon seksiä haluavia ja sitä usein harrastavia on mahdollista eritellä kolmen FINSEX-tutkimuksessa esitetyn kysymyksen avulla:

  • ”Jos voisitte aivan omin päin ratkaista, olisitteko sukupuoliyhteydessä mieluimmin” (lomakkeella oli määritelty sukupuoliyhteyden tarkoittavan sukupuolista vuorovaikutusta joko yhdynnässä, suuseksissä tai käsin toista kiihottamalla) (kahdeksan vaihtoehtoa).

  • ”Kuinka usein olette ollut sukupuoliyhdynnässä viimeksi kuluneen kuukauden (30 vrk) aikana?” (kahdeksan vaihtoehtoa)

  • ”Milloin viimeksi olette harjoittanut itsetyydytystä?” (seitsemän vaihtoehtoa)

Ketkä haluavat seksiä usein ja useammin kuin mitä sitä on ollut?

Suomalaiset ovat olleet yhdynnässä tyypillisimmin kerran viikossa. Seksin harrastaminen sitä useammin on siis jo jokin merkki tavallista aktiivisemmasta seksielämästä. Hyvin tyypillisesti ihmiset myös haluaisivat sukupuoliyhteyksiä useammin kuin heillä on ollut yhdyntöjä. Miehistä 22 prosentilla on ollut seksiä juuri sen verran kuin he toivovat. 75 prosenttia heistä haluaisi sitä useammin kuin sitä on ollut. Naisista seksin määrään on ollut tyytyväisiä 33 prosenttia. Enemmän seksiä haluaisi kokea 57 prosenttia naisista. Miehillä on siis ollut naisia useammin toiveena aktiivisempi seksielämä.

Osa toivoisi seksiä päivittäin tai lähes päivittäin. Kaikista miehistä 7 prosenttia ja naisista 3 prosenttia haluaisi seksiä joka päivä tai useammin. Nuorilla ihmisillä on ollut keskimääräistä useammin toiveita näin säännöllisestä seksistä. Alle 40-vuotiailla miehillä tämä osuus on 12 prosenttia ja alle 25-vuotiailla naisilla 10 prosenttia. Eläkeikäisistä miehistä päivittäistä seksiä kaipasi 3 prosenttia mutta vastaavan ikäisistä naisista vain alle prosentti. Ikääntyvilläkin voi siis olla toiveita hyvin säännöllisestä seksistä.

Kaikista miehistä 16 prosenttia haluaisi sukupuoliyhteyksiä ainakin viisi kertaa viikossa ja 38 prosenttia haluaisi niitä ainakin 3 kertaa viikossa. Naisilla vastaavat osuudet ovat 7 prosenttia ja 22 prosenttia. Vähintään pari kertaa viikossa seksiä haluaisi 69 prosenttia miehistä ja 47 prosenttia naisista. Miehet toivoivat siis naisia useammin säännöllisesti toistuvaa seksiä. Vuonna 2015 nämä toiveet olivat yllättävänkin samanlaiset kuin vuonna 1971. Aika on siis kovin vähän muuttanut sitä, kuinka usein ihmiset seksiä haluaisivat, jos he voisivat siitä itse päättää. Tästä huolimatta yhdyntämäärät ovat vähentyneet merkittävästi 2000-luvulla.

Nuorista miehistä ja naisista ainakin neljä viidesosaa haluaisi seksiä ainakin pari kertaa viikossa. Eläkeikäisistä miehistä tämä toive on joka kolmannella ja saman ikäisistä naisista 15 prosentilla. Vaikka ikääntyvien määrälliset seksuaaliset odotukset eivät ole niin suuret kuin nuoremmilla, osa ikääntyvistäkin toivoo sangen säännöllistä seksiä.

