​Lapsenlapsettomuus 

• Lapsenlapsettomuus osuu kipeästi - vauvan nuttu jäi käyttämättä
  Lapsettomia on enemmän kuin ennen, on myös lapsenlapsettomia mahdollisesti enemmän. Joillekin lapsenlapsettomuus voi olla pettymys, mutta ei kaikille. Lue 63-vuotiaan Pirjon tarina aiheesta.
  ( Artikkeli: Helsingin Sanomat 26.2.2015/ Teksti: Mari Karttunen )
   

• Lapsettomuus satuttaa vielä vanhanakin - "Toivoisin, että hilittäisiin sitä lapsenlapsien hehkutusta"
  Studio55.fin lukijakyselyssä lukija kertoo kulkeneensa pitkän tien lapsettomuuden hyväksymiseen. Suru nostaa isovanhemmuusiässäkin ajoittain päätään.
  
  "Lapsettomuus on hiljainen ja näkymätön suru. Se alkaa hiljaisena pelkona ja loppuu hiipuvaan toivoon." (Artikkeli: Studio 55 8.8.2016)
   

Ero

• Ero vähentää lastenlasten hoitamista
  Omissa liitoissaan pysyneet isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan enemmän kuin eronneet isovanhemmat. Tämä selviää Helsingin yliopiston ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen yhteisestä Sukupolvien ketju -hankkeesta, jossa tutkittiin vuosina 1945–50 syntyneitä suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan. (Artikkeli: Helsingin Sanomat 19.8.2015/ Teksti: Minna Pölkki, Suvi Vihavainen)

• Tutkimus: Äidinäiti on lapselle läheisin isovanhempi – avioero heikentää erityisesti isoisän suhdetta lapsenlapsiin
  Äidinäiti hoitaa lapsenlapsiaan eniten ja on heille isovanhemmista kaikkein läheisin, kertoo uusi väitöstutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan eroja isovanhempien, vanhempien ja lasten vuorovaikutuksessa 16 eri maassa. (Artikkeli: Helsingin Sanomat 10.6.2016/ Teksti: Katri Kallionpää)

Isovanhemmat tärkeitä lasten hyvinvoinnille

• Tavallinen tyttö pohjoisesta
  
   

• "Ei se ole mun isä, se on pappa" – Nelikymppinen isoisä aiheuttaa nykypäivänä hämmennystä
  Lastenlastensa elämässä aktiivisesti mukana olevia isoisiä on Väestöliiton koordinaattorin Minna Oulasmaan mukaan yhä enemmän.
  (Artikkeli: Yle.fi 13.11.2016/ Teksti: Päivi Köngäs)
   

• Isovanhemmat kasvattajina
  Isovanhemmat kasvattavat lapsenlapsiaan ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Kun vanhempi sukupolvi puuttuu kasvatukseen, riita voi pahimmillaan johtaa välirikkoon.
  (Artikkeli: Helsingin Sanomat 10.9.2015/ Teksti: Essi Lehto)

• Tutkimus: Isovanhemmat tärkeitä lasten hyvinvoinnille
  Isovanhemmilla on yhä merkittävä vaikutus perheiden lastenhankintaan ja lastenlasten hyvinvointiin Euroopassa. Isovanhemmat parantavat myös lastenlasten hyvinvointia. 
  Artikkeli: Helsingin Sanomat 61.10.2014/ Teksti: Minna Pölkki

• Mummo ja Mirka - parhaat ystävät
  Kun Mirka Alfreds-Välimäelle tapahtuu jotakin suurta, ensimmäisenä siitä kuulee oma mummo Liisa Mikkonen. Kuinka he ylittävät sukupolvien kuilun?
  (Artikkeli: Seura 33/2016 / Teksti: Sanna-Kaisa Hongisto).

