Toukokuun Tietovuoto: Vauvakuume voimakkainta parikymppisillä

Vauvakuumeella tarkoitetaan voimakasta kaipuuta saada oma lapsi. Minkä ikäisenä tunne on vahvimmillaan?

Tutkimusten mukaan vauvakuume leviää sosiaalisissa verkostoissa työkavereiden, sisarusten tai ystävien välityksellä. Väestöliiton vuoden 2015 Perhebarometri käsitteli syntyvyyttä. Sen yhteydessä kysyimme myös vauvakuumeesta eli minkälaisia tunteita vauvat ja pienet lapset herättävät vastaajassa. Vastausasteikkona käytettiin viisiportaista asteikkoa, jonka toinen ääripää oli ”täysin eri mieltä” ja toinen ”täysin samaa mieltä”.

Mahdolliset vauvakuumeen herättäjät olivat:

  • Vauvanvaatteiden ja lelujen katselu
  • Sukulaisten tai perheenjäsenten näkeminen vauvojensa kanssa
  • Vauvan näkeminen televisio-ohjelmassa
  • Toisen henkilön vauvan hoitaminen
  • Nukkuvan pienokaisen näkeminen
  • Jonkun toisen vauvan sylissä pitäminen tai hellittely
  • Leikkivien ja nauravien lasten näkeminen

Näistä muodostettiin summamuuttuja ja vastausasteikko muutettiin muotoon, jossa luku kymmenen kuvaa vahvinta vauvakuumetta. Tarkasteluun otettiin lapsettomat vastaajat (n=1526) ja yksilapsiset vastaajat (n=703).

Suomalaiset naiset saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 29-vuotiaina ja isäksi tullaan ensimmäistä kertaa keskimäärin 31-vuotiaana. Vauvakuumeelle herkimpiä näyttävät olevan lapsettomista naisista 20–25-vuotiaat. Herkkyys vauvakuumeelle heikkenee sitä mukaa mitä vanhempi naisvastaaja on kyseessä. Miehet sen sijaan ovat herkimpiä vauvakuumeelle 26–30-vuotiaina.

 

Yhden lapsen vanhemmilla herkkyys vauvakuumeelle on voimakkaampaa. Tosin myös heidän joukossaan naisten vauvakuumeen kokeminen väheni iän noustessa.

31–35-vuotiailla yhden lapsen isillä vauvakuume oli vahvempaa kuin sitä edeltävällä ikäryhmällä eli 26–35-vuotiaat tai vanhemmalla ikäryhmällä eli 36–40-vuotiaat.

Voimakkaimpia vauvakuumeen tunteita herättivät vauvan sylissä pitäminen tai hellittely ja nukkuvan pienokaisen näkeminen. Sen sijaan vauvan näkeminen televisio-ohjelmassa ei herättänyt kovinkaan voimakkaita vauvakuumeen tunteita.

Ovatko myös lapsilukutoiveet suurempia nuoremmilla suomalaisilla? Perhebarometriaineiston mukaan lapsilukutoiveet olivat tosiaan korkeimmillaan nuorimmassa ikäryhmässä. Näin oli sekä miehillä että naisilla ja lapsettomilla sekä yhden lapsen vanhemmilla.

Mielenkiintoinen kysymys onkin, miksi suomalaisten lapsilukutoiveet ja ”vauvakuume” alenevat ikäryhmissä, joissa lapsia kuitenkin tavallisimmin saadaan ja hedelmällisyys vielä sallisi useamman lapsen.

Lisätietoja:

Lassi Lainiala, tutkija
Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos
09-2280 5124, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

 

Lisää tietoa vauvakuumeesta ja lastenhankinnan leviämisestä sosiaalisissa verkostoissa:

Brase, G. L., & Brase, S. L. (2012). Emotional regulation of fertility decision making: What is the nature and structure of “baby fever”?Emotion12(5), 1141

Tutkimus norjalaisella aineistolla
Lyngstad, T. H. & Prskawettz, A. (2010). Do Siblings’ Fertility Decisions Influence Each Other? Demography, 47(4), 923–934.

Tutkimus yhdysvaltalaisella aineistolla
Balbo, N. & Barban, N. (2014). Does Fertility Behavior Spread among Friends? American Sociological Review  79(3), 412-431

Tutkimus saksalaisella aineistolla
Pink, S., Leopold, T. & Engelhardt, H. (2014). Fertility and social interaction at the workplace: Does childbearing spread among colleagues? Advances in Life Course Research, 21,113-122,

Väestöntutkimuslaitoksen Anna Rotkirchin artikkeli
Rotkirch, A. (2007) All that she wants is another) baby'? Longing for children as a fertility incentive of growing importance. Journal of Evolutionary Psychology 2007 5(1), 89-104