Maksullinen seksi

Maksulliselle seksille on ollut aikojen saatossa monenlaisia nimityksiä. Myyjän näkökulmasta nykyään puhutaan useammin seksityöstä tai seksin myymisestä, ennen taas prostituutiosta. Kiinnostavaa kyllä, seksin ostajille ei ole ollut samalla tavalla vakiintuneita nimityksiä. Kun ottaa huomioon sekä ostajan että myyjän, voi puhua maksullisesta seksistä.

Maksulliseen seksiin suhtautuminen jakaa miehet ja naiset

FINSEX-tutkimuksessa on ollut maksulliseen seksiin liittyviä kysymyksiä 1992, 1999, 2007 ja 2015. Kahdessa kysymyksessä on mitattu asenteita maksullista seksiä kohtaan. Toisessa väittämässä otettiin kantaa seksityön hyväksyttävyyteen ”Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset ansaitsevat rahaa myymällä seksuaalisia palveluksia (eli harjoittamalla prostituutiota)?” Toisessa väittämässä oli kannanotto tämän toiminnan yhteiskunnalliseen organisoimiseen ”Kannatan yhteiskunnan valvonnassa toimivien ilotalojen perustamista?” Molemmissa kysymyksissä oli viisi vaihtoehtoa asteikolla ”ehdottomasti samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, vaikea sanoa, hiukan eri mieltä, ehdottomasti eri mieltä”. Samaa mieltä olevien katsottiin kannattavan väittämää.

Nykyään miesten ja naisten seksuaaliasenteissa ei ole yleisesti ottaen kovin suuria eroja. Nämä maksullista seksiä koskevat asenteet ovat siitä merkittävä poikkeus. Kaikissa ikäryhmissä miehet hyväksyivät seksin myymisen huomattavasti naisia useammin. Keski-ikäiset miehet hyväksyivät sen vähän muita miehiä useammin ja ikääntyvät miehet muita harvemmin. Naistenkin keskuudessa ikääntyvät naiset hyväksyivät seksin myymisen muita naisia harvemmin. Iäkkäämpien sukupolvien keskuudessa suhtautuminen seksuaaliasioihin oli ollut pidättyvämpää heidän nuoruudessaan.

Vuonna 2015 kaikista miehistä 61 prosenttia hyväksyi seksin myymisen ja 25 prosenttia ei hyväksynyt. Miehillä suhtautuminen seksin myymiseen oli muuttunut vähän hyväksyvämmäksi. Naisista 23 prosenttia hyväksyi seksin myymisen ja 58 prosenttia ei hyväksynyt. Seksipalveluiden myymiseen kielteisesti suhtautuvien naisten osuus oli vuonna 2015 vähän pienentynyt. Merkillepantavaa oli se, että miesten ja naisten kannanotot olivat kuin toistensa peilikuvat. Miehistä yhtä suuri osa hyväksyi seksin myymisen kuin mitä naisista sitä vastusti. 

Suhtautuminen yhteiskunnan valvonnassa oleviin ilotaloihin eli bordelleihin oli hyvin samanlaista kuin mielipiteet seksin myymisen hyväksyttävyydestä. Keski-ikäiset miehet suhtautuivat niihin ymmärtäväisimmin ja ikääntyvät naiset kriittisimmin. Miehistä 48 prosenttia kannatti ilotaloja vuonna 2015 ja 32 prosenttia vastusti niitä. Vuonna 1999 ilotaloja oli kannatettu enemmän. Tämä saattoi liittyä 1990-luvulla käytyyn melko vilkkaaseen keskusteluun aiheesta itäeurooppalaisten naisten saavuttua Suomen maksullisen seksin markkinoille.

Myös naisten keskuudessa ilotalojen kannatus oli vuonna 1999 yleisempää kuin muina tutkimusvuosina. Vuonna 2015 niitä kannatti naisista 20 prosenttia ja vastusti 56 prosenttia. Molemmilla sukupuolilla ilotalot saivat vähän vähemmän kannatusta kuin seksipalveluiden myyminen. Suurta eroa näiden asenteiden välille ei kuitenkaan muodostunut.

