Aikuisia lapsia tuetaan enemmän kuin iäkkäitä vanhempia

Kuinka suomalaiset tukevat perheenjäseniään, kun apua tarvitaan niin vanhemmassa kuin nuoremmassa sukupolvessa? Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että sandwich-sukupolven asemassa olevat suurten ikäluokkien edustajat antavat aikuisille lapsilleen enemmän hoiva-apua ja taloudellista tukea kuin iäkkäille vanhemmilleen, mutta käytännön apua sandwich-sukupolvi antaa keskimäärin enemmän iäkkäille vanhemmilleen kuin aikuisille lapsilleen.

Suuret ikäluokat sandwich-sukupolvena

Termillä sandwich-sukupolvi viitataan henkilöihin, joilla on mahdollisuus auttaa sekä iäkkäitä vanhempiaan että aikuisia lapsiaan ja lastenlapsiaan. Sandwich-sukupolven kahteen suuntaan antamaa apua on tutkittu suhteellisen vähän. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessamme tarkastelimme suomalaisten suurten ikäluokkien suhteita omiin iäkkäisiin vanhempiinsa ja aikuisiin lapsiinsa sekä lastenlapsiinsa. Lisäksi tutkimme auttamisen sukupuolittuneisuutta.

Sukupolvien ketju -hankkeessa on kerätty tietoa suomalaisten suurten ikäluokkien (synt. 1945–1950) läheis- ja auttamissuhteista heidän iäkkäiden vanhempiensa ja aikuisten lastensa kanssa. Tutkimuksessa hyödynnetty Sukupolvien ketju -kyselylomakeaineisto on kerätty vuonna 2012, jolloin suuret ikäluokat olivat 62–67-vuotiaita, heidän vanhempansa keskimäärin 89-vuotiaita ja heidän aikuiset lapsensa 36-vuotiaita. Mukaan tutkimukseen valittiin ne vastaajat, joilla oli kyselyyn vastaamisen aikaan vähintään yksi elossa oleva vanhempi sekä aikuinen lapsi (n = 360). Lisäksi hoiva-apua koskevissa tarkasteluissa vastaajalla tuli olla myös vähintään yksi alle 12-vuotias lapsenlapsi (n = 257).

Lomakkeessa suurten ikäluokkien vastaajia pyydettiin kertomaan kuinka läheisiksi he mieltävät omat vanhempansa ja lapsensa asteikolla 0–4, jossa 0 tarkoitti erittäin etäistä ja 4 erittäin läheistä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin ovatko he auttaneet vanhempiaan ja aikuisia lapsiaan kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Tutkimuksessa tarkastelimme käytännön apua ja hoiva-apua sekä taloudellista tukea. Hoiva-apu tarkoittaa vanhemmille annettua henkilökohtaista hoivaa sekä huolenpitoa ja aikuisten lasten kohdalla auttamista lastenlasten hoitamisessa. Tutkimuksessa käytännön apua ja hoivaa koskevien muuttujien arvot vaihtelevat välillä 0–4, jossa 0 tarkoittaa, ettei apua ole annettu lainkaan ja 4, että apua on annettu päivittäin tai useita kertoja viikossa. Taloudellisen tuen osalta vastaajilta kysyttiin, ovatko he ylipäätään antaneet sitä vanhemmilleen tai lapsilleen eli muuttuja on kaksiluokkainen, jossa 0 merkitsee ettei taloudellista tukea ole annettu lainkaan ja 1, että vastaaja on antanut taloudellista tukea.

Kuvio 1.
Kuvio 2.
Kuvio 3.
Kuvio 4.

Kuvioissa 1–4 on esitetty koetun läheisyyden ja eri apumuotojen antamisen ennustetut keskiarvot. Tulokset perustuvat monitasoiseen lineaariseen regressioanalyysiin, jossa on tarkasteltu perheiden sisäistä vaihtelua eli verrattu saman perheen jäseniä toisiinsa. Sandwich-sukupolven asemassa olevat suurten ikäluokkien edustajat mieltävät omat aikuiset lapsensa keskimäärin läheisemmiksi kuin iäkkäät vanhempansa. Samoin suurten ikäluokkien edustajat antavat enemmän lastenhoitoapua aikuisille lapsilleen kuin hoiva-apua iäkkäille vanhemmilleen. He auttavat myös taloudellisesti huomattavasti yleisemmin lapsiaan kuin vanhempiaan. Käytännön apua sandwich-sukupolvi antaa keskimäärin enemmän iäkkäille vanhemmilleen kuin aikuisille lapsilleen.

Tarkastelimme myös sukupuolen mukaisia eroja. Sekä suurten ikäluokkien naiset että miehet mieltävät lapsensa vanhempiaan läheisimmiksi ja antavat enemmän hoiva-apua sekä taloudellista tukea lapsilleen kuin vanhemmilleen, mutta käytännön apua naiset ja miehet suuntaavat enemmän vanhemmilleen kuin lapsilleen. Naiset kokevat omat lapsensa keskimäärin läheisemmiksi kuin miehet. Naiset antavat myös enemmän hoiva-apua vanhemmilleen ja lastenhoitoapua aikuisille lapsilleen (lastenlasten hoitaminen) kuin miehet. Sen sijaan suurten ikäluokkien miehet antavat naisia enemmän käytännön apua aikuisille lapsilleen.

Auttaminen on myös yhteydessä apua saavien sukupuoleen. Suurten ikäluokkien miehet antavat käytännön apua ja lastenhoitoapua enemmän tyttärilleen kuin pojilleen. Naiset puolestaan kokevat tyttärensä poikiaan läheisimmiksi ja antavat lastenhoitoapua yleisemmin tyttärilleen kuin pojilleen. Vanhempien osalta suurten ikäluokkien naiset kokevat äitinsä isiään läheisimmiksi ja antavat enemmän hoiva-apua äideilleen kuin isilleen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suurten ikäluokkien edustajat mieltävät lapsensa vanhempiaan läheisimmiksi ja he auttavat pääosin enemmän aikuisia lapsiaan kuin iäkkäitä vanhempiaan. Vaikka perhesukupolvien auttamisessa on eroja, huomattava osa suurten ikäluokkien edustajista kuitenkin auttaa myös iäkkäitä vanhempiaan ja mieltää heidät läheisiksi.

 

Lisätietoja:

Tutkija Hans Hämäläinen
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

Tutkija Antti O. Tanskanen
etunimi.sukunimi@utu.fi

 

Tietovuoto perustuu artikkeliin: Hämäläinen, H. & Tanskanen, A.O. (2019). ‘Sandwich generation’: Generational transmissions towards adult children and elderly parents. Journal of Family Studies, doi: 10.1080/13229400.2019.1586562