Äitiys vaikuttaa tuloihin Saksassa Suomea enemmän

 

Suomessa ei vaikuta olevan merkittävää yhteyttä lapsiluvun ja tulojen välillä vanhalla iällä, toisin kuin Saksassa joissa lastensaanti on yhteydessä matalampiin tuloihin yli 50-vuotiaana. Tämä käy ilmi Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen ja Mannheimin yliopiston yhteishankkeesta, jossa tutkitaan pariskuntien elämänkaaren vaikutusta hyvinvointiin myöhemmällä iällä.

Motivaatio aiheen tutkimiseen nousee siitä, että naisilla on suurempi riski köyhyyteen vanhalla iällä, koska he ovat keskimääräisesti kartuttaneet vähemmän tuloja ja eläkettä elämänsä aikana. Toisaalta naisten merkitys työelämässä on korostunut työelämään osallistumisen lisääntymisen, mutta myös perinteisten miesten alojen työpaikkoihin liittyvän epävarmuuden johdosta. Teoreettisena lähtöajatuksena on, että tuloihin vanhalla iällä vaikuttavat yhteiskuntapoliittinen ja kulttuurinen konteksti, tutkittavan ja tämän kumppanin elinkaaren vaiheet sekä eläkejärjestelmä (kuva 1).

Vertaamme tässä tutkimuksessa Suomea ja Saksaa. Näin pystymme vertaamaan puolisoiden työuran ja lastenhankinnan yhteyttä tuloihin kahdessa erilaisessa yhteiskunnassa.

Kuva 1

 

 

 

Elämänkaaritarkastelut keskittyvät yleensä yksilöihin ja yhteen elämän osa-alueeseen. SHARE-tutkimuksessa haastatellaan molempia puolisoita ja kysellään kattavasti heidän elämänhistoriastaan ja nykytilasta. Niinpä meillä on mahdollista tutkia molempien puolisoiden elinkaaria. Tässä tutkimuksessa olemme päätteneet keskittyä työuriin ja lapsilukuun ja niiden vaikutukseen (taloudelliseen) hyvinvointiin vanhalla iällä.

Kokosimme suomalaisten ja saksalaisten pariskuntien työurat ja lastensaannin 20-50 vuotiaana. Työurissa käytettiin yhdeksää kategoriaa: Kokoaikainen työ julkisella/yksityisellä sektorilla, osa-aikainen työ julkisella/yksityisellä sektorilla, yrittäjä, työtön, kodista huolehtiminen. Lisäksi mukana on kategoria muu ja ei tietoa.

Kuvasta 2 on nähtävissä, miten suomalaiset naiset ovat pääosin kokoaikatöissä yksityisellä tai julkisella sektorilla. Osa-aikatöitä ei juurikaan ole ja lastensaannin jälkeen palataan yleensä kokoaikatöihin. Entisen Länsi-Saksan alueella on havaittavissa malli, jossa mies on perheen elättäjä: suuri osa naisista hoitaa kotia pitkään (punainen alue) ja palaa osa-aikatöihin (vaalean sininen ja vihreä). Itä-Saksassa Suomen tavoin molemmat puolisot käyvät töissä, mutta osa-aikatyön osuus on isompi ja hoivan osuus pienempi.

Seuraavassa vaiheessa käytimme sekvenssianalyysia jaottelemaan pariskunnat maittain eri kategorioihin niin, että ryhmät ovat pariskunnan työurien ja lastenhankinnan suhteen mahdollisimman samanlaisia. Suomesta saatiin viisi eri ryhmää ja saksasta seitsemän. Ryhmien ominaispiirteet on selitetty lyhyesti kuvissa 3 ja 4. Kaikissa kuvataan tapahtumia 20-50 vuoden ikäisinä: naisten työurat ovat kuvissa vasemmalla, miesten keskellä ja lasten saannin ajoittuminen oikealla.

Kuva 3

Vertasimme maittain ensimmäistä ryhmää eli klusteria muihin ja katsoimme onko näiden välillä eroja tuloja vanhalla iällä (kuva 5). Pystyviiva kuvastaa ensimmäisen klusterin arvoa, joihin muita klustereita verrataan. Sininen neliö havainnollistaa eroja koko kotitalouden tuloissa, punainen pallo naisten ja vihreä kolmio heidän kumppaneidensa tuloja suhteessa ensimmäisen klusterin vastaaviin ryhmiin. Mikäli värillinen vaakaviiva ei leikkaa harmaata pystyviivaa, kyseessä on tilastollisesti merkitsevä ero. Suomessa tilastollisesti merkitseviä eroja naisten, miesten tai koko kotitalouden tuloihin ei löytynyt.

Kuva 5
Kuva 6

Saksassa sen sijaan löytyi eroja klusterien välillä. Perheissä, joissa mies on tehnyt uransa julkisella sektorilla, joissa on korkeintaan kaksi lasta, jotka on saatu hieman tavallista myöhemmin on sekä miehillä että naisilla korkeammat tulot vanhalla iällä ja yhteys säilyy, kun tulokset vakioidaan mm. koulutuksella, kohortilla (syntymävuodella) ja sillä ovatko henkilöt eläkkeellä.

Suomen universaali sosiaaliturva ja armollisempi eläkejärjestelmä tarjoavat luultavasti paremman turvaverkon perheille. Yhteiskuntapolitiikan lisäksi kulttuuriset tekijät vaikuttavat siihen, miten haastavaa on edetä urallaan ja kasvattaa lapsia. Nämä mahdollisesti selittävät sen, että Saksassa työ-ja hedelmällisyyshistoria ovat vahvemmin yhteydessä tuloihin vanhalla iällä. Suomessa on oltu  Saksaan ja mitä luultavimmin muihinkin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin verrattuna edelläkävijöitä siinä, miten on onnistuttu luomaan edellytyksiä naisten mahdollisuuksiin luoda uraa. Ehkä keihäänheittäjä Seppo Räty purkikin turhautumistaan paikalliseen työn ja perheen yhdistämiseen Stuttgartin vuona 1993 MM-kisoissa antamassaan haastattelussa?

Näiden tulosten lisäksi on tutkimme koettua terveyttä, tyytyväisyyttä nykyiseen ja aiempaan elämään sekä kontrollin ja merkityksellisyyden tunteeseen, mutta emme löytäneet tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Ihmiset vaikuttavat raportoivan elämästään hyvin samaan tapaa riippumatta siitä, millainen työura heillä on ollut tai kuinka monta lasta ja milloin he ovat ne saaneet. Hyvää elämää selittää tulosten perusteella paljolti kaikki muu kuin tässä mukana olleet muuttujat. Ehkä tulevaisuudessa joku tutkii myös lapsuuden olosuhteita, asumishistoriaa, terveyshistoriaa, terveydenhuoltohistoriaa, sekä muita elämänkaaren vaiheita, joita SHARE-tutkimuksen avulla voi tutkia kaikkien EU-maiden osalta.

 

Tämä tietovuoto on tiivistelmä artikkeliluonnoksesta Mäki M., Möhring, K, Rotkirch A & Weiland. A. Linked lives and couples’ later life well-being in Finland and Germany. A three-channel sequence analysis of couples’ life courses ja on osa LoveAge hanketta, jota Suomen Akatemia rahoittaa. Aineistona on käytetty Väestöliiton Suomessa koordinoimaa SHARE-haastattelututkimusta.

Lisätietoa SHARE-tutkimuksesta

Suomi on ollut mukana eurooppalaisessa SHARE-tutkimuksessa vuodesta 2017. Tutkimukseen on valittu satunnaisesti yli 50-vuotiaita suomalaisia ja heidän samassa taloudessa asuvia kumppaneitaan.


SHARE Suomen kotisivut (suomeksi)
SHARE-tutkimuksen kansainväliset kotisivut (englanniksi)
Miika Mäki

 

Tutkija, hanki ainesto käyttöösi täällä.