FINSEX: Ehkäisytapojen kehitys

Suomalaisten ehkäisytapojen kehittymisestä on käytettävissä yllättävän vähän tietoa. FINSEX-hankkeen tulokset täyttävät nyt tätä aukkoa.

Julkaistavat tiedot kattavat muun muassa ehkäisyn käytön useiden vuosikymmenten ajalta ensimmäisessä ja viimeisimmässä yhdynnässä.

Ehkäisyn käyttö ensimmäisessä yhdynnässä

Ehkäisyn käytön kehittymistä ensimmäisissä yhdynnöissä on mahdollista tarkastella vastaajien syntymävuosien perusteella. Kun tiedetään missä iässä ensimmäinen yhdyntä on keskimäärin koettu, niin on mahdollista tarkastella ehkäisyn käytön kehittymistä eri vuosikymmenillä.

Ehkäisyn käyttö on aktivoitunut suuresti ensimmäisissä yhdynnöissä 1950-luvun jälkeen. 1940- ja 1950-luvuilla ensimmäisen yhdyntänsä kokeneista yli puolet ei käyttänyt ilmoituksensa mukaan mitään ehkäisyä. Keskeytettyä yhdyntää oli tuolloin hyödyntänyt noin 30 prosenttia. Ennen 1960-lukua korkeintaan joka viides oli käyttänyt ensimmäisessä yhdynnässään kondomia. Kondomin suosio kasvoi nopeasti 1960-luvun aikana.

Kuvio 1

Vuosien 1917-1997 vertailu siitä, kuinka suuri osuus vastaajista käytti kondomia tai e-pilleriä ensimmäisessä yhdynnässä.

1970-luvulla jo vähän yli puolet oli käyttänyt yhdynnässään kondomia. Ilman ehkäisyä oli tuolloin enää suunnilleen joka neljäs. Ehkäisypillerikin ilmaantui tällöin mukaan kuvaan, mutta 1970-luvun lopulla e-pilleriä oli käytetty ensimmäisellä kerralla vain noin joka kymmenennessä yhdynnässä.

Tuoreimmat tiedot kartoittavat ehkäisyn käyttöä ensimmäisissä yhdynnöissä 2000-luvun alkuvuosikymmenellä. Naisten vastausten perusteella noin 75 prosenttia oli käyttänyt kondomia ensimmäisessä yhdynnässään ja vailla ehkäisyä yhdynnässä oli ollut joka kymmenes nainen. Miesten mukaan kondomia oli käyttänyt vähän yli 60 prosenttia ja ilman ehkäisyä oli ollut myös kymmenesosa. Miesten mukaan ehkäisypilleriä oli käyttänyt 2000-luvulla ensimmäisellä kerralla reilu 15 prosenttia, mutta naisten mukaan alle 10 prosenttia. Keskeytettyä yhdyntää oli käyttänyt noin kolme prosenttia. Muiden ehkäisymenetelmien käyttö oli ollut harvinaista.

Ehkäisyn käyttämättömyydellä ensimmäisessä yhdynnässä ei ole ollut suurta yhteyttä siihen, missä iässä ensimmäinen yhdyntä oli koettu. Eniten puutteita oli ollut ehkäisyssä niillä vastaajilla, jotka olivat kokeneet ensimmäisen yhdyntänsä yli 20-vuotiaana ja varsinkin yli 25-vuotiaana. Suhteellisesti parhaiten olivat puolestaan ehkäisseet 16–17-vuotiaana yhdyntänsä aloittaneet.

Kuvio 2

Vuosien 1917-1997 vertailu siitä, kuinka suuri osa ihmisistä ei käyttänyt mitään ehkäisyä tai keskeytettyä yhdyntää. Tiedot tekstissä.

Konkreettista kuvaa ehkäisyn käytön yleistymisestä Suomessa antavat myös tiedot siitä, kuinka suuri osa eri vuosikymmenillä syntyneistä ei ole käyttänyt mitään ehkäisyä ensimmäisessä yhdynnässään. Kuviosta 2 löytyvät vastaajat, jotka ilmoittivat, että he eivät olleet käyttäneet mitään ehkäisyä ensimmäisessä yhdynnässään sekä ne vastaajat, jotka kertoivat käyttäneensä tuolloin keskeytettyä yhdyntää.

