Hankkeemme liittyy  globaaliin väestökeskusteluun, joka koskettaa myös kansallisia toimijoita. YK:n tuoreimpien väestöennusteiden mukaan maailman syntyvyyden oletetaan kehittyvän kohti 1,98 lasta naista kohti vuonna 2100.

Tosiasiallisesti maailman eri alueet näyttäisivät tällä hetkellä kehittyvän pikemmin eri kuin samaan suuntaan. Useimmissa kehittyvissä maissa syntyvyys laskee. Näin on esimerkiksi Intiassa. Toisissa maissa syntyvyys on pysähtynyt hyvin alhaiselle tasolle. Kiina on tästä dramaattinen esimerkki. Yhden lapsen tiukan politiikan jälkeen näyttää siltä, että ihmisten toivoma lapsiluku on myös lähestynyt vain yhtä lasta. Vaikka viranomaiset yhä useammin sallivat useamman lapsen hankkimisen, eivät varsinkaan keskiluokan edustajat halua saada kahta lasta. Ja viimeisenä, Suomi on esimerkki niistä pitkälle kehittyneistä maista, joissa syntyvyyden lasku näyttää pysähtyneen ja jopa kääntyneen lievään nousuun.

Maiden sisällä on kuitenkin suurta hajontaa esimerkiksi sosiaaliluokkien välillä. Monissa maissa lapsettomuus on esimerkiksi yleisempää vähiten koulutettujen tai alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien keskuudessa. Myös sukupuolten välillä on suuria eroja: pieni perhekoko näyttää olevan tyypillisempää alemman sosiaaliryhmän miehille tai ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluville naisille.

Kansainvälinen tutkijaryhmämme edustaa laajaa sosiaali- ja väestötieteen osaamista. Hankkeeseen osallistuu myös elokuvantekijä Janne Laiho tekemällä kolme lyhyttä dokumenttielokuvaa nuorten tulevaisuudentoiveista Suomessa, Intiassa ja Taiwanissa.

Tutkimushankkeessa selvitetään missä määrin kohteena olevien alueiden väestönkehitys todella näyttäisi olevan menossa perheellistymisen kannalta yhdenmukaisempaan suuntaan, kuten YK:n ennusteet olettavat. Tutkimme perheellistymisen kynnyksellä olevia nuoria (Intiassa 13–19-vuotiaita, Kiinassa 20–30-vuotiaita ja Suomessa 20–35-vuotiaita). Vertailu antaa mahdollisuuden eritellä samankaltaisuutta ja erilaisuutta syntyvyyden ihanteissa ja käyttäytymiseen liittyvissä tekijöissä. Maailman väestönkehityksen kannalta Intian ja Kiinan tulevaisuus on erityisen tärkeä. Intian kohdalla keskeistä on mm. se, miten edelleen nopeana jatkuva väestönkasvu taittuu ja Kiinan kannalta se, missä määrin yhden lapsen perhe todella juurtuu enemmistön ihanteeksi. Suomi puolestaan kuuluu kehittyneisiin hyvinvointivaltioihin, joissa alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen ovat lähitulevaisuuden haasteita.

Tutkimushankkeen aineistoina ovat laajat väestökyselyt (Kiina, Taiwan, Intia), osallistuva havainnointi (Intia) sekä rekisteriaineistot (Suomi).

 

Lastenhankintaan liittyvät ihanteet ja suunnitelmat

Hankkeen osatutkimuksessa selvitetään sitä, miten aiottu lapsimäärä vaihtelee sukupuolen ja sosiaaliluokan mukaan eri maissa - Kiinan osalta myös maaseudun ja kaupungin välillä. Tutkimme myös ensimmäisen lapsen toivottua ajoitusta elämänkaaressa. Esimerkiksi Intiassa väestönmuutoksen tahti riippuu vahvasti siitä, missä määrin myös alemmat sosiaaliluokat haluavat ja voivat siirtää vanhemmuuteen siirtymistä myöhemmäksi.

Liittojen muodostus ja lasten saaminen

Toinen osatutkimus selvittää liiton muodostukseen ja lastensaantiin liittyvää käyttäytymistä. Tässä meitä kiinnostaa erityisesti miesten ja naisten sosiaalisen aseman ja tasa-arvon vaikutus perheellistymiseen. Alempien sosiaaliluokkien miehillä on suurempi riski jäädä ilman puolisoa ja myös lapsettomiksi. Intian ja Kiinan vinoutunut sukupuolijakauma vaikeuttaa miesten ”avioliittomarkkinoita” entisestään. Kysymme, johtaako tämä miesten avioitumisiän nousuun. Patriarkaalisissa maissa taas naisten vastuu perheestä ja suvusta on suuri, jolloin naisilla on usein halu siirtää ensimmäisen lapsen hankintaa tai luopua kokonaan perheellistymisestä.

Perheellistymisen trendit ja väestönkehitys

Viimeinen osatutkimus koskee perheellistymisen trendien vaikutusta väestönkehitykseen. Se tarjoaa muiden osatutkimusten tulosten perusteella sosiaalipoliittisia suosituksia ja väestöpoliittisia ennusteita. Korostamme sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, jotka huomioisivat paitsi nuorten kouluttamista ja työllistymistä myös näiden vaikutusta niin miesten kuin naistenkin perheellistymiseen. Kysymme, mitä Kiinan esimerkki kertoo yhden lapsen ihanteen juurtumisen mahdollisuudesta, ja missä tekijöissä perheellistyminen yhtenäistyy tai päinvastoin erkanee eri maanosien ja perhejärjestelmien välillä.

 

Lisätietoja: Anna Rotkirch, etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi, puh. 09-228 05 144