Osa seksiä usein kaipaavista on voinut toteuttaa toiveensa. Heistä, jotka haluaisivat seksiä mieluiten joka päivä, vähintään viisi kertaa viikossa tai 3-4 kertaa viikossa, on kussakin tapauksessa joka viidennellä miehellä ja joka neljännellä naisilla ollut seksiä juuri näin usein. He ovat siis sekä toivoneet seksiä usein että myös harrastaneet sitä usein. Joka päivä seksiä halunneista miehistä ja naisista toiveensa on voinut toteuttaa joka neljäs. Toisaalta monta kertaa viikossa tai jopa päivittäin seksiä toivoneista miehistä ja naisista joka viidennellä ei ole ollut yhtään yhdyntää viimeisen kuukauden aikana. Heidän toivomansa aktiivinen seksi on siis jäänyt ainakin sillä hetkellä pelkäksi unelmaksi. 

Kuinka monilla on ollut yhdyntöjä aktiivisesti?

Vuonna 2015 kaikista miehistä prosentti ja naisista noin puoli prosenttia kertoi olleensa yhdynnässä joka päivä. Nämä osuudet olivat samat kaikenikäisillä miehillä ja naisilla. Ainakin viisi kertaa viikossa yhdynnässä oli ollut 3 prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Muita useammin näin säännöllisiä yhdyntöjä oli ollut alle 25-vuotiailla miehillä ja naisilla.

Vähintään kolme kertaa viikossa oli ollut yhdynnässä kahdeksan prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista. Alle 40-vuotiaista miehistä ja naisista näin usein on ollut yhdynnässä reilut 10 prosenttia. Vanhemmista miehistä noin viisi prosenttia ja saman ikäisistä naisista reilu prosentti oli ollut ainakin kolme kertaa viikossa yhdynnässä. Ikääntymisellä on siis ollut selvää yhteyttä siihen, että säännöllistä seksiä on ollut harvemmin. 

Yhdyntäaktiivisuuteen vaikuttaa luonnollisesti vakituinen kumppani, jonka kanssa ollaan yhdynnöissä. Siksipä sinkkujen joukossa on varsin vähän heitä, joilla olisi useampia yhdyntöjä viikossa. Sinkkumiehistä viisi prosenttia ja sinkkunaisista kaksi prosenttia ilmoittaa, että heillä oli ollut yhdyntää ainakin pari kertaa viikossa.

Voisi olettaa, että yhdessä asuvilla pareilla olisi muita useammin säännöllistä seksiä, koska kumppani on ainakin melko säännöllisesti paikalla ja kumppanin läsnäolon voisi odottaa herättävän seksuaalista halukkuutta. Vastoin tätä oletusta aktiivista ja säännöllistä seksiä on muita useammin ihmisillä, jotka asuvat erillissuhteissa. He eivät asu yhdessä vaikka heillä on vakiintunut parisuhde.

Erillissuhteessa olevista miehistä kahdeksalla prosentilla ja vastaavista naisista viidellä prosentilla on ollut vähintään viisi yhdyntää viikossa. He ovat järjestäneet seksuaalisia tapaamisia kumppaninsa kanssa hyvin aktiivisesti erillään asumisesta huolimatta. Vähintään kahdesti viikossa oli ollut yhdynnässä kumppaninsa kanssa 36 prosenttia erillissuhteissa olleista miehistä ja 41 prosenttia vastaavista naisista.

Avoliitossa asuvista miehistä viisi prosenttia ja naisista kolme prosenttia ilmoittaa olleensa kumppaninsa kanssa yhdynnässä vähintään viisi kertaa viikossa. Naimisissa olevilla vastaavat luvut ovat kaksi prosenttia ja yksi prosentti. Vähintään kahdesti viikossa yhdynnässä ovat olleet 30 prosenttia avoliitoissa elävistä miehistä ja naisista. Naimisissa olevilla vastaavat osuudet ovat olleet 22 prosenttia ja 17 prosenttia.

Miten yhdyntäaktiivisuus on muuttunut?

