Mikä selittää lapsettomuutta?

Suomessa viime vuosina todetun syntyvyyden laskun yksi selittäjä on lapsettomuuden lisääntyminen. Vuoden 2018 Perhebarometrin 2560 vastaajan joukossa joka toinen oli lapseton. Vastaajat olivat 20–59-vuotiaita. Lapsettomuus on luonnollisesti yleisintä nuorten vastaajien joukossa, mutta yli 50-vuotiaista naisista 26 prosenttia ja miehistä 35 prosenttia oli yhä siinä iässä lapseton. Ikänsä vuoksi he myös suurella todennäköisyydellä pysyvät lapsettomina. Nämä kyselyn antamat luvut ovat jonkin verran korkeammat kuin väestötilastoissa. Lapsettomien osuus on joka tapauksessa kasvanut Suomessa viime vuosina.

Ketkä suunnittelevat lasten hankintaa?

Alle 40-vuotiaat lapsettomat ovat usein heitä, jotka vielä suunnittelevat hankkivansa lapsia. Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista lapsettomista naisista lähes kaksi kolmasosaa ja miehistä puolet suunnitteli vuonna 2018 lasten hankintaa. 30–34-vuotiaana sitä suunnitteli miltei puolet naisista ja kolmasosa miehistä. 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä tällä tavalla vastasi joka neljäs lapseton nainen ja mies. Alle 40-vuotiaista naisista lähes 10 prosenttia ilmoitti yrittävänsä raskautta tutkimuksen tekohetkellä. Tämä raskautta yrittäneiden osuus sisältyy kuvioiden lukuihin siitä, kuinka suuri osa molemmista sukupuolista suunnitteli eri ikävaiheissa lasten hankintaa.

Alle 35-vuotiaiden joukossa lapsettomat naiset kertoivat merkittävästi vastaavia miehiä useammin suunnittelevansa lapsen hankkimista. Tämä sukupuolten ero voi johtua joko sopivan kumppanin puutteesta tai sitten lasten hankinnasta ei ole saavutettu yksimielisyyttä kumppanin kanssa. Miehistä viidesosa suunnitteli lasten hankintaa yli 40-vuotiaana. Naisilla se oli siinä iässä enää fysiologisista rajoituksista johtuen harvinaista. Yli 40-vuotiaat naiset vastasivat pääsääntöisesti, että he eivät enää suunnitelleet lasten hankintaa. Osa vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen haluaisivatko he vielä lapsia.

Lapsettomuuteen päädytään erilaisten elämänvaiheiden jälkeen. Osalla se perustuu tietoiseen päätökseen siitä, että ei halua lapsia. Osa ei voi toteuttaa lapsitoiveitaan erilaisista syistä. Yksi merkittävä syy on, että hedelmöittyminen ei onnistu, kun sitä yritetään. Tutkimuksissa on todettu, että noin joka kuudennella raskautta yrittävällä parilla on ollut ongelmia saada raskaus alkuun. (Klemetti ym. 2018).

Mitä syitä esitetään lapsettomuudelle?

Mitkä ovat sitten keskeisimmät syyt miksi ihmiset päätyvät lapsettomuuteen? Tätä asiaa voi tutkia Perhebarometrikyselyssä esitetyn kysymyspatteriston avulla, johon johdateltiin näin: ”Jos et suunnittele lastenhankintaa tai lastenhankinta ei tunnu juuri nyt ajankohtaiselta, niin missä määrin seuraavat asiat vaikuttavat tähän?” Vastaajille lueteltiin yhteensä 27 erilaista asiaa, jotka olivat voineet vaikuttaa siihen, että ei ollut suunniteltu tai päädytty lastenhankintaan. Kustakin 27 asiasta kysyttiin viisiportaisella asteikolla (vaikuttaa paljon – ei vaikuta lainkaan), jossa saattoi ilmaista kuinka paljon kunkin syyn arvioi vaikuttaneen siihen, että ei siinä ikävaiheessa suunnitellut lastenhankintaa. 

Oheisissa taulukoissa (naiset ja miehet erikseen) esitetään tutkimushetkellä lapsettomina olleiden vastaukset valittuihin yhdeksään eri asiaan siitä, missä määrin ne ovat vaikuttaneet siihen, että he eivät vielä tai enää (ikävaiheestaan riippuen) suunnitelleet lasten hankintaa. Taulukoissa kustakin asiasta esitetään kaksi lukua. Vaikuttaa jonkin verran rivien lukuihin sisältyvät sekä tämän vaihtoehdon vaikuttaa jonkin verran valinneet että vaihtoehdon vaikuttaa paljon valinneet. Se on siis näiden kahden vaihtoehdon summaluku. Ensimmäiseen lukuun sisältyvät vain vaihtoehdon vaikuttaa paljon valinneet.