Tarjoukset maksullisesta seksistä

Maksullisen seksin markkinat syntyvät, kun ihmisiä houkutellaan myymään seksuaalisia palveluita tarjoamalla siitä rahaa tai muita vastaavia houkutteita, ja tarjouksen kohde on halukas myymään kyseisen palvelun. Maksullisen seksin myyjät myös tarjoavat palveluita aktiivisesti niistä kiinnostuneille. Ongelmia syntyy silloin, jos tarjouksia tehdään ihmisille, jotka eivät ole niiden myymisestä kiinnostuneita.

FINSEX-tutkimuksessa on kysytty ”Onko teitä joskus suostuteltu sukupuoliyhteyteen tarjoamalla rahaa tai vastaavia taloudellisia etuuksia?” Tämä siis mittaa maksullisen seksin kysyntää. Tässä kysynnässä ei ole ollut suuria eroja neljällä tutkimuskerralla. Vuonna 2015 naisista 16 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia kertoi olleensa joskus tällaisen suostuttelun kohteena. Naisilla tämä osuus oli suunnilleen sama kuin aiemmilla tutkimuskerroilla. Miehillä siinä oli pientä kasvua. Nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla osuudet olivat suunnilleen samat. Tämä voi kertoa siitä, että maksulliseen seksiin kohdistuva kysyntä kohdistuu yleensä nuoriin naisiin. Siksi suostuttelua joskus elämässään kokeneiden osuus ei ole kasvanut iän myötä.

Vähän yllättävältä voi tuntua, että miehiä on suostuteltu joskus maksulliseen seksiin likimain yhtä usein kuin naisia. Tälle tulokselle ei voi antaa tässä täsmällistä tulkintaa. Maksullisen seksin näkyvät markkinat sisältävät yleensä sen oletuksen, että tarjoajana on mies ja, että tarjouksen kohteena on nainen. Tämä ei vaikuta olevan koko totuus. Ehkä miehet ovat laskeneet näihin suostutteluihin melko usein ”vastaavia taloudellisia etuuksia”, joita tässä ei voi tarkemmin määritellä.

Aika harvat kertovat suostuneensa suostutteluihin eli myyneensä tässä tarkoitettua maksullista seksiä. Vuonna 2015 tämä osuus oli naisilla vain 1,2, prosenttia ja miehillä 1,8 prosenttia. Näissä osuuksissa ei ollut merkittävää eroa aiempiin tutkimuskertoihin.

Maksullisen seksin ostaminen

Tutkimuksessa oli kysymys ”Oletteko itse joskus tarjonnut rahaa tai vastaavia taloudellisia etuuksia sukupuoliyhteydestä?” Lisäkysymyksenä oli oliko yksi tai useampi henkilö suostunut näihin tarjouksiin eli myynyt kysyjälle maksullista seksiä. Tästä kertyi tietoa siitä, kuinka monet olivat joskus elämässään ostaneet maksullista seksiä.

Niitä vastaajia, jotka olivat joskus tehneet tarjouksen maksullisesta seksistä, mutta tarjonnan kohteet olivat aina kieltäytyneet näistä tarjouksista, oli aika vähän. Vuonna 2015 miehistä 0,5 prosenttia antoi tällaisen vastauksen. Naisista kenelläkään ei ollut vastaavaa kokemusta.

Vuonna 2015 miehistä 12,1 prosenttia kertoi joskus elämänsä aikana ostaneensa seksiä . Tämä osuus oli vähän alempi kuin vuosina 1999 ja 2007. Vuonna 1992 se oli 10 prosenttia. 1990-luvun aikana kokemukset maksullisesta seksistä lisääntyivät. Naisista maksullista seksiä kertoi joskus ostaneensa vain 0,3 prosenttia.