Yhdyntäaktiivisuuden muutoksia on ollut mahdollista seurata 1971–2015. Jo aiemmin FINSEX-sivustolla on raportoitu yhdyntämäärien laskusta 2000-luvulla verrattuna sitä aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Laskeva trendi näkyy myös niiden vastaajien osuuksissa, jotka ovat olleet keskimääräistä aktiivisemmin yhdynnöissä.

Kuvioista 1 ja 2 käy ilmi, että erityisesti keski-ikäisistä yhä pienemmällä osuudella on ollut vähintään kaksi yhdyntää viikossa. Tämä käy samalla tavoin ilmi miesten ja naisten vastauksista. Nuorimpia vastaajia lukuun ottamatta noin joka neljäs ilmoittaa olleensa 2000-luvulla yhdynnässä vähintään kahdesti viikossa. Tämä osuus vaihtelee ikäryhmittäin enemmän naisten kun miesten antamissa vastauksissa. 1970-luvulla ja 1990-luvulla kaksi yhdyntää viikossa ei ollut mitenkään erityinen aktiivisuuden merkki, toisin kuin 2000-luvulla, vaan tavanomainen yhdyntätapa. Ikäryhmän merkitystä kuvaa se, että 2000-luvulla vähän päälle 20-vuotiaista 30-40 prosentilla mutta noin 70-vuotiaista vain 5-10 prosentilla on ollut kaksi yhdyntää viikossa.

Kuvio 1
Kuvio 2

Silloin kun ihmiset asuvat vakituisesti rakastamansa kumppaninsa kanssa voisi olettaa, että heillä olisi enemmän sekä motiiveja että mahdollisuuksia olla yhdynnässä. Vuosina 1971–2015 yhdyntäaktiivisuuden muutoksia on mahdollista tarkastella naimisissa olleilla miehillä ja naisilla. Avoliittoja ja erillissuhteita oli 1970-luvulla vielä liian vähän, jotta niistä voisi esittää vertailuja 1990-luvun ja 2000-luvun tuloksiin.

FINSEX-tulosten perusteella naimisissa oleminen ei ole johtanut siihen, että ihmisillä olisi ollut juurikaan enemmän yhdyntöjä kuin saman ikäisessä väestössä keskimäärin. Miehillä vähintään kahteen yhdyntään viikossa ryhtyneiden osuus on hyvin samanlainen (noin 30 %) kuin väestössä keskimäärin. Naimisissa olevat naiset ovat raportoineet hieman miehiä harvemmin (noin 20 %) kaksi yhdyntää viikossa. Alle 35-vuotiaana naimisissa olevilla naisilla on itse asiassa ollut jopa muuta naisväestöä harvemmin vähintään kaksi yhdyntää viikossa. Paljon seksiä haluavat nuoret naiset eivät ole tämän perusteella kiirehtineet avioitumaan.

Kuvio 3
Kuvio 4

Vähintään kaksi yhdyntää viikossa on ollut 2000-luvulla aiempaa harvinaisempaa naimisissa olleilla. 1970-luvulla noin 30-vuotiaana naimisissa olleista vielä joka toisella oli kaksi yhdyntää viikossa, mutta 2000-luvulla näin oli enää noin 30 prosentilla. Aktiivisesti yhdynnässä olleiden osuus on pudonnut merkittävästi kaikilla alle 50-vuotiaana naimisissa olleilla. Avioliitossa oleminen ei ole, vanhimpia vastaajia lukuun ottamatta, inspiroinut yhdyntöihin 2000-luvulla yhtä aktiivisesti kuin 1970- ja 1990-luvuilla. Tämä kertoo merkittävästä muutoksesta naimisissa olevien suomalaisten seksuaalielämässä.