• Moni keski-ikäinen hoivaa kahta sukupolvea
  Helsinkiläisen kolmen sukupolven kommuunin jäsenet kertovat, suosittelisivatko he sukupolvien yhteisasumista muillekin. ( Artikkeli: Helsingin Sanomat 21.9.2016 /Teksti: Suvi Vihavainen)

​Isovanhempiin kohdistuvat olettamukset​

• Mummin ja vaarin paikka
  Isovanhemmuus kuvataan usein auvoisana idyllinä: mummot ja vaarit ovat lastenlapsille tärkeitä, he rakastavat ja hoivaavat. Usein se onkin idylli.
  (Artikkeli: Helsingin Sanomat 4.1.2015 / Teksti: Jussi Konttinen)

Lasten hyvinvoinnin uhkat

• Lasten hyvinvoinnin uhkana päihteet
  Valtaosa suomalaisista uskoo, että pahin uhka suomalaislasten hyvinvoinnille ovat päihde- ja mielenterveysongelmat, selviää TNS Gallupin Helsingin Sanomille tekemästä kyselystä.
  (Artikkeli: Helsingin Sanomat 5.11.2015/ Teksti: Suvi Vihavainen, Esa Juntunen)

• Kuritusväkivallan hyväksyy enää harva
  Kansalaisten enemmistö kaipaa lasten kasvattajilta tiukempaa otetta. Noin 64 prosenttia HS:n teettämän gallupin vastaajista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että suomalaiset kasvattavat lapsia liian lepsusti. (Artikkeli: Helsingin Sanomat/ Teksti: Suvi Vihavainen)

Isovanhemmuus ja haasteet

• Lapsenlapsi on ylimielinen ja ärsyttävä, en jaksa hoitaa häntä jatkuvasti - Näistä tunteista isovanhemmat eivät saa puhua!​
  Isovanhemmuus on lahja ja etuoikeus, isovanhemmat ovat rakastavia ja tasapuolisia, lapsenlapset ihania ja ilo. Vaan entäpä, jos näin ei olekaan?
  Artikkeli: Ilta-Sanomat 19.5.2015/ Teksti: Jenni Heiti

• Isovanhemman kielletyt tunteet
  Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa kertoi, että isovanhemmuus ei aina ole vain myönteisten tunteiden sävyttämää.
  (Artikkeli: Studio 55 28.05.2015)

• Lasten hemmottelu herkuilla kiristää vanhempien ja isovanhempien välejä – seurauksena jopa välirikkoja
  Joskus lapsen herkuttelusta mummolassa tulee kuitenkin riitaa vanhempien ja isovanhempien välille. Jos vanhemmat kieltävät herkkujen tarjoamisen, voivat isovanhemmat jopa loukkaantua.
  (Artikkeli: Iltasanomat 25.10.2016)

• Isovanhemmille avattu palvelu paljastaa surullisen totuuden - eivät saa yhteyttä lapsenlapsiin
  Väestöliiton asiantuntija Minna Oulasmaa sanoo, että isovanhemmilla on paljon kiellettyjä ja vaiettuja tunteita, paljon huolta aikuisista lapsista ja lastenlapsista.
  (Artikkeli: Iltasanomat 27.2.2017)

Isovanhemmuus ja oivallukset

• Lapsenlapset ovat isovanhempien valo
  Isovanhemmat ovat jo eläneet läpi vanhempana olon ja lasten kasvattamisen. Lastenlasten kanssa he muodostavat usein siteen, jossa lapsista tulee heidän elämänsä valo ja onnen lähde.
  (Artikkeli: Askel Terveyteen)

   

• 23-vuotias kuopiolaisopiskelija hakee lehti-ilmoituksella itselleen varamummoa – tästä on kyse.
  Kuopiolainen Siiri Komulainen, 23, joutui tänä kesänä myönteisen ongelman äärelle.Hyvä uutinen oli se, että Komulainen sai toivomansa opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta, jossa hän aloittaa syksyllä fysiikan ja matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan opinnot.
  (Artikkeli: Nyt.fi 12.7.2016/ Teksti: Juuso Määttänen)

   

• Mummoksi kolmikymppisenä​
  Suomessa on satoja alle nelikymppisiä isoäitejä. He joutuvat oikomaan väärinkäsityksiä, mutta myös tietävät, miten tukea nuorena äidiksi tulleita lapsiaan – onhan moni nuori mummo ollut teiniäiti itsekin. (Artikkeli: Helsingin Sanomat 30.7.2015/ Teksti: Jaana Laitinen)