Kuva:Pixabay

 

Monissa maissa ensimmäisen lapsen saamisen ikä on noussut, jonka vuoksi ihmisistä tulee vanhempia ja isovanhempia aiempaa iäkkäämpinä. Syntyvyyden aleneminen taas merkitsee sitä, että lapsilla on aiempaa vähemmän sisaruksia, tätejä, setiä, enoja ja serkkuja. Isovanhemmillakin on aiempaa vähemmän lastenlapsia, mutta eliniän pidentymisen vuoksi lastenlapsilla ja isovanhemmilla on entistä enemmän yhteisiä elinvuosia. (Tanskanen 2014.)

 

kuva:Pixabay

 

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa Suomen 1,1 miljoonalla lapsella oli keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuonna 2005 vastaava luku oli 2,8. Isovanhempien määrän kasvuun on vaikuttanut eliniän piteneminen, jonka myötä yhä useammalla lapsella on ainakin joku isovanhemmista elossa. Isovanhemmilla ja lapsenlapsilla on myös yhä enemmän yhteisiä elinvuosia jaettavanaan. Tilastot aliarvioivat hieman isovanhempien määrää, sillä tarkasteluissa ei ole mukana lasten ulkomailla asuvia isovanhempia. Lisäksi lapsilla voi olla uusperheen myötä saatuja uusisovanhempia sekä sosiaalisia isovanhempia, missä isovanhemmuus ei rajoitu vain biologisiin lapsenlapsiin.

 

Kuva:Pixabay

 

Kuusikymmentävuotiaista miehistä puolet on alaikäisten lasten isoisiä. Saman ikäisistä naisista jo lähes 60 prosenttia on alle 18-vuotiaiden lasten isoäitejä. Korkeimmillaan isoäitien osuus on 66–69-vuotiailla naisilla, joista alaikäisten lasten isoäitejä on 68 prosenttia. Vastaavasti isoisien osuus on korkeimmillaan 70-vuotialla miehillä, joista 67 prosenttia on alaikäisten isoisiä. (Isovanhemmat Suomessa -verkkosivu)

Isovanhemmaksi voidaan tulla nuorimmillaan vähän yli kolmikymppisenä tai vanhimmillaan kahdeksankymppisenä. Samanikäiset mummot ja vaarit voivat olla hyvässä fyysisessa kunnossa olevia atleettisia kilpaurheilijoita, esimerkiksi kestävyysurheilijoita tai viihtyä paremmin kokonaan ihan toisenlaisissa harrastuksissa. Isovanhempi voi olla pitkä tai lyhyt, laiha tai lihava-ja kaikkea siltä väliltä. Jokainen isovanhempi on ihan omannäköisensä!

Millainen isovanhempi sinä olet?

 

Tämän myytin kokosi Väestöliiton informaatikko Tiina Helamaa