Miten syntyy isovanhemman rakkaus lapsenlapseen? 
Syntyykö se silmänräpäyksessä kuten amerikkalaisissa elokuvissa?

 

Kuva:Pixabay

 

Mutta…
-mitä jos lapsenlapsi ei olekaan sellainen, mitä isovanhempi kuvitteli lapsen olevan?
-mitä jos lapsi onkin isovanhemmalle pettymys?

Ei tullutkaan siroa, kauniskutrista pikkuprinsessaa.
Ei tullutkaan potraa, omaa sukua muistuttavaa poikalasta.
Ei väliä muuten, kunhan se on terve. Entä jos ei olekaan?

Mitä jos isovanhempi ei pysty hyväksymään erityisenä syntynyttä lapsenlastaan? Tai lapsessa ilmenee kasvun ja kehityksen myötä jotain tavallisuudesta poikkeavaa? Omaan sukulinjaan osuva häpeä epätäydellisyydestä voi olla isovanhemmalle liikaa. Kylmyys, torjunta ja kieltäminen valtaavatkin rakkauden paikan: lapsenlapsesta tulee näkymätön. Sen seurauksena sukupolvien väliset tukahdutetut ja läpikäymättömät tunteet syyttelyineen pääsevät valloilleen. Ne voivat ajaa lapsen vanhemmat ja isovanhemmat välirikkoon, eikä tunnesidettä pääse muodostumaan.

 

Kuva:Pixabay

Jotkut isovanhemmat eivät saa mahdollisuutta päästä tutustumaan lapsenlapseensa, vaikka niin kovasti haluaisivat. Joskus aikuisella lapsella on myös perustellut syynsä etäisyyden ottamiseen omista vanhemmistaan, esimerkiksi tarve suoja lasta joltain sellaiselta, jota on itse kokenut lapsuudessaan. Isovanhemman ja aikuisen lapsen välillä voi olla jopa totaalinen välirikko, jolloin kaikki tapaamiset estetään ja yhteydenpito kielletään. Aina isovanhempi ei kuitenkaan edes tiedä välirikon syytä. Tapahtuneet asiat ja ihmissuhdekuviot ovat usein monimutkaisia ja eri osapuolten näkemykset voivat poiketa täysin toisistaan.

Suurimmassa osassa isovanhemmat pääsevät osallistumaan lapsenlapsen elämään. Rakkaus pienokaiseen voi syntyä monella tavalla. Jotkut isovanhemmat sanovat rakastuneensa vauvaan täysin ehdoitta jo ennen tämän syntymää. Moni menee sekaisin uudesta, ennen kokemattomasta onnesta synnytyslaitoksella tai pienokaisen kotona vieraillessaan. Isovanhempi voi myös alkaa tuntea rakkautta pikkuhiljaa vauvaa hoitaessaan, taaperon kanssa peuhatessa tai kouluikäisen luottoaikuisena toimiessaan. Isovanhempi voi myös heti alusta alkaen rakastaa, tukea ja hyväksyä lapsenlapsensa juuri omanlaisenaan. Lapsenlapsen myötä isovanhempi saa tuntea onnea, ylpeyttä ja kiitollisuutta siitä, että saa kokea vielä tämänkin elämänvaiheen. Onko rakkauden tunteiden syntymiselle yhtä ainoaa oikeaa tapaa ja nopeutta?

 

Oletko sinä samaa vai eri mieltä myytin kanssa?