Kuva:Pixabay

 

Vuonna 2005 äidinäiti oli lapsenlapsen syntyessä 56 -vuotias ja isovanhemmista vanhin, isänisä 60-vuotias. Puolet 57 –vuotiaista naisista oli mummeja ja 60 –vuotiaista miehistä ukkeja. Mitä nuorempi lapsenlapsi on, sitä todennäköisemmin ukki ja mummi asuvat erillään. Näin on vuosi vuodelta yhä useammalla lapsella. Ukki ja mummi asuvat erillään tai eivät ole koskaan yhdessä asuneetkaan. Vuonna 2005 äidin puolen isovanhemmista eri osoitteissa asui jo 26%.

 

Kuva:Pixabay

 

Tilastokeskuksen mukaan avioeronneisuus on pysynyt samalla tasolla jo yli 20 vuotta. Vuonna 2015 Iän mukaiset muutokset avioeronneisuudessa olivat vähäisiä edelliseen vuoteen verrattuna. Eronneisuus oli esimerkiksi 45–64-vuotiailla vähän korkeampaa kuin edellisenä vuonna.

Isovanhemman hyvinvointia ja hänen elämänsä tasapainoa voidaan tarkastella Neljä pöydänjalkaa-mallin avulla. Pöytälevy pysyy  tasapainossa kun siinä on tasavahvoja pöydänjalkoja, joita edustavat:

1) Oma vointi
2) Verkostoni ja toimintani perheen/kodin ulkopuolella
3) Parisuhde/Läheinen
4) Vanhemmuus ja isovanhemmuus

Jos isovanhempi käyttää esimerkiksi paljon voimavarojaan lastenlasten hoitoon (jalka numero 4), voi olla, että hänelle ei jää enää riittävästi aikaa ja energiaa huolehtia omasta voinnista (jalka numero 1) ja silloin pöytälevy ei ole tasapainossa ja isovanhempi voi uupua. Neljä pöydänjalkaa –malli voi auttaa isovanhempaa hahmottamaan juuri sen, ovatko elämän eri osa-alueet suurin piirtein sopusoinnussa keskenään vai kannattaako johonkin osa-alueeseen tehdä muutoksia oman elämänhallinnan parantamiseksi.

 

Isovanhemman elämänhallinta: Neljä pöydänjalkaa -malli

Millaiset ovat sinun isovanhemmuutesi pöydänjalat?
Pystyykö pöytäsi hyvin tasapainossa?
Pitäisikö jostain jalasta vähän vähentää ja jonnekin toiseen lisätä?
Mitä pieniä muutoksia voisit toteuttaa mahdollisimman pian, jotta hyvinvointisi lisääntyisi?

1.Oma vointini -pöydänjalka

Miten hyvin sinä voit, mikä on kokonaisterveytesi, fyysinen ja psyykkinen terveys mukaan lukien? Onko sinulla itselläsi joku sairaus joka vie fyysisiä voimavaroja?
Onko olemassa taloudellisia huolia, jotka kuluttavat henkisiä voimavarojasi ja rajoittavat elämistäsi ja unelmiesi tavoittelua?
Miten lataat akut omana itsenäsi ja vahvistat omaa jaksamistasi?
Kuinka hyvin hoidat itseäsi, onko sinulla itselläsi aikaa sinulle ja tehdä asioita, jotka juuri sinulle ovat tärkeitä, rentouttavia, voimaannuttavia ja iloa tuottavia?
Mikä on tyytyväisyytesi itseesi, hyvinvointisi ja onnellisuutesi?
Miten keskustelet itsesi kanssa, viihdytkö itsenäsi ja puhutko itse itsellesi arvostavasti?
Mikä on suhteesi juuri nyt tavoitteisiisi ja saavutuksiisi?
Arvostatko itseäsi ja elämäntilannettasi juuri nyt?
Oletko tyytyväinen tilanteeseen jossa olet elämänpolullasi?
Onko sinulla edessäpäin unelmia tai tavoitteita joita kohden on mukava kulkea ja joista saat voimaa jaksaa harmaina päivinä?
Onko jotain rajoitteita jotka estävät tai hidastavat sitä unelmaa?
Onko sinulla tunne että voit satsata itseesi ja hankkia mukavuuksiakin hyvällä omallatunnolla?
Onko sinulla oma päätäntävalta omasta elämästäsi?
Onko sinulla tunne, että voit päättää kaikista elämääsi liittyvistä asioista ja ellei ole, mitkä asiat tai arvot rajoittavat sinua tässä?

