Kunniamerkkiäidit presidentti Kekkosen vastaanotolla äitienpäiväjuhlan jälkeen 12.5.1957. Keskellä istuu rouva Sylvi Kekkonen

 

Väestöliitto korosti toimintansa alusta alkaen äidin keskeistä asemaa kodissa ja hänen työnsä yhteiskunnallista merkitystä. Liitto esitti, että vuoden 1941 äitienpäivänä kiinnitettäisiin erityisesti huomiota suurten perheiden, sankarivainajien ja siirtoväen äiteihin. Äitienpäivän keskeiseksi tapahtumaksi muodostui liiton Kansallisteatterissa järjestämä pääjuhla. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan presidentti Risto Ryti ja rouva Gerda Ryti, pääministeri sekä useat hallituksen jäsenet.

Väestöliitto ryhtyi julkaisemaan äitienpäiväjuhlien järjestäjille tarkoitettua Toukokuun toinen sunnuntai -ohjelmavihkosta. Vihkonen lähetettiin vuosittain mm. kaikille suomenkielisille kansakouluille. Sisäasiainministeriö antoi liitolle luvan äitien hyväksi tehtävän toimintansa rahoittamiseksi myydä kahtena päivänä koko maassa paperisia äitienpäivämerkkejä.

Vuonna 1944 Väestöliitto teki esityksen kunniamerkkien myöntämisestä äideille tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. Ensimmäiset Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalit kultaristein jaettiin äideille lokakuussa 1946 Väestöliiton järjestämässä Kodin viikon päätösjuhlassa Messuhallissa. Tasavallan presidentin puoliso rouva Alli Paasikivi oli tilaisuudessa läsnä ja kutsui kunniamerkkiäidit vastaanotolleen presidentinlinnaan. Seuraavasta vuodesta lähtien kunniamerkkien jako tapahtui Väestöliiton järjestämässä valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa. Käytäntö jatkui useita vuosikymmeniä, kunnes vuonna 1992 Väestöliito päätti luopua merkkiperinteestä ja äitienpäiväjuhlan järjestämisestä.

Kodin viikko

Väestöliitto aloitti Kodin viikon järjestämisen vuonna 1943. Sitä vietettiin vuosina 1943-68 lokakuussa. Kodin viikon aiheet olivat alkuaikoina kotia ja perhettä koskevissa asioissa: lasten ja naisten koulutus, perhekasvatus, avioliittoneuvonta, nuoret, hyvät tavat, asuminen, perhe- ja naapurisuhteet ja kodin talous. Viikon avasi alkuvuosina radiossa tasavallan presidentti ja viikon suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso. Viikon aikana järjestettiin keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, elokuvaesityksiä sekä viikon päättäjäistilaisuus. Ensimmäiseen päätösjuhlaan oli kutsuttu vieraiksi Helsingin suurperheisiä.

Vuosina 1969-71 Väestöliitto vietti Kodin viikkoa Kodin päivänä 30.10. Lastensuojelun Keskusliitto järjesti Kodin viikkoa vuosina 1984-94. Viikko osui syys-lokakuun vaihteeseen. Mukana oli noin 30 järjestöä.

Väestöliitto alkoi uudelleen järjestää Kodin viikkoa vuonna 1995. Sen jälkeen sitä on vietetty syyskuun viimeisellä viikolla.