(Klikkaa kuviota nähdäksesi sen suurempana. Kuvio avautuu uuteen ikkunaan.)

Suomessa syntyy vuosittain hieman alle 60000 lasta. Syntyneiden lasten määrän lisäksi usein ilmoitetaan kokonaishedelmällisyysluku, joka kuvaa syntyvyyden kehitystä paremmin kuin syntyneiden lasten määrä, koska se ottaa huomioon mm. synnyttävien naisikäluokkien määrän muutoksen.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta syntyisi naista kohti keskimäärin, mikäli kukaan nainen ei kuolisi ennen hedelmällisen ikänsä loppua ja he saisivat lapsia ikäryhmänsä hedelmällisyyslukusarjan mukaisesti. Vuonna 2014 kokonaishedelmällisyysluku oli 1.71 (Tilastokeskus). Lukua käytetään kun halutaan vertailla vaikka syntyvyyttä eri maiden tai eri vuosien välillä. Tällä tavoin laskettuna luku ei kuitenkaan välttämättä anna täysin oikeaa tietoa siitä, montako lasta tiettynä aikana syntyneet naiset lopulta saavat siihen mennessä, kun heidän hedelmällinen elämänvaiheensa päättyy. (Suomen väestö 2007, 342.)

Hedelmällisyys on Suomessa pysytellyt verraten korkealla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. EU27-maiden hedelmällisyysluku oli noin 1.6 vuonna 2011 (Eurostat 2012).

Kuviossa 1 on kuvattu syntyneiden määrä sekä kokonaishedelmällisyysluku.

Kuviossa 2 on kuvattu syntyvyyden kehitystä 2000-luvulla. Viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana syntyvyys on laskenut Suomessa. 

Koonnut Väestöntutkimuslaitos / Anneli Miettinen

Päivittänyt Väestöntutkimuslaitos / Juhani Salo

 

Lähteet

Koskinen, S., Martelin, T., Notkola, I., Notkola V., Pitkänen, K., Jalovaara, M., Mäenpää, E., Ruokolainen, A., Ryynänen, M. & Söderling, I. (toim.) 2007: Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus.

Tilastokeskus, Väestönmuutostilastot.