Nämä tulokset kertovat yhdessä siitä, että ennen 1930-luvun loppua syntyneistä peräti noin 90 prosenttia ei ollut käyttänyt ensimmäisessä yhdynnässään mitään ehkäisyä (keskeytetty yhdyntä ei ole ehkäisymenetelmä). Vielä 1940-luvulla syntyneistäkin yli puolet ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä. Vasta 1950-luvulla syntyneistä selvä enemmistö käytti ensimmäisellä kerralla jotakin ehkäisyä. Samalla keskeytettyyn yhdyntään turvautuivat yhä harvemmat. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneistä enää vajaa viidesosa oli ollut ensimmäisessä yhdynnässään ilman ehkäisyä. Ensimmäistä yhdyntää koskevissa ehkäisytavoissa ei ole tapahtunut sen jälkeen paljoakaan muutosta.

Ehkäisyn käyttö viimeisimmässä yhdynnässä

Vuoden 1971 FINSEX-kyselyssä (Sievers, Koskelainen & Leppo 1974) tiedusteltiin 18–54-vuotiailta vastaajilta mitä ehkäisykeinoja he olivat käyttäneet joskus elämänsä aikana. Kondomia oli käyttänyt 71 prosenttia, keskeytettyä yhdyntää 56 prosenttia, ehkäisytabletteja 38 prosenttia, rytmimenetelmää 22 prosenttia ja ehkäisyvaahtoa 15 prosenttia. Kierukasta oli kokemusta viidellä prosentilla ja pessaarista tai emätinhuuhtelusta neljällä prosentilla. Koko väestöstä 13 prosenttia ei ollut tuolloin käyttänyt koskaan elämänsä aikana mitään ehkäisyä.

Vuonna 1971 yhteensä 39 prosenttia väestöstä ei ollut käyttänyt ehkäisyä viimeisen kuukauden aikana. Tästä 39 prosentin osuudesta 10 prosenttiyksikköä ei ollut (vielä) kokenut yhdyntää ja 11 prosenttiyksikköä ei ollut kokenut yhdyntää viimeisen kuukauden aikana. Yhteensä 15 prosenttiyksikköä ei ollut käyttänyt ehkäisyä siksi, että halusi lasta, oli raskaana tai ei voinut saada lasta. Ilman ehkäisyä oli ollut jostakin syystä kolme prosenttiyksikköä. Ehkäisyn tarpeessa olleista 18–44-vuotiaista naisista 39 prosenttia oli käyttänyt viimeisen kuukauden aikana kondomia, 27 prosenttia ehkäisypilleriä ja 19 prosenttia keskeytettyä yhdyntää. Kierukka teki tuolloin vasta tuloaan.

FINSEX-kyselystä on esitetty tässä tietoja ehkäisystä myös yli 55-vuotiailla, vaikka erityisesti naisilla ei ole tässä ikävaiheessa enää raskausriskiä. Vuonna 2015 kaikista 18–74-vuotiaista vastaajista 31 prosenttia ilmoitti, että he eivät tarvitse ehkäisyä. Alle 54-vuotiailla tämä osuus oli 20 prosenttia ja yli 55-vuotiailla 50 prosenttia. Kuviossa 3 tämä osuus näkyy tarkemmin eri ikäryhmissä. Kuviosta näkyy myös niiden vastaajien osuus, jotka eivät käyttäneet vastauksensa perusteella ehkäisyä siksi, että heillä ei ollut yhdyntöjä viimeisen vuoden aikana. Yli 55-vuotiaista naisista joka viidennellä ja miehistä joka kymmenennellä ei ollut yhdyntöjä viimeisen vuoden aikana.

Kuvio 3

FINSEX 2015 -kyselyn ikäryhmäinen jaottelu siitä, kuinka suuri osa vastaajista ei tarvitse ehkäisyä tai ole yhdyntöjä vuoden aikana.

Ehkäisystään raportoi jotakin joka neljäs yli 55-vuotias nainen ja saman ikäisistä miehistä noin 40 prosenttia. Vastaaminen ehkäisykysymykseen johtui joka toisella näin tehneellä yli 55-vuotiaalla naisella siitä, että he olivat tehneet aiemmin sterilisaation. Vastaavista miehistä kolmasosa kertoi ehkäisyksi sterilisaation. Ehkäisystä raportoineista ikäryhmän naisista kymmenesosa ilmoitti kierukan ja miehistä joka seitsemäs puolisonsa kierukan.

Kuviossa 4 näkyy, mitä ehkäisykeinoja eri-ikäiset vastaajat kertoivat käyttäneensä viimeisimmässä yhdynnässään. He olivat vastaajia, jotka kertoivat tarvitsevansa ehkäisyä. Kuvion tulokset ilmentävät eri ehkäisykeinojen suosion vaihtelua elämänkaaren eri vaiheissa.

