Naiset syntymävuoden ja lapsiluvun mukaan. Lähde: Tilastokeskus Väestörakenne-tiedot.
Keskimääräinen lapsiluku koulutuksen mukaan 2004. Lähde: Tilastokeskus Väestörakenne-tiedot

(Klikkaa kuviota nähdäksesi sen suurempana. Kuvio avautuu uuteen ikkunaan.)

Kuvio 1 kertoo, kuinka monta lasta eri vuosina syntyneet naiset ovat saaneet. Kuvio on tehty 50 vuotta täyttäneille naisille, sillä oletetaan, etteivät he enää voi saada lisää lapsia - kyseessä on siis lopullinen lapsiluku. Kuviosta nähdään, että vähintään kolmilapsisten naisten osuus kasvoi 1950-63-luvulla syntyneiden kohdalla 1940-luvulla syntyneisiin verrattuna. Nuorimmissa ikäluokissa - 1960-luvun lopulla syntyneet - vähintään kolme lasta saaneiden naisten osuus on kuitenkin alkanut uudestaan laskea. Lapsettomien osuus on kasvanut tasaisesti mitä nuoremmista ikäluokista on kyse. Näyttää siltä, että Suomessa on ollut vallalla kaksi trendiä: toisaalta lapsettomuus ja toisaalta suurpeheiden määrän kasvu. Tämä on toistaiseksi pitänyt kokonaishedelmällisyysluvun Suomessa melko vakaana.

Vuoden 1970 jälkeen syntyneet naiset ovat vielä (vuonna 2015) alle 50-vuotiaita, joten heidän lopullinen lapsilukunsa kasvaa todennäköisesti vielä hieman.

Kuviossa 2 miesten ja naisten keskimääräinen lapsiluku on esitetty koulutusasteen mukaan. Miehillä korkea koulutus nostaa lapsimäärää, mutta naisilla vaikutus on päinvastainen.

Lähteet: Tilastokeskus Väestörakenne-tilastot sekä julkaisemattomia väestörakennetietoja.

Koonnut Väestöntutkimuslaitos / Anneli Miettinen