 

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet lapsettomilla naisilla joko paljon tai jonkin verran siihen, että he eivät ole suunnitelleet lapsen hankintaa tai hankkineet lapsia. (Taulukko 1)

 

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet lapsettomilla miehillä joko paljon tai jonkin verran siihen, että he eivät ole suunnitelleet lapsen hankintaa tai hankkineet lapsia. (Taulukko 2)

 

Sopivan kumppanin puute lapsettomuuden syynä

Kaikista lapsettomista miehistä yhteensä 42 prosenttia ilmoitti, että sopivan kumppanin puute on vaikuttanut ainakin jonkin verran siihen, että he eivät ole suunnitelleet lasten hankintaa. Naisilla vastaava osuus oli 29 prosenttia. Naisista noin 40 prosenttia ja miehistä noin 30 prosenttia oli sitä mieltä, että sopivan kumppanin puutteella ei ollut lainkaan vaikutusta siihen, että heillä ei ollut lapsia.

Niistä lapsettomista naisista, joilla ei ollut vakituista kumppania tutkimushetkellä, reilu kolmasosa kertoi lapsettomuuteensa paljon vaikuttaneeksi syyksi sen, että heillä ei ollut sopivaa kumppania. Tämä tulos oli sama kaikenikäisten lapsettomien naisten parissa. Ilman kumppania eläneillä lapsettomilla miehillä sopivan kumppanin puute oli naisia selvästi isompi juttu. Heistä joka toinen ilmoitti ikäryhmästään riippumatta, että kumppanin puute oli vaikuttanut paljon heidän lapsettomuuteensa. Heidän ei tarvinnut miettiä lapsettomuudelleen kovin paljoa muita perusteluja. Sopivan kumppanin puute oli tehnyt lasten hankinnan heille joka tapauksessa mahdottomaksi.

Osa lapsettomista ei ole voinut hankkia lapsia, vaikka heillä on kumppani, sen vuoksi, että kumppani tai puoliso ei ole halunnut lapsia. Viidesosa parisuhteessa eläneistä lapsettomista yli 30-vuotiaista naisista ja miehistä kertoi lapsettomuuteen vaikuttaneen paljon sen, että heidän puolisonsa ei halunnut lapsia. Lapsia hankkineista ja puolison kanssa eläneistä naisista ja miehistä joka kolmas kertoi että puolison haluttomuus hankkia lisää lapsia vaikutti paljon siihen, että niitä ei hankittu enempää. Tämä kertoo siitä, että aika usein lasten hankinta ei ole edes kumppanin kanssa elettäessä mahdollista, vaikka sitä itse haluaisi.

Muut asiat kiinnostavat enemmän

Varsinkin naisilta lapsettomuuden taustalta löytyi usein perusteluna se, että he halusivat tehdä sillä hetkellä muita itseään kiinnostavia asioita. Joka toisella naisella se oli vaikuttanut siihen, että heillä ei ollut lapsia tai että he eivät olleet suunnitelleet lasten hankintaa. Alle 40-vuotiaista lapsettomista naisista kaksi kolmasosaa vastasi, että halu tehdä muita kiinnostavia asioita oli liittynyt siihen, että he eivät olleet suunnitelleet lasten hankintaa. Lapsettomista naisista vain reilu kymmenesosa oli sitä mieltä, että tämä perustelu ei ollut vaikuttanut lainkaan heidän lapsettomuuteensa.

Lapsettomista miehistä noin 40 prosenttia myönsi halun tehdä muita itseä kiinnostavia asioita liittyneen ainakin jonkin verran siihen, että lasta ei ollut eikä sitä myöskään suunniteltu. Alle 40-vuotiaana tällaisen vastauksen antoi joka toinen mies. Joka viides mies oli sitä mieltä, että muilla kiinnostuksenaiheilla ei ollut lainkaan yhteyttä heidän lapsettomuuteensa.

Lähelle itseä kiinnostavia asioita tulivat käsitteellisesti myös kannanotot siihen, että joutuisi luopumaan nykyisestä elämäntyylistään. Tämänkin kertoi vaikuttaneen lapsettomuuteen ainakin jonkin verran noin 40 prosenttia sekä naisista että miehistä. Alle 40-vuotiaista lapsettomista naisista tämän toi perusteluksi enemmän kuin joka toinen ja vastaavista miehistä vajaa puolet. Joka viidennen mielestä elämäntyylistä luopumisella ei toisaalta ollut heidän lapsettomuuteensa mitään vaikutusta.

Hieman samankaltaisesta asiasta oli kyse myös siinä näkemyksessä, että ei (enää) halua sitoa itseään pieniin lapsiin. Jonkin verran tämän koki vaikuttaneen lapsettomuuteensa reilu kolmasosa naisista ja miehistä. 30–49-vuotiaista naisista näin vastasi joka toinen. Reilun viidesosan mielestä tällä ei toisaalta ollut lainkaan vaikutusta heidän lapsettomuuteensa.