Naimisissa olevien erityisenä seksuaalisen aktiivisuuden rajana voi pitää nykyisin sitä, että ollaan kumppanin kanssa yhdynnässä useammin kuin kaksi kertaa viikossa – siis vähintään kolme kertaa viikossa. Miesten vastausten perusteella näin usein yhdyntöjä on ollut alle 50-vuotiaana noin kymmenellä prosentilla ja naisista noin viidellä prosentilla. Noin 60-vuotiaana vastaava osuus on ollut noin viisi prosenttia sekä miesten että naisten vastausten perusteella. Avioituneilla naisilla nämä osuudet ovat pudonneet merkittävästi alle 50-vuotiaiden ikäryhmässä.

Aktiivisesti itsetyydyttävät

Aktiivinen seksin haluaminen ilmenee seksuaalisessa käyttäytymisessä myös aktiivisena itsetyydytyksenä. Osalla aktiivinen itsetyydytys on seurausta siitä, että heillä ei ole vakituista seksikumppania, mutta itsetyydytys on yleistynyt vahvasti myös parisuhteissa elävien miesten ja naisten keskuudessa. Itsetyydytyksen aktiivisuudesta löytyy FINSEX-tutkimuksesta tietoja vuosilta 1971–2015. Itsetyydytyksestä on julkaistu aiemmin tietoja viimeisen kuukauden osalta, mutta tässä tietoja tarkennetaan sekä viimeisen viikon että viimeisen vuorokauden osalta. Varsinkin viimeisen vuorokauden aikana koetun itsetyydytyksen voi tulkita ilmentävän tavallista vahvempaa seksuaalista halua.

Itsetyydyttäminen viimeisen viikon aikana ei ole enää nykypäivänä merkki erityisestä seksuaalisesta aktiivisuudesta kuten se oli vielä 1970-luvulla ja 1990-luvun alussa. Varsinkin nuorille miehille se on nykyisin sangen tavanomaista ja alle 50-vuotiaista naisista joka toisella on ollut viikon aikana itsetyydytystä. Vuosikymmeniä sitten se oli vielä sangen harvinaista ja sen saattoi tuolloin ajatella ilmentävän erityistä seksihalua. Nykyään itsetyydytys on ollut suhteellisen harvinaista vain eläkeikäisten naisten parissa.

Kuvio 5
Kuvio 6

Paljon seksiä haluavia on varmasti niiden vastaajien joukossa, jotka ovat kertoneet itsetyydytyksestä viimeisen vuorokauden aikana. Tosin tässä joukossa voi olla heitäkin, joille se on osunut tutkimuksen vastaamista edeltävään päivään sattumalta. Itsetyydytys viimeisen vuorokauden aikana on ollut 2000-luvulla merkittävästi yleisempää kuin sitä ennen tehdyissä kyselyissä. Nuorista miehistä lähes puolet on itsetyydyttänyt vuorokauden aikana ja keski-ikäisistä joka neljäs. Naisilla nämä osuudet ovat kymmenen prosentin luokkaa. Yli 50-vuotiailla tuore kokemus itsetyydytyksestä on ollut selvästi tätä harvinaisempaa. Tulkinta siitä, että vuorokauden aikana itsetyydyttäneet haluaisivat kokea poikkeuksellisen paljon seksiä, vaikuttaa tulosten perusteella oikealta. Tässä joukossa on varmasti aika paljon ihmisiä, jotka itsetyydyttävät useita kertoja viikossa.

Kuvio 7
Kuvio 8

Aktiivisen itsetyydytyksen yhteys yhdyntöihin

FINSEX-aineistolla on mahdollista selvittää, kuinka paljon aktiivinen itsetyydytys on liittynyt siihen, miten usein henkilö haluaisi olla yhdynnässä ja kuinka usein hän on ollut viimeisin kuukauden aikana yhdynnässä. 

Odotetusti varsinkin viimeisen vuorokauden aikana itsetyydyttäneet haluaisivat muita useammin yhdyntöjä vähintään kolme kertaa viikossa tai joka päivä. Viimeisen vuorokauden aikana itsetyydyttäneistä miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes haluaisi yhdyntää joka päivä. Vuorokauden aikana itsetyydyttäneistä miehistä kaksi kolmasosaa ja naisista joka toinen haluaisi yhdyntää ainakin kolme kertaa viikossa. Muista miehistä reilu kolmasosa ja naisista reilu kymmenesosa olisi halunnut yhdyntää näin usein.

Viimeisen viikon tai vuorokauden aikana itsetyydyttäneistä miehistä ja naisista joka neljäs ei ollut ollut lainkaan yhdynnässä viimeisen kuukauden aikana. Vaikka näillä ihmisillä oli muita useammin toiveita säännöllisistä yhdynnöistä, niin käytännössä näillä miehillä ei ollut lainkaan muita useammin yhdyntöjä ja naisillakin niitä oli vain hieman muita naisia useammin. Aktiivinen itsetyydytys ei siis tavallisesti tarkoita sitä, että näillä ihmisillä olisi muita useammin yhdyntöjä oman kumppaninsa kanssa.

Miten yleistä siis on erityinen seksuaalinen aktiivisuus?

Perspektiiviä suomalaisten seksielämän muutokselle antaa se, että kun menneinä vuosikymmeninä kaksi yhdyntää oli parisuhteissa tavanomaista, niin nykyisin se jo ilmentää erityistä aktiivisuutta seksiin. Siihen on ylletty vain joka viidennessä avioliitossa ja joka kolmannessa avoliitossa.

Yhdyntöjä on ollut vähintään 3-4 kertaa viikossa noin kymmenellä prosentilla naimisissa olevista miehistä ja noin viidellä prosentilla naisista. Yli 60-vuotiailla nämä osuudet ovat olleet vielä tätä alemmat. Jo tämä yhdyntämäärä ilmentää nykyisin poikkeuksellista seksuaalista aktiivisuutta.

Lähes päivittäin, 5-6 kertaa viikossa, yhdynnöissä on ollut kolme prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Erillissuhteissa nämä luvut olivat korkeimmat, miehillä kahdeksan prosenttia ja naisilla viisi prosenttia. Näin säännölliset yhdynnät ilmentävät siis erityistä halua ja mahdollisuutta seksiin. Tätä pienempi osa ihmisistä harrastaa seksiä jopa päivittäin, niin myös eläkeläisten ikäryhmässä. Ikääntyminen ei ole siis este suurellekaan seksuaaliselle aktiivisuudelle. 

Päivittäinen itsetyydytys on liittynyt tavallista suurempiin yhdyntätoiveisiin. Näin usein itsetyydyttävistä miehistä joka viides mies ja joka kymmenes nainen haluaisi yhdyntää joka päivä. Vähintään kolme yhdyntää viikossa haluaisi näin usein itsetyydyttäneistä miehistä kaksi kolmasosaa ja naisista joka toinen. Heistä vain joka kymmenes on voinut toteuttaa tämän toiveensa.

Nämä tutkimustiedot täydentävät sitä kuvaa joka suomalaisten seksuaalisesta aktiivisuudesta on aiemmin muodostunut. Koko totuus ei ole se, että suomalaiset harrastaisivat aiempaa harvemmin seksiä, vaikka näin onkin todettavissa tutkimuksen keskiarvojen perusteella. Osa miehistä ja naisista haluaa ja harrastaa seksiä edelleen hyvin aktiivisesti. Lisäksi hyvin monet itsetyydyttävät jopa päivittäin. Tämä kertoo siitä, että jos ihmiset voisivat keskittyä nykyistä paremmin seksuaalisuhteisiinsa, niin mikään ei estäisi sitä, että yhdyntämäärät kasvaisivat nykyisestä.  

 

Lisätietoja: 

Osmo Kontula, tutkimusprofessori
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi, 040 582 7369