2.Verkostoni ja toimintani perheen/kodin ulkopuolella –pöydänjalka

Tunnetko olevasi jollakin tavalla merkityksellinen osa jotain perheen ulkopuolista yhteisöä?
Onko joku tällainen yhteisö sinulle merkityksellinen?
Onko sinulla selkeä asema jossakin ryhmässä kotisi ulkopuolella?
Miten suuri merkitys elämässäsi on työllä jos olet vielä työelämässä, ja tyydyttääkö työsi sinua?
Entä suvulla, muilla ihmisillä ja verkostoillasi ja vertaisryhmillä?
Oletko tyytyväinen tämänhetkisiin verkostoihisi ja saatko riittävästi palautetta omasta osuudestasi omissa yhteisöissäsi?
Oletko tyytyväinen tukiverkkoihisi?
Saatko riittävästi ehkä toivomaasi kannustusta ja palautetta?
Joudutko taistelemaan siitä, että pääset mukaan etkä jää yksin tai oletko mielestäsi ulkopuolinen tai syrjäytynyt itsellesi tärkeistä yhteisöistä?
Onko sinulla mahdollisuus nähdä ja tavata riittävästi ystäviä, sukulaisia, harrastus- tai opiskelukavereita ja ellei ole, mitkä asiat rajoittavat sinua tässä?
Onko sinulla joku unelma jostain yhteisöllisestä, ihmisten pariin liittyvästä harrastuksesta, työstä, vapaaehtoistyöstä tai opiskelusta jonka haluat toteuttaa?
Tai koetko että sinulla on kodin ulkopuolista toimintaa ja vastuita jopa liikaa, ja olosi on usein riittämätön tai liian kiireinen?
Tuntuuko sinusta, että sinulla on lupa tai mahdollisuus tyydyttää omaa yhteisöllisyyden tarvettasi juuri sen verran kuin haluat tai koetko että tässä on rajoituksia?
Mitkä asiat tai arvot ovat tässä esteenä?

3.Läheinen -pöydänjalka

Miten elämässäsi toteutuvat ystävyys ja läheisyys, oletko tyytyväinen tilanteeseen?
Onko sinulla joku rakas ystävä, kumppani tai ehkä rakas lemmikki, jonka kanssa tunnet olevasi hyvin läheinen?
Joku luotettava, jolta saat läheisyyttä ja voit halutessasi jakaa syvimpiä tunteitasi ja olla ja täysin turvassa?
Oletko ehkä erityisellä tavalla merkittävä jollekulle, onko sinulla sukulaissielu, jos sellaista kaipaat?
Suhteesi mahdolliseen puolisoon tai suhteeseen, kuinka tyytyväiseksi koet itsesi tässä suhteessa, antaako se voimaa vai ottaako se energiaa tai koetko, että se on tasapainossa mitä itse annat ja mitä saat?
Onko lähelläsi, todella tavoitettavissa hyvä ystävyys, josta saat voimaa ja vahvuutta jos sellaista kaipaat?  Tällainen ystävyys voi tulla myös lemmikiltä, vapaaehtoistyöntekijältä, terapeutilta, tai muulta taholta joka tuntuu hyvältä.

4.Vanhemmuus ja isovanhemmuus -pöydänjalka

Onko elämäsi tasapainossa sen suhteen paljonko annat ja saat tai vastaanotat ja tarjoat hoivaa lähisukulaisten suhteen?
Riittävätkö voimasi vanhemmuuden vastuisiin, velvollisuuksiin ja sitoumuksiin?
Saatko omilta lapsiltasi riittävästi arvostusta ja huomiota ja tarvittaessa hoivaa ja huolenpitoa takaisin? Tunnetko, että tilanne on oikeudenmukainen ja tyydyttävä suhteessa lapsiisi ja lapsenlapsiisi?
Onko sinulla ehkä omat vanhemmat tai sukulaisia vielä elossa, joita hoidat tai tunnet vastuuta tai huolta heidän auttamisestaan?
Riittävätkö voimasi sopivalla tavalla tähän?
Kuinka tyytyväinen olet itseesi vanhempana ja isovanhempana?
Mitkä ovat omat arvosi ja odotuksesi itsellesi näissä rooleissasi?
Oletko tietoinen siitä, mitä muut sinulta todellisuudessa odottavat tai eivät odota näissä rooleissasi?

 

Kuva:Pixabay

 

Useat eronneet isovanhemmat ovat löytäneet tahoillaan itselle uudet kumppanit, joten lapsella saattaa olla sekä useita oman sukulinjan isovanhempia että bonusmummoja ja vaareja, ukkeja ja mummuja.  Joissakin perheissä mummien ja vaarien eteen laitetaan erisnimi sekaannusten välttämiseksi ja perheessä saattaa vierailla vaikka kahdeksan isovanhempaa. Perherakenteiden muuttuminen näkyy myös siinä, että joskus isovanhemman kodissa asuu vain yksi henkilö tai mummon tai vaarin kanssa asuu samaa sukupuolta oleva kumppani.

Isovanhemmuus itsessään tai pelkästään ei tuo mukanaan seesteisyyttä ja harmoniaa, vaikka paljon ennen kokemattomia ilon ja onnenlähteitä tuokin. Isovanhempi voi elää keskellä omia, henkilökohtaisia kriisejään, kuten jäädä työttömäksi, sairastaa vakavia fyysisiä ja henkisiä sairauksia, kärsiä tulehtuneista ihmissuhteista, kokea surua ja menetyksiä. Isovanhempi voi myös elää keskellä omaa erokriisiään, mikä voi osaltaan vaikuttaa suhteisiin omien aikuisten lasten kanssa. Näissä tapauksissa isovanhempana ei pysty osallistumaan ja nauttimaan yhdessäolosta lastenlasten kanssa samoin kuin jos elämä olisi seesteisempää ja omia voimavaroja enemmän käytössä. Omannäköinen ja iloa tuottava isovanhemmuus mahdollistuukin usein parhaiten silloin, kun isovanhemmalla on elämä muiltakin osa-alueiltaan kunnossa.