Epävarma elämäntilanne

Listaan sisältyi useita kysymyksiä, jotka olivat merkityksellisiä varsinkin alle 30-vuotiaana lasten hankinnasta pidättäytyville. Niistä on taulukossa esimerkkinä se, että haluaa lasten hankinnan sijasta edetä ammatissaan tai urallaan. Muita vastaavia perusteluja olivat tutkimuksessa kysytyt omat tai puolison keskeneräiset opinnot, se että on vielä liian nuori tai ei tunne itseään vielä kypsäksi, työtilanteen epävarmuus ja se, että oma tai perheen taloudellinen tilanne estää lasten hankinnan. Nämä elämäntilannetekijät joko estävät tai siirtävät lasten hankintaa.

Alle 30-vuotiaana joka toinen lapseton nainen kertoi edellä mainittujen asioiden vaikuttaneen ainakin jonkin verran siihen, että he eivät olleet suunnitelleet lasten hankintaa. Miehistä näin arvioi joka kolmas. Yli 30-vuotiaana näiden asioiden yhteydet siihen, että ei suunnitellut lasten hankintaa, olivat selvästi vähemmän merkittävät. Työtilanteen epävarmuuden tai perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksen lasten suunnittelulle ilmoitti kuitenkin vielä 30–39-vuotiaista joka neljäs nainen ja mies. Asunnon pienuus oli ollut ongelma reilulle neljäsosalle alle 30-vuotiaista, mutta yli 30-vuotiaista lapsettomista joka toisen mielestä tällä ei ollut mitään vaikutusta heidän suunnitelmilleen lasten hankinnasta.

Perhepolitiikassa on puhuttu paljon työn ja perheen joustavan yhdistämisen tarpeesta, ja oletettu siihen liittyvien ongelmien vaikuttavan siihen, minkä verran lapsia hankitaan. Lapsettomien vastauksissa työn ja pienen lapsen hoidon yhteensovittamisen vaikeus ei kuitenkaan korostunut kovin paljoa lapsettomuuteen vaikuttavana asiana. Noin joka kymmenes lapseton arvioi sen vaikuttaneen paljon ja noin kolmasosa lapsentekoiässä olleista uskoi sen vaikuttaneen jonkin verran siihen, että he eivät suunnitelleet hankkivansa lapsia. Reilun neljäsosan mielestä se ei ollut vaikuttanut heidän lapsettomuuteensa lainkaan.

Kokee itsensä epäkypsäksi tai epäsopivaksi vanhemmaksi

Nuoruuteen liittyy usein myös se, että ei koe lapsia ajankohtaiseksi parisuhteessaan. Alle 30-vuotiaana tätä mieltä oli lähes puolet lapsettomista naisista ja kolmasosa vastaavista miehistä. Kaikista 30–39-vuotiaista vielä joka kolmas ajatteli tällä tavalla. Vain noin 15 prosenttia molemmista sukupuolista arvioi, että lasten hankinnan epäajankohtaisuus ei vaikuttanut lainkaan siihen, että he eivät olleet suunnittelemassa lasten hankintaa.

Vajaa kolmasosa lapsettomista uskoi ainakin jonkin verran, että he eivät ole sopivia vanhemmiksi. Lapsettomat jakoivat tämän näkemyksen paljolti ikävaiheestaan riippumatta. Vain kolmasosa naisista ja miehistä ei uskonut tämän vaikuttaneen siihen, miksi he eivät olleet suunnitelleet lasten hankkimista. Emme tiedä perustuuko tämä käsitys esimerkiksi vastaajien luonteenpiirteisin, arvoihin tai elämäntapaan.

Yksi selitys voi olla se, että monet lapsettomat ilmoittavat, että he eivät edes pidä lapsista. Päälle 30-vuotiaista naisista joka viides kertoi sen vaikuttaneen paljon ja kolmasosa jonkin verran siihen, että he eivät suunnitelleet hankkivansa lapsia. Miehistä joka viides raportoi tämän vaikuttaneen jonkin verran heidän suunnitelmiinsa. Ehkä tähän asiaan liittyvät lapsettomien mielikuvat siitä kuinka lapsen hoitaminen käytännössä muuttaisi heidän arkista elämäänsä.

Yksi selkeä syy sille, että lapsettomat naiset eivät suunnittele lasten hankintaa, on tietysti se, että he ovat ohittaneet biologisesti lasten hankinnalle suotuisan iän. Itseään liian vanhana lasten hankintaan piti jo puolet 35–39-vuotiaista lapsettomista naisista. Yli 40-vuotiaana näin vastasi selvä enemmistö naisista. Lapsettomista miehistä puolet piti itseään liian vanhana vasta 45–49-vuotiaana ja selvä enemmistö oli sitä mieltä yli 50-vuotiaana. Osa miehistä kuitenkin uskoi mahdollisuuksiