(Klikkaa kuviota nähdäksesi sen suurempana. Kuvio aukeaa uuteen ikkunaan.)

Muuttoliikkeestä syntynyt väestönkasvu on tuonut meille viime vuosina noin 17 000 asukasta lisää vuosittain. Tulijat ovat olleet hieman nuorempia kuin lähtijät, joten maahanmuuton seurauksena väestön ikärakenne nuorenee. Kuviossa 1 on esitetty Suomessa asuvien ulkomaiden kansalaisten ja Suomen kansalaisten ikärakenne. Ulkomaan kansalaisia on suhteessa selvästi enemmän etenkin 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä sekä myös 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen sijaan Suomen kansalaiset hallitsevat yli 65-vuotiaiden ikäryhmää.

Maahanmuuttajanuorista puhuttaessa ei aina ole selvää, tarkoitetaanko termillä niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat muuttaneet perheensä mukana Suomeen vai myös niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on maahanmuuttaja. Usein lasten ja nuorten kohdalla käytetään ulkomaalaisuuden määrittämisessä vieraskielisyyttä. Vieraskielisyys aliarvioi jossain määrin lasten ulkomaalaistaustaa varsinkin silloin, kun mukaan halutaan ottaa ns. toisen polven maahanmuuttajat.

Vuonna 2014 Suomessa asui noin 97 000 äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa lasta tai nuorta (0–24-vuotiaat). Vieraskielisten osuus koko 0–24-vuotiaiden ikäryhmästä oli noin 7,1 prosenttia. (Kuvio 2.)

Koonnut Väestöntutkimuslaitos / Anneli Miettinen

Päivittänyt Väestöntutkimuslaitos / Juhani Salo