Tutkimusvuosien välisestä vertailusta käy ilmi, että alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä oli vuonna 2015 selvästi aiempaa vähemmän miehiä, joilla oli kokemusta maksullisesta seksistä. Tämä kertoo, että 1990-luvulla alkanut maksullisen seksin yleistyminen oli muuttunut 2000-luvulla huomattavasti vähemmän yleiseksi.

Viimeaikaisesta maksullisen seksin käytöstä saa tietoa kysymyksestä ”Milloin viimeksi olette maksanut sukupuoliyhteydestä?” Maksullista seksiä joskus hankkineet saattoivat kertoa, oliko viimeisestä kerrasta kulunut alle vuosi, 1–5 vuotta vai yli 5 vuotta. Vastaajille annettiin mahdollisuus vastata myös, että he eivät muistaneet kuinka kauan viimeisestä kerrasta oli aikaa.

Vuonna 2015 miehistä tasan kaksi prosenttia oli ostanut maksullista seksiä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 1999 tämä osuus oli 4,3 prosenttia ja 2007 vuonna 3,2 prosenttia. Maksullisen seksin suosio oli siis viimeisten 20 vuoden aikana vähentynyt. Tämä näkyi myös siinä osuudessa, jolla oli kokemusta maksullisesta seksistä viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä osuus vuonna 1999 oli 7,8 prosenttia, vuonna 2007 se oli 7,0 prosenttia ja 4,8 prosenttia vuonna 2015. Tämäkin tulos vahvistaa maksullisen seksin suosion vähenemisen.

Maksullista seksiä olivat käyttäneet muita useammin miehet, joilla oli tutkimuksen tekohetkellä erillissuhde. Vuonna 2015 heistä tasan kuusi prosenttia oli ostanut maksullista seksiä. Sinkkumiehillä sama osuus oli 3,2 prosenttia. Naimisissa ja avoliitossa olleista maksullista seksiä oli käyttänyt vuoden aikana vain prosentti miehistä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös ”Oliko viimeinen henkilö, jolle maksoitte mies vai nainen?” Yhtä miestä lukuun ottamatta kaikki miehet kertoivat vuonna 2015 viimeisen maksullisen kumppaninsa olleen nainen. Vain muutama nainen oli ostanut seksiä ja he olivat ostaneet sitä vain miehiltä.

Maksullisen seksin viimeisimmästä kumppanista oli kysymys ”Oliko tämä henkilö: ulkomaalainen, jonka kanssa olitte sukupuoliyhteydessä ulkomailla, ulkomaalainen, jonka kanssa olitte sukupuoliyhteydessä Suomessa, suomalainen, jonka kanssa olitte sukupuoliyhteydessä Suomessa, suomalainen, jonka kanssa olitte sukupuoliyhteydessä ulkomailla, vain en osaa sanoa?”

Miesten maksullisen seksin viimeisimmistä kumppaneista oli vuosina 1999, 2007 ja 2015 noin 80 prosenttia ollut ulkomaalainen nainen. Kahdella kolmasosalla maksullista seksiä ostaneista miehistä viimeinen kumppani oli ollut ulkomaalainen nainen, jolta he olivat ostaneet seksiä ulkomailla. Tämäkään osuus ei ollut tutkimuskertojen välillä juuri muuttunut.

Suomessa ostetusta seksistä puolet oli tapahtunut jonkun ulkomaalaisen naisen kanssa ja toinen puoli suomalaisen naisen kanssa. Seksiä ostaneista miehistä yhteensä 14 prosentilla viimeinen maksullinen kumppani oli ollut suomalainen nainen Suomessa. Naisten kumppaneista useammat olivat olleet suomalaisia kuin ulkomaalaisia.

Maksullista seksiä ostaneilta miehiltä kysyttiin viimeisestä kumppanista vielä ”Käytittekö kondomia tämän henkilön kanssa?” Vuonna 2015 kaikista miehistä 78 prosenttia kertoi käyttäneensä tuolloin kondomia. 10 prosenttia ei muistanut oliko käyttänyt kondomia. Nämä olivat tyypillisesti niitä miehiä, jotka eivät muistaneet kuinka monta vuotta sitten he olivat viimeksi ostaneet seksiä. Alle 40-vuotiaista miehistä noin 90 prosenttia muisti käyttäneensä kondomia viimeisimmän maksullisen seksikumppaninsa kanssa.

