Kuvaaja näyttää Suomen syntyvyyden tasaisen laskun vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, ja viime vuonna enää vain 1,35.
Kuvio 1. Syntyneet lapset ja kokonaishedelmällisyys Suomessa 2000-luvulla.
Tilastokeskuksen kuvaaja näyttää, että alkuvuodesta 2020 syntyi enemmän lapsia 25-40-vuotiaille naisille kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla.
Kuvio 2. Kokonaishedelmällisyys Suomessa alkuvuonna 2019 ja 2020 äidin iän mukaan.

30.6.2020

Uusi syntyvyyden tutkimusverkosto luo yhteyksiä hyvinvoivan väestön tukemiseksi


Suomi on varovaisesti siirtymässä elpymisen tielle koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen jäljiltä. Miltä Suomi ja muu maailma näyttävät tulevaisuudessa ja miten jälleenrakennamme yhteiskuntaamme entistäkin vahvemmaksi kriisin jälkeen? Emme voi ennustaa tulevaa, mutta innovatiiviseen työhön voimme ryhtyä, yhdessä.

Suomesta on tullut alhaisen syntyvyyden maa

Suomen kokonaishedelmällisyys oli vuonna 2019 1,35. (Kuvio 1). Syntyvyys on vähentynyt noin neljänneksellä viimeisen vuosikymmenen aikana, mikä on alhaisin Pohjoismaissa koskaan mitattu luku. Suomi on nyt alhaisen syntyvyyden maa.

Pandemian vaikutukset syntyvyyteen ovat todennäköisesti merkittäviä. Suomen syntyvyys oli pitkään jatkuneen laskun jälkeen kuitenkin elpymässä alkuvuodesta, juuri ennen COVID-19 viruksen saapumista maahamme (Kuvio 2). Lapsia on tänä vuonna toistaiseksi syntynyt hieman edeltävää vuotta enemmän 25–40-vuotiaille naisille, ja erityisesti 29–31-vuotiaille naisille. Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy vuodenvaihteessa, kun pandemian vaikutukset alkavat näkyä. Tulevaisuuden trendit riippuvat myös yhteiskunnallisesta keskustelusta, tulevaisuusoptimismista ja väestön arvomaailmasta.

Tutkimusverkosto SYNTY kannustaa monialaiseen syntyvyystutkimukseen


Lastensaantiin ja syntyvyyteen vaikuttavat moninaiset tekijät. Niin psykologiset, taloudelliset, kulttuuriset, lääketieteelliset kuin myös biologiset edellytykset muokkaavat asenneympäristöä sekä tietoisia ja tiedostamattomia signaaleja, jotka ohjaavat lisääntymistä ja lastensaantia koskevaa päätöksentekoa. Seksuaali- ja lisääntymisterveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyden kokemusta, johon myös halut ja toiveet perheen perustamisesta sekä itselleen sopivasta lapsiluvusta liittyvät keskeisesti.

Syntyvyyden laskun taustatekijöitä ja sen vaikutuksia on selvitettävä monialaisesti ilmiön ymmärtämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Suomalainen tutkimuskenttä on tällä hetkellä kuitenkin hajautunutta eri tieteenalojen mukaan. Samoja aiheita saatetaan tutkia eri tieteenaloilla ilman vuorovaikutusta, ja joitain tärkeitä aiheita on tutkittu hyvin vähän tai ei lainkaan.

Näistä lähtökohdista Väestöliitto koordinoi Syntyvyyden tutkimusverkostoa (SYNTY), jonka toimintaa sekä jäsenmäärää on tarkoitus kasvattaa vuoden 2020 aikana. SYNTY-verkoston pilottivaihetta rahoittaa Alli Paasikiven Säätiö.

SYNTY tuo Suomen syntyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkivat tahot yhteen sekä saattaa tutkittua tietoa niin tiedotusvälineiden, asiantuntijoiden kuin myös päättäjien käyttöön. Tavoitteenamme on luoda kannustava tiedeyhteisö ja entistä sujuvampaa, rikastuttavaa poikkitieteellistä yhteistyötä eri toimijoiden välille.

Toinen tavoitteemme on edistää väestön lisääntymisterveyttä ja hyvinvointia vahvistamalla luotettavan tiedon jakamista. SYNTY-verkoston avulla välitämme tutkittua tietoa hedelmällisyydestä, lastensaannista ja syntyvyyden trendeistä. Toivomme asiallista yhteiskunnallista keskustelua viriävän näistä tärkeistä, koko väestöä koskettavista aiheista. 

Kansallinen verkosto seuraa myös vastaavien Pohjoismaisten ja EU:n ryhmien ja verkostojen, muun muassa Norjan Centre for Fertility and Healthin, toimintaa.

Toivomme, että SYNTY tarjoaa mahdollisimman monelle uutta kiinnostavaa tietoa ja onnistumme luomaan entistä koosteisemman kentän syntyvyyden tutkimukselle sekä toimitahojen väliselle yhteistyölle!

 

Anna Rotkirch    
Tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori 
Väestöliitto 

Karla Uusitalo
Tutkimushankekoordinaattori
Väestöliitto