Riippuvuudet parisuhteessa
Joskus on vaikea nähdä kumppanin riippuvuutta. Riippuvainen voi pitää yllä roolia; hän voi salailla asiaa ja esittää, että kaikki on hyvin. Puolison voi olla vaikeaa tunnustaa toisen riippuvuutta, vaikka siitä saisikin vihjeitä. Omaan kumppaniin haluaisi luottaa. On myös helppo uskoa, että toinen muuttuu. Riippuvainen saattaa vähätellä tilannettaan eikä myönnä ongelmaansa.
Kun molemmat ovat tietoisia riippuvuudesta mutta kieltävät sen, salaisuutta pidetään yllä yhdessä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että salaisuuden pitäminen on paljon raskaampaa kuin siitä kertominen. Vasta kun asiasta kertoo, voi saada tarvitsemaansa tukea. Ystävien ja sukulaisten tuki voi helpottaa tilannetta paljonkin, ja rohkeus lähteä ammattiauttajalle voimistuu. Salaisuuden kertominen voi myös vapauttaa syyllisyyden tunteesta. Riippuvainen henkilö kantaa itse vastuun teoistaan. Vastuuta ei voi jakaa esimerkiksi puolisolle ja perheelle.
Varhainen puuttuminen on tärkeää
Riippuvuutta ei ole helppo lähteä selvittämään, mutta asiaan puuttuminen on paljon parempi vaihtoehto kuin ongelman lakaisu maton alle. Varsinkin varhaisessa vaiheessa puuttuminen on tärkeää.
Jos on huolissaan kumppaninsa käytöksestä, kannattaa kertoa hänelle siitä. Syyttely ei auta tilannetta. Voi kysyä kumppaniltaan, onko hän huomannut juovansa enemmän, tai onko hän huolissaan itsestään. Näin voidaan päästä rakentavaan keskusteluun.
Jos kumppani kuitenkin kieltää kaiken, on tärkeää tuoda esiin se, ettei ole valmis sietämään kaikkea. Kumppanille voi kertoa valmiudesta hakea apua yhdessä, mutta muuten riippuvaisen puolison on asetettava itse omat rajat jaksamiselleen. Kukaan ei voi ulkopuolelta ohjata riippuvaisen käytöstä, vaan tämän on haluttava muutosta itse.
Apua ja tukea voi hakea esimerkiksi A-klinikalta sekä yksilö- tai pariterapiasta. Tarjolla on myös palveluita, joiden pariin voi hakeutua anonyymina.
Häpeä estää paranemisen
Riippuvuuksiin liittyy vahvasti häpeä. Riippuvainen voi tuntea häpeää siitä, että hän on menettänyt kontrollin ja tekee väärin läheisiään kohtaan. Häpeä estää asian myöntämisen ja paranemisen. Aina riippuvainen ei kuitenkaan itse koe, että hänellä olisi ongelma. Riippuvuus on usein pakoa, joka tuo helpotuksen muusta ahdistuksesta.
Paraneminen ei kuitenkaan voi alkaa, ennen kuin on valmis myöntämään ongelman olemassaolon. Riippuvaisen kannattaa hakeutua ammatti-ihmisen luo selvittämään riippuvuuteen johtaneiden asioiden taustoja. Jos tilanteen taustatekijöitä ei selvitä, yksi riippuvuus korvataan helposti toisella, eikä tilanne muutu.
Älä häpeä hakea apua. Avun hakeminen on vahvuuden merkki. Ei ole väliä, oletteko kärsineet riippuvuudesta kuukausia tai vuosia.
Riippuvaisen kumppanille
Kumppanin on oleellista hyväksyä se, ettei hän voi lopettaa toisen riippuvuutta. Riippuvaisen täytyy lopettaa itse ja olla motivoitunut itsensä vuoksi. Jos riippuvuudesta yritetään eroon ainoastaan kumppanin vuoksi, lopettaminen ei useinkaan kestä.
Vaikka jokainen tekee lopettamispäätöksen itse, riippuvuudesta irti pääseminen on helpompaa, jos rinnalla on kumppani, joka tukee. Kumppanin rooli on kuitenkin vaikea. Riippuvuudet ovat usein pitkiä ja vaikeita. Jos tilanne on mennyt liian pitkälle, toista voi olla vaikea tukea ilman kyynisyyttä. Riippuvuudet ajavatkin usein parin lopulta erilleen.
Kumppanin on itse tunnettava omat voimavaransa; onko voimia ja halua olla toisen tukena? Koska tilanne ei ole helppo, on tärkeää, ettei kumpikaan jää yksin. Myös kumppani tarvitsee jonkin tukikanavan. Riippuvaisten omaisille on olemassa ryhmiä, joista kannattaa hakea vertaistukea. Tuen hakeminen ja kokemusten vaihtaminen muiden kanssa voi auttaa selvittämään, onko parisuhteen mahdollista jatkua vai ei.
Kirjoittajat:
Heli Vaaranen, parisuhdetiimin esimies, Väestöliitto
Minna Oulasmaa, perheneuvoja, Väestöliitto