Kuvio 1
Kuvio 2
Kuvio 3

(Klikkaa kuviota nähdäksesi sen suurempana. Kuvio avautuu uuteen ikkunaan.)

Suomessa syntyi vuosituhannen alussa 55 000 - 60 000 lasta vuosittain. 2010 ja 2018 välillä syntyneiden määrä on pienentynyt noin viidenneksen ja syntyvyys on laskussa.

Syntyneiden lasten määrän lisäksi usein ilmoitetaan kokonaishedelmällisyysluku, joka kuvaa syntyvyyden kehitystä paremmin kuin syntyneiden lasten määrä, koska se ottaa huomioon mm. synnyttävien naisikäluokkien määrän muutoksen. Myös kokonaishedelemällisyys on alentunut. Se oli vuonna 2018 koko Suomen mittaushistorian alhaisin, 1.40 laste naista kohti.

Väestöliiton Perhebarometri 2015 selvitti syntyvyyden laskun syitä. Keskeinen syy on, että esikoisia lykätään myöhemmälle iälle tai niitä ei saada lainkaan eli lapsettomien osuus kasvaa. Perhebarometri 2017 selvitti miksi vanhemmuutta lykätään. 

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta syntyisi naista kohti keskimäärin, mikäli kukaan nainen ei kuolisi ennen hedelmällisen ikänsä loppua ja he saisivat lapsia ikäryhmänsä hedelmällisyyslukusarjan mukaisesti. Vuonna 2018 kokonaishedelmällisyysluku oli 1.40. Lukua käytetään kun halutaan vertailla vaikka syntyvyyttä eri maiden tai eri vuosien välillä. Tällä tavoin laskettuna luku ei kuitenkaan välttämättä anna täysin oikeaa tietoa siitä, montako lasta tiettynä aikana syntyneet naiset lopulta saavat siihen mennessä, kun heidän hedelmällinen elämänvaiheensa päättyy. (Suomen väestö 2007, 342.)

Lopullista lapsilukua kuvaava  kohorttihedelmällisyysluku on Suomessa ollut noin 1.9 lasta naista kohti vuosien 1940-75 syntyneiden naisten kohdalla. Miesten kohdalla se on ollut hieman lahaisempi, 1.7-1.8. (Jalovaara ym. 2017, Kuvio 2).

Hedelmällisyys on Suomessa aiemmin pysytellyt verraten korkealla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna, mutta vuonna 2016 Suomen kokonaishedelmällisyysluku alitti EU28-maiden keskiarvon, joka oli 1.6 vuonna 2016 (Eurostat).

  • Kuviossa 1 on kuvattu syntyneiden määrä sekä kokonaishedelmällisyysluku.
  • Kuviossa 2 on kuvattu syntyvyyden kehitystä 2000-luvulla. Viimeksi kuluneen kahdeksan vuoden aikana syntyvyys on laskenut Suomessa.
  • Kuviossa 3 kuvataan kokonaishedelmällisyyttä Suomessa 1776-2018

Lähteet

Miettinen, A. (2015) Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton Perhebarometri 2015. Helsinki: Västöliitto.

Jalovaara, M., Neyer, G., Andersson, G., Dahlberg, J., Dommermuth, L., Fallesen, P., & Lappegård, T. (2017). Education, gender, and cohort fertility in the Nordic countries. European Journal of Population, 1-24.

Koskinen, S., Martelin, T., Notkola, I., Notkola V., Pitkänen, K., Jalovaara, M., Mäenpää, E., Ruokolainen, A., Ryynänen, M. & Söderling, I. (toim.) 2007: Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus.

Rotkirch, A. (2017) Miksi vanhemmuutta lykätään? Perhebarometri 2017. Helsinki: Väestöliitto.

Tilastokeskus, Väestönmuutostilastot.

Koonnut Väestöntutkimuslaitos/ Anna Rotkirch ja Tiina Helamaa