Millaisia ovat ihmiset jotka suhtautuvat myönteisesti ja aktiivisesti maksulliseen seksiin?

Maksullinen seksi jakaa vahvasti miehiä ja naisia toisin kuin useimmat muut seksiin liittyvät asiat. Useimmat miehet suhtautuvat seksiä myyviin naisiin myönteisesti, kun taas useimmat naiset suhtautuvat heihin kielteisesti. Sama koskee suhtautumista bordelleihin. Monet ottavat kantaa näihin yhteiskunnallisina ilmiöinä. Samalla on syntynyt tilanne, jossa aika monet naiset, toisin kuin miehet, paheksuvat muiden naisten seksuaalista käyttäytymistä. Rahan ansaitsemista seksillä ei pidetä sopivana käyttäytymisenä. Käytännössä on vaikea asettaa mitään rajaa, milloin seksin yhteydessä saatu vastike (vaikkapa lahja) tekee siitä käsitteellisesti jonkinasteista maksullista seksiä.

Tässä tutkittujen asenteiden taustalla on vastaajien yleisempi mielenkiinto tai sen puute seksuaaliasioita kohtaan. Niistä miehistä, jotka selvimmin vastustivat seksipalveluiden myymistä, joka toisella ei ollut lainkaan itsetyydytystä viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti naisilla tämä osuus oli jopa kolme neljäsosaa. Maksulliseen seksiin kriittisesti suhtautuvat tunsivat myös seksuaalista halua muita harvemmin ja he toivoivat yhdyntöjä merkittävästä harvemmin kuin maksulliseen seksiin myönteisemmin suhtautuneet vastaajat. Merkillepantavaa oli, että ehdottomasti maksullista seksiä vastustavien joukossa oli reilu kolmasosa sellaisia miehiä ja naisia, joilla oli ollut elämänsä aikana vain yksi seksikumppani (puoliso). Maksulliseen seksiin suhtautuivat siis erityisen kriittisesti ne henkilöt, joilla ei ollut kovin suurta mielenkiintoa seksuaaliasioita ja -kokemuksia kohtaan.

Maksullisesta seksistä keskustellaan välillä aktiivisesti. Tässä keskustelussa ei ole ollut tiedossa, että suomalaisten miesten seksin ostaminen on viime vuosina itse asiassa vähentynyt. Varsinkin nuorilla miehillä on ollut näihin kokemuksiin merkillepantavan vähän joko kiinnostusta tai tarvetta. Miesten kokemukset olivat kertyneet pääosin ulkomaan matkojen aikana ja silloin, kun heillä ei ollut kumppania, jonka kanssa he asuivat. Maksullisen seksin yhteydessä kondomia oli käytetty sangen aktiivisesti.

Ketkä sitten käyttävät maksullista seksiä muita useammin? Yleisesti ottaen he ovat miehiä, jotka ovat niin sanotusti monisuhteisia. He hyväksyvät erittäin hyvin seksiä myyvät naiset. He rakastuvat muita useammin ja solmivat erilaisia parisuhteita ja seksisuhteita muita useammin. He ovat muita valmiimpia uuteen suhteeseen. He käyttävät muita aktiivisemmin seksikauppoja ja pornografiaa ja tuntevat seksuaalista halua muita useammin. He ovat myös muita aktiivisempia itsetyydyttäjiä. He ovat aloittaneet seksikokemuksensa keskimääräistä nuorempina ja juovat itsensä muita useammin humalaan. Heidän elämänsä ei ole kovin onnellista ja he saattavat tuntea itsensä samalla tavalla yhteiskunnallisesti poikkeaviksi kuin seksiä myyvät naiset tuntevat itsensä. Maksullinen seksi leimaa sekä myyjän että ostajan.

 

Lisätietoja: 

Osmo Kontula, tutkimusprofessori
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto
040-5827369, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi