Miehet asuvat lähempänä sukulaisiaan

Enemmistö suomalaisista asuu läpi elämänsä lähellä omia vanhempiaan. Ilmiö koskee poikia vielä enemmän kuin tyttäriä. Tästä sukupuolierosta johtuen nimenomaan veljekset asuvat erityisen todennäköisesti lähellä toisiaan aikuisuudessa.

Olemme Väestöntutkimuslaitoksella yhteistyössä Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksen tutkijoiden kanssa selvittäneet sisäistä muuttoliikettä Suomessa. Käytössämme on ollut Tilastokeskuksen toimittama FINNFAMILY-aineisto, jossa on noin 60 000 nelisukupolvista suomalaissukua. Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että maantieteellinen läheisyys on yhteydessä sukulaisten väliseen avunantoon. Kun etäisyys ei ole liian suuri, on helpompi tarjota niin käytännön apua kuin pienten lasten, ikäihmisten ja sairaiden tarvitsemaa hoivaa. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, miten lähellä toisiaan perheenjäsenet elävät Suomessa. Analyyseissä tarkastelimme naisten ja miesten maan sisäistä muuttoliikettä sekä vanhempien ja lasten sekä sisarusten todennäköisyyttä asua samassa maakunnassa eri ikäisinä. Tulokset on julkaistu äskettäin Population, Space and Place - lehdessä.

Suomalaisten elinkaaressa on kaksi ikävaihetta, jolloin todennäköisyys muuttaa on erityisen korkea. Kuten Kuviosta 1 ilmenee, ensimmäinen vaihe osuu heti syntymän aikaan, ja loiventuu sitten teini-ikään asti. 20 ikävuotta lähestyessä tulee toinen ja kaikkein korkein muuttopiikki, joka sen jälkeen laskee tasaisesti läpi elämän.

Kuvio 1. Kuinka suuri osuus naisista (punaisella) ja miehistä (sinisellä) on muuttanut tietyn ikäisenä toiseen maakuntaan, otos 1955–1980 syntyneistä suomalaisista, %, varjostettu alue on 95% todennäköisyysväli. Todennäköisyys muuttaa on korkein varhaislapsuudessa ja 18–28 vuotiaana. Kuvio: Asim Ghosh.

 

Kuten kuviosta näkyy, nuoret naiset muuttavat nuoria miehiä aikaisemmin ja todennäisemmin. Muissa ikäryhmissä sukupuolten välillä ei ole eroa. Tässä näkyy se, että nuoret naiset lähtevät useammin muualle opiskelemaan, sekä miesten asepalvelus, jonka ajaksi he ovat usein rekisteröityneet asumaan vanhempiensa luona.

Seuraavaksi tarkastelimme, miten usein vanhemmat ja lapset asuvat samassa maakunnassa eri ikäisinä. Tulokset havainnollistetaan Kuviossa 2. Ei ole yllätys, että suuri enemmistö asuu vanhempiensa kanssa (ja todennäköisesti myös saman katon alla) noin 20 ikävuoteen asti. Mutta myös lapsuuden jälkeen enemmistö asui edelleen lähellä vanhempiaan: Yli kaksi kolmesta suomalaisesta asuu koko elämänsä ajan samassa maakunnassa kuin omat vanhempansa!

Lapset asuvat useammin lähellä äitiä kuin isää. Aikuistuessa naisten miehiä korkeampi muuttoliike näkyy siten, että eri vanhempi-lapsi yhdistelmistä nimenomaan tytär ja isä asuvat harvemmin samassa maakunnassa. Toiseksi harvinaisin yhdistelmä on äiti ja tytär. Aikuinen poika ja isä on toiseksi yleisin yhdistelmä, ja äiti ja aikuinen poika kaikkein yleisin. Ero yleisimmän ja harvinaisimman välillä on yli kymmenen prosenttiyksikköä.

Lapsen tullessa keski-ikään sukupuolten väliset erot kapenevat. Tämä saattaa liittyä siihen, että naisten tullessa äideiksi he muuttavat usein lähemmäs omia vanhempiaan, tai päinvastoin omat vanhemmat muuttavat lähelle tytärtään ja lapsenlapsia. Muista Väestöliiton tutkimuksista tiedämme, että erityisesti äitilinjan merkitys isovanhemmuudessa on vahva. Silti miesten todennäköisyys elää samassa maakunnassa vanhempiensa kanssa on korkeampi kuin naisten myös vanhemmissa ikäryhmissä.   

Kuvio 2. Miten usein lapsi ja vanhempi asuu samassa maakunnassa lapsen iän mukaan, otos 1955–1980 syntyneistä suomalaisista, %, varjostettu alue on 95% todennäköisyysväli. 16 ikävuoden jälkeen naiset asuvat harvemmin samassa maakunnassa vanhempiensa kanssa verrattuna miehiin. Kuvio: Asim Ghosh.

 

Lopuksi tarkastelimme, miten usein sisarukset asuvat samassa maakunnassa. Koska miehet muuttavat harvemmin toiseen maakuntaan, voisi olettaa, että veljekset asuvat useammin maantieteellisesti lähellä toisiaan kuin siskokset. Tuloksemme myös osoittivat, että veljekset erottuivat selvästi: 30 ikävuoden jälkeen kaksi veljestä asuvat koko loppuelämänsä aikana useammin samassa maakunnassa kuin veli ja sisko tai kaksi siskoa. Ero oli noin viisi prosenttiyksikköä.

Kuvio 3. Miten usein sisarukset asuvat samassa maakunnassa sukupuolen ja iän mukaan, otos 1955–1980 syntyneistä suomalaisista, täydet sisarukset (N=24 133 naista ja 25 045 miestä), %, varjostettu alue on 95% todennäköisyysväli. Veljekset asuvat useimmin lähellä toisiaan verrattuna muihin sisaruksiin. Kuvio: Asim Ghosh.

 

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch
anna.rotkirch (at) vaestoliitto.fi.

Lähde

Ghosh, A., Berg, V., Bhattacharya, K., Monsivais, D., Kertesz, J., Kaski, K., & Rotkirch, A. (2018). Migration patterns of parents, children and siblings: Evidence for patrilocality in contemporary Finland. Population, Space and Place, e2208.

Tutkimus ja FINNFAMILY-aineisto on osa Väestöliiton Jaetut elämät-hanketta ja Suomen Akatemian Mieli-tutkimusohjelmaa.

P.S. 

Julkaistussa artikkelissa on myös hienosti visualisoitu mistä maakunnista naiset ja miehet muuttivat mihin maakuntiin.