Sukupuolierot nuorten ammattitoiveissa

Sukupuolen mukainen segregaatio työmarkkinoilla, eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin, on Suomessa voimakasta verrattuna moneen muuhun maahan. Tätä segregaatiota pidetään tärkeänä selittävänä tekijänä sukupuolten välisille palkkaeroille ja naisten alhaisemmille eläkkeille.

 

Työmarkkinoiden sukupuolisegregaation ymmärtämiseksi tulisi tarkastella elämänkaaren aikaisempia vaiheita, kuten koulutusalan valintaa ja nuorten ammattitoiveita. Sukupuolierot naisten ja miesten koulutustasossa ovat muuttuneet ajan myötä, ja naiset suorittavat melkein kaikissa kehittyneissä maissa miehiä useammin korkeakoulututkinnon.

 

Kuten kuvasta 1 on nähtävissä, etenkin Suomessa naisten etulyöntiasema korkeakoulututkinnoissa on merkittävä. Tästä huolimatta sukupuolittuneet koulutusalavalinnat ovat pysyneet suhteellisen vakaina: miehet ovat yliedustettuja luonnontieteissä ja tekniikassa, eli niin sanotuissa STEM-aineissa (Science, Technics, Engineering and Mathematics), kun taas naiset suosivat esimerkiksi kasvatustieteitä ja sosiaali- ja terveysalaa (kuva 2). Naisten aliedustus STEM-aineissa on puhuttanut sekä poliittisia päätöksentekijöitä että tutkijoita. Sen lisäksi, että STEM-aineiden merkitys on korostunut teknologian murroksessa, teknillistieteellisten alojen palkkataso on moneen naisvaltaiseen ammattiin verrattuna korkeampi.

 

Kuva 1: Sukupuolierot naisten ja miesten koulutustasossa
Notes: (a) depicts the ratio of the share of women with a tertiary degree to the share of men with a tertiary degree. The share refers to the percentage of women and men aged 25-34 with a tertiary degree. The second y-axis shows the shares of women and men with a tertiary degree in the EU 15 countries.
Source: (a) Eurostat 2018; own calculations
Kuva 2: Sukupuolierot ainevalinnoissa (ylempi korkeakoulututkinto, 2015)
Notes: The difference refers to first time graduates with a Master level degree in 2015 and is defined as follows: The percentage of women graduating from a specific field is subtracted from the percentage of men graduating from the same field. Positive values indicate a male advantage, whereas negative values denote a female advantage. STEM-fields are in bold.
Source: OECD 2017, own calculations

Sukupuolierot STEM-aineissa näkyvät myös nuorten ammattitoiveissa, kuten kansainvälisesti vertailevan tutkimusohjelman Programme for International Student Assement (PISA) aineistosta käy ilmi. PISA-tutkimus tunnetaan parhaiten 15-vuotiaiden kattavana lukutaidon sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen mittarina, mutta tutkimuksessa kysyttiin vuosina 2006 ja 2015 nuorilta myös ”missä ammatissa kuvittelet työskenteleväsi noin 30-vuotiaana?”. Alla olevassa kuvassa (kuva 3) on esitetty osuus PISA-tutkimukseen osallistuneista pojista ja tytöistä, jotka uskoivat työskentelevänsä aikuisena korkeakoulutusta vaativassa teknillistieteellisessä ammatissa, kuten insinöörinä.

 

Useimmissa kehittyneissä maissa 15-vuotiaat pojat tähtäsivät tyttöjä useammin teknillistieteellisille aloille, mutta sukupuolierot ammattitoiveissa myös vaihtelevat EU- ja OECD-maiden välillä huomattavasti. Suomalaisten 15-vuotiaiden tyttöjen kiinnostus STEM-ammatteja kohtaan oli sekä vuonna 2006 että vuonna 2015 muihin kehittyneisiin maihin verrattuna erittäin matala (kuva 3). Huomattavaa on kuitenkin, etteivät suomalaiset pojatkaan pitäneet teknillistieteellisiä ammatteja suosikkeinaan. Tämän takia sukupuoliero nuorten STEM-ammattitoiveissa oli Suomessa pienempi kuin monessa muussa maassa, kuten Virossa, Norjassa tai Yhdysvalloissa (kuva 4, tummanharmaa pylväs). Vaikka keskivertoa pienempää sukupuolieroa voisi pitää myönteisenä asiana, herää kysymys, miksi teknillistieteelliset alat ovat niin epäsuosittuja suomalaisten 15-vuotiaden keskuudessa.

Kuva 3: Poikien ja tyttöjen suuntautuminen teknillistieteellisiin ammatteihin (PISA 2006 ja 2015)
Kuva 4: Sukupuoliero STEM-ammattitoiveissa (PISA 2015)

Poikien todennäköisempi suuntautuminen teknillistieteellisiin ammatteihin ei selity Suomen tai monen muunkaan maan kohdalla sillä, että tytöillä olisi huonommat matematiikantaidot tai matalampi mielenkiinto tiedettä kohtaan. Kuvassa 4 esitetään tosiasiallisen sukupuolieron lisäksi monimuuttujamallin tulokset (vaaleanharmaa pylväs), jotka ottavat huomioon muun muassa matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen, sekä nuorten kiinnostuksen luonnontieteitä kohtaan.

Tuloksista käy ilmi, että Suomi poikkeaa esimerkiksi Saksasta tai Ranskasta, joissa tyttöjen matalampi suuntautuminen teknillistieteellisiin ammatteihin (osittain) liittyy heidän heikompiin taitoihinsa ja matalampaan mielenkiintoon luonnontieteitä kohtaan. Tulos on mielenkiintoinen, sillä suomalaisten tyttöjen matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on korkeaa, mutta nämä taidot eivät silti vaikuta johtavan aikeisiin hakeutua teknillistieteellisille aloille. Tarvitsemme tulevaisuudessa tarkempaa, pitkittäisaineistoihin pohjautuvaa tutkimusta ammattitoiveiden muodostumisesta ja siitä, missä kehitysvaiheessa poikien ja tyttöjen kiinnostus teknillistieteellisiä aineita kohtaan erkaantuu ja mitkä yksilötason tekijät selittävät tätä prosessia.

Jotta ymmärtäisimme, miksi 15-vuotiaiden ammattitoiveiden sukupuolierot vaihtelevat maiden välillä, tulisi miettiä myös laajempia ammattitoiveiden muodostumiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten työmarkkinoiden roolia. Sukupuoliero STEM-ammattitoiveissa on suurempi sellaisissa maissa, joissa naisilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä muihin korkean statuksen ammatteihin kuin STEM-aloille, esimerkiksi juristeiksi, markkinointipäälliköiksi tai lääkäreiksi. Tämä viittaa siihen, että näissä maissa työmarkkinoiden rakenne on suotuisampi tyttöjen (sukupuolittuneita) kiinnostuksia kohtaan, sillä nuoret naiset osoittavat suurempaa mielenkiintoa esimerkiksi ihmisläheistä työtä kohtaan. Jos tytöt voivat luoda uraa muissa arvostetuissa ammateissa, jotka mahdollisesti vastaavat heidän kiinnostuksenkohteitansa paremmin, he eivät suosi teknillistieteellistä alaa. Laajemmin tulos herättää kysymyksen siitä, onko tyttöjen matala kiinnostus STEM-aineita kohtaan ongelma, jos työmarkkinoilla on tarjolla muita uramahdollisuuksia.

 

Lisätietoja
Anna Hägglund
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

 

Tämä tietovuoto perustuu Anna Hägglundin väitöskirjaan ja artikkeliluonnokseeen Anna Erika Hägglund and Kathrin Leuze: Gender differences in STEM expectations across countries: How perceived education and labour market structures shape adolescents’ preferences.