Nuorilla, alle 25-vuotiailla, selvästi suosituin ehkäisykeino on ollut ehkäisypilleri. Sitä kertoi käyttäneensä vähän yli puolet kaikista vastaajista. Tämän ikävaiheen jälkeen pillereiden käyttö on pudonnut melko nopeasti siten, että noin 40-vuoiaana sitä oli käyttänyt enää noin 15 prosenttia. Samaan aikaan on kasvanut voimakkaasti kierukkaa käyttävien osuus. Sitä oli käyttänyt noin 40-vuotiaana joka kolmas. Sen käyttötarve on sitten taas vähentynyt yli 50-vuotiailla.

Kuvio 4

FINSEX 2015 -vastaukset siihen, mitä eri ikäiset vastaajat ovat käyttäneet viime yhdynnässään ehkäisynä.

Kondomia on käyttänyt alle 35-vuotiaista viimeisimmässä yhdynnässään noin kolmasosa. Tämän ikävaiheen jälkeen kondomin suosio on vähitellen pudonnut. Noin 40-vuotiaana sitä on käyttänyt joka neljäs ja noin 50-vuotiaana noin 15 prosenttia. Kondomille on löytynyt toisaalta melko paljon käyttöä vielä eläkeiässä niiden vastaajien joukossa, joilla on ollut ehkäisytarvetta tai tarvetta suojautua mahdollisilta tartunnoilta.

Sterilisaation suosio on lisääntynyt sen myötä kun lapset on hankittu noin 30 ikävuoden paikkeilla. Sterilisaation oli tehnyt 50 ikävuoteen mennessä noin kolmasosa ja noin 60-vuotiailla sen osuus oli noin 40 prosenttia.

Muutokset ehkäisytavoissa

Oheisessa taulukossa on tietoja siitä, kuinka viimeisimmässä yhdynnässä käytettyjen ehkäisymenetelmien suosio on vaihdellut eri ikäryhmissä neljässä 1990-luvun alun jälkeen tehdyssä FINSEX-kyselyssä. Taulukossa mainittujen ehkäisytapojen lisäksi vastaajille annettiin vastausvaihtoina myös jälkiehkäisypilleri, rytmimenetelmä ja ehkäisyvaahto (myös -puikot ja -tyynyt). Niitä olivat käyttäneet ehkäisynä niin harvat, että niistä ei raportoida tietoja oheisessa taulukossa.

Taulukko 1

Eri ikäryhmien käyttämät ehkäisymenetelmät vuosina 1992, 1999, 2007 ja 2015.

Suomalaisten ehkäisytavoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1990-luvun alun jälkeen koko väestössä. Merkittävimmät muutokset ovat olleet kondomin käytön väheneminen 1990-luvun alun jälkeen ja sterilisaation suosion kasvu 1990-luvulta 2000-luvulle. Ehkäisypillereiden ja kierukan käyttäjien osuus on ollut melko tasaisesti reilu viidesosa. Ehkäisyä käyttämättömien osuudet ovat myöskin pysyneet tasaisesti viidessä prosentissa.

Ehkäisytapojen ikäryhmittäisessä tarkastelussa nuorin ikäryhmä (alle 35-vuotiaat) ovat vuoden 2015 vastausten perusteella vähentäneet ehkäisypillereiden käyttöään ja lisänneet samalla kondomin ja kierukan käyttöä. Keski-ikäisillä (35–54-vuotiaat) kondomin käyttö ei ole sen sijaan lisääntynyt. Yli 55-vuotiailla se on jopa merkittävästi vähentynyt. Kierukan käyttö ja ehkäisypillereiden käyttö on hieman noussut keski-ikäisillä. Sterilisaation suosio näyttää sen sijaan vähän hiipuneen keski-iässä. Keskeytettyä yhdyntää on käyttänyt ehkäisynä edelleen noin viitisen prosenttia väestöstä.

Valitulla ehkäisymenetelmällä on ollut jonkin verran yhteyttä siihen, kuinka aktiivisesti on oltu yhdynnöissä. Sekä miehet että naiset ilmoittivat kaikissa ikäryhmissä muita selvästi harvempia yhdyntöjä, jos heidän ehkäisymenetelmänsä oli kondomi. Alle 35-vuotiailla naisilla ja miehillä oli ollut muita useammin yhdyntöjä, jos heidän ehkäisynsä oli ehkäisypilleri. Keski-ikäisillä naisilla ja miehillä oli ollut keskimääräistä useammin yhdyntöjä, jos ehkäisynä oli ollut kierukka tai sterilisaatio. Yli 55-vuotiailla miehillä oli muita useammin yhdyntöjä, jos ehkäisynä oli ollut sterilisaatio. Vastaavan ikäisillä naisilla oli ollut muita useammin yhdyntöjä, kun he ilmoittivat, että eivät tarvitse ehkäisyä.

