Vanhemmuus tuo mukanaan myös stressiä

Vanhemmuus tuo mukanaan mahdollisuuden uudenlaiseen iloon ja onneen. Vanhemmuuteen siirtyminen on kuitenkin myös suuri kriisin ja stressin paikka. Se on yksi aikuiselämän suurimpia identiteetin, roolien, arvojen ja elämäntavoitteiden muutoksia.

Vauvan tulo muutta ajankäyttöä, mikä voi aiheuttaa  paineita. Univajausta ja mielialan vaihteluita esiintyy helposti. Ristiriitoja parisuhteessa saattaa olla enemmän kuin aikaisemmin, sillä enää ei ole samalla tavalla mahdollisuutta ja aikaa keskustella tai olla fyysisesti kumppanin lähellä.

Tiukassa tilanteessa ihmiset ja suhteet määritellään uudestaan. Jos selviämme hyvin yhdessä jonkin vaativan tilanteen läpi, meidät täyttää jonkinlainen voimaantumisen tunne, hyvä me –henki. Näin kumppanit voivat voimaantua vanhemmuuden haasteiden ratkomisesta.

Vauvan tullessa tuen tarve on erityisen suuri. Vauvan tarvitsevuus ja avuttomuus herättävät myös vanhemmissa avuttomuuden ja tarvitsevuuden tunteita. Vanhemmuus nostattaa esiin  tunteita ja kokemuksia omista vanhemmista ja vanhemmuudesta. Muistot voivat kertoa vanhempien läsnäolosta tai sen puutteesta.

Koemme osin samoja ahdistuksia kuin vauvakin. Se on kykyä empatiaan, kykyä asettua toiseen asemaan. Ovatko vanhemmat toisensa avuttomuuden ja ahdistuksen edessä toistensa käytettävissä? Vai vetävätkö he toisiltaan tuen pois juuri silloin, kun toinen sitä eniten tarvitsisi? Miten kumppanit voivat tukea toisiaan, kun toista väsyttää, huolettaa ja suututtaa, niin ettei toinen koe jäävänsä yksin kokemuksiensa kanssa?

Ristiriidat ovat osa kaikkia ihmissuhteita

Jokainen ihminen on oma yksilönsä omine ajatuksineen ja kokemuksineen. Jokaiseen ihmissuhteeseen liittyy ristiriitoja. Riidan pelko voi kuitenkin estää meitä  jakamasta toisillemme ajatuksiamme ja kokemuksiamme. Vuorovaikutuksen kannalta riidan pelko on sudenkuoppa. Tunnistamalla omat tarpeensa ja kertomalla niistä kumppanille voi ylläpitää vuorovaikutusta suhteessa.

Erilaisuus voi avata ovet kasvuun; mikäli opit ymmärtämään kumppanin erilaiset tavat ja ajatukset. Riitoja ei siis tarvitse pelätä. On kuitenkin huomioitava, että hyvässä parisuhteessa ristiriidat pysyvät asiassa. Toimimattomassa parisuhteessa riidat muuttuvat kumppanin ja suhteen määrittelyksi. Turvallisessa parisuhteessa ristiriidat eivät myöskään horjuta kumppaneiden turvallisuuden tunnetta suhteen jatkuvuudesta. Väkivalta ei kuulu koskaan riitelemiseen.

Jokaisella perheenjäsenellä, niin lapsella kuin aikuisellakin, on perheessä oikeus kokea itsensä turvalliseksi. Tämä tarkoittaa, että ristiriidat perheessä eivät saa olla jatkuvia. Vanhempien vihamieliset, pitkäkestoiset ristiriidat hävittävät turvallisuuden tunnetta ja aiheuttavat stressitilaa kaikille perheenjäsenille.

Ihmiset muuttuvat joka päivä. Parisuhde ei ole staattinen tila, joka pysyy aina samanlaisena. Jokainen parisuhde kohtaa erilaisia vaiheita. Onkin tärkeä ajoittain pysähtyä miettimään, oletko edelleen selvillä toisen elämän keskeisistä asioista. Tunnetko sinä oikeasti kumppanisi? Kumppaniin tutustuminen on elinikäinen prosessi.

Vanhemmuuden kokemukset ovat erilaisia
Vanhemmilla on naisena ja miehenä erilaiset vanhemmuuden kokemukset. Naisella vanhemmuus näkyy ja tuntuu jo raskausaikana. Miehelle asia saattaa konkretisoitua vasta sitten, kun lapsi syntyy. Erilaiset kokemukset saattavat aiheuttaa ristiriitoja, yksinäisyyttä ja väsymystä. Vanhemmuuden haltuunotossa tarvitsemmekin yhteistyötä ja ymmärrystä toisen tunteille. Olennaista on, että kumpikin voi kokea tulevansa kohdatuksi tunnetasolla toisen kanssa.

Kolmenkeskeinen vuorovaikutus on sitä, että molemmat vanhemmat ja lapsi ovat yhteisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Lapsi näkee ja kokee molemmat vanhempansa samanaikaisesti. Lapsi aistii ja oppii vanhempien eroavaisuudet miehenä ja naisena. Lapsi oppii toimimaan yhdessä teidän molempien kanssa samanaikaisesti, mutta eri tavoin molempien kanssa. Vanhempien hyvä parisuhde onkin edellytys kolmenkeskisen vuorovaikutuksen onnistumiselle.

Vanhemmuus on tärkeä osa elämää, mutta ei kuitenkaan koko elämä. On tärkeää, että huolehdit myös itsestäsi, fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistasi. Se on elinehto itsellesi vanhempana sekä vauvallesi, että jaksat ja kykenet toimia hänen vanhempanaan. Tukiverkostojen merkitys vanhemmuudessa on olennaista. Omat sosiaaliset suhteesi muihin läheisiin ihmisiin, sukuun ja ystäviin ovat merkityksellisiä jaksamisellesi vanhempana, samoin työn ja harrastusten ylläpitäminen. Olennaisen tärkeää on myös suhde kumppaniisi; hyvin toimiva me-tiimi pitää yllä hyvin toimivaa vanhemmuutta!