Kuvio 1
Kuvio 2
Kuvio 3

(Klikkaa kuviota nähdäksesi sen suurempana. Kuvio aukeaa uuteen ikkunaan.)

Maahanmuuttajien määrä ja tausta vaihtelevat sen mukaan, arvioidaanko ulkomaalaisia kansalaisuuden, äidinkielen tai syntymämaan perusteella tai näiden yhdistelmänä. Suomessa on eniten ulkomaan kansalaisia Virosta sekä Venäjältä ja näiden maiden kieltä puhuvat ihmiset muodostavat myös suurimmat vieraskielisten ryhmät. Ulkomailla syntyneitä on eniten entisestä Neuvostoliitosta, Virosta sekä Ruotsista. (Kuvio 1).

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa ja täältä lähdettiin muualle työn perässä. 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan. 1990-luvulla tänne muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä. Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa ja parin viime vuoden aikana meille on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain. (Kuvio 2.)

Maahanmuuton vähäisyyden vuoksi ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut hitaasti. Suomessa oli vuonna 2016 ulkomaalaisia (ulkomaan kansalaisia) noin 243 600, mikä on reilu 4 prosenttia koko Suomen väestöstä. (Kuvio 3.) Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia.

Ulkomaalaiset ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin. Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu lähes 65 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Eniten ulkomaalaisia asuu Helsingissä, jonka väestöstä 9,4 prosenttia oli ulkomaalaisia vuonna 2016. Pohjoismaiden pääkaupungeista suhteessa eniten ulkomaalaisia on Oslossa, jossa ulkomaalaisten osuus vuonna 2016 oli 16 prosenttia (Kuviot 4 ja 5.)

Kuvio 4
Kuvio 5

Koonnut Anneli Miettinen, päivittänyt Tiina Helamaa