Ehkäisyn käyttö uuden kumppanin kanssa

Kolmessa viimeisessä FINSEX-kyselyssä vuosina 1999, 2007 ja 2015 on tiedusteltu käyttivätkö vastaajat kondomia ensimmäisessä yhdynnässään viimeisimmän uuden seksikumppaninsa kanssa. Tämä kysymys kohdistettiin kyselyä edeltävän vuoden ajalle. Reilulla kymmenesosalla vastaajista oli ollut tällainen uusi seksikumppani. Vaikka uuden kumppanin tapaamisesta ei ollut kulunut maksimissaan vuotta pidempää aikaa, niin noin kolme prosenttia vastaajista ei muistanut oliko hän tuolloin käyttänyt kondomia.

Kaikista uudesta kumppanista raportoineista noin puolet ilmoitti vuonna 2015 käyttäneensä uuden kumppaninsa kanssa kondomia. Alle 35-vuotiailla vastaajilla tämä osuus oli 61 prosenttia ja keski-ikäisillä 42 prosenttia. Keski-ikäisillä osuus ei ollut muuttunut vuodesta 1999 vuoteen 2015, mutta tätä nuoremmilla vastaajilla se oli noussut 49 prosentista 61 prosenttiin. Myös yli 55-vuotiailla kondomia uuden kumppaninsa kanssa käyttäneiden osuus oli noussut noin kymmenellä prosenttiyksiköllä ja se oli 27 prosenttia vuonna 2015.

FINSEX-kyselyssä on tiedusteltu vuosina 1999, 2007 ja 2015 myös sitä ovatko seksistä maksaneet miehet (siitä ovat raportoineet lähes pelkästään miehet) käyttäneet kondomia sen henkilön kanssa, jolle he viimeksi maksoivat seksistä. Koska tästä tapahtumasta saattoi olla pitkä aika, niin vuonna 2015 yhteensä 10 prosenttia ei muistanut käyttikö hän tuolloin kondomia. Tänä osuus oli vähän korkeampi kuin aiemmissa vastaavissa kyselyissä.

Kondomin käyttö on ollut hyvin yleistä maksullisen seksin yhteydessä. Nuorista ja keski-ikäisistä miehistä reilut 80 prosenttia oli käyttänyt näissä kohtaamisissa kondomia. Nuorilla miehillä tämä osuus oli hieman pudonnut vuonna 2015, mutta keski-ikäisillä miehillä se oli jonkin verran noussut. Vielä suuremmassa nousussa se oli yli 55-vuotiailla miehillä, joista noin 70 prosenttia kertoi käyttäneensä kondomia viimeisen maksullisen seksinsä yhteydessä. Tässä ei ole tietoa siitä sisältyikö mainittuihin ostettuihin seksuaalisiin palveluihin yhdyntää vai pelkkää suuseksiä.

Mikä ehkäisyssä siis on muuttunut

Suomalaisten ehkäisytavat ovat muuttuneet oleellisesti 1950 syntyneistä ikäluokista alkaen. Ehkäisyä vailla olleiden ja keskeytettyä yhdyntää ehkäisyksi käyttäneiden osuudet putosivat sen jälkeen syntyneillä ratkaisevalla tavalla. Epävarman ehkäisyn varassa on ollut 1990-luvun alun jälkeen enää noin joka kymmenes ehkäisyä tarvitseva. Ainakin osan ehkäisyn puutteesta selittävät yllättävät tilannetekijät. Ehkäisyyn ei ole aina osattu varautua.

Toinen iso muutos liittyy ehkäisyn käyttöön elämänkaaren aikana. Nuoret suosivat ennen kaikkea ehkäisypillereitä, mutta myös kondomeja. Niiden käyttö vähenee nopeasti perheellistymisen jälkeen. Keski-iässä suosioon nousevat ensin kierukka ja vähän myöhemmin sterilisaatio.

Ehkäisyn käyttöön vaikuttaa suuresti, minkä ikäisestä henkilöstä on kyse ja elääkö hän sillä hetkellä parisuhteessa vaiko yksin. Naisia ja miehiä erottaa se, että naiset ottavat huomattavasti suuremman vastuun kuhunkin elämäntilanteeseen soveltuvan ehkäisyn valinnasta ja käytöstä. Tähän vaikuttaa osaksi se, että itse valittuun ehkäisyyn luotetaan eniten.

Lisätietoja

Osmo Kontula, tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

Lähde:

Sievers Kai, Osmo Koskelainen ja Kimmo Leppo (1974). Suomalaisten sukupuolielämä. WSOY, Porvoo.

Viittaaminen

Kontula, O. (2019). Ehkäisytapojen kehitys. Tietovuoto-artikkeli 1/2019. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/finsex-ehkaisy// [Viitattu: ##.##.20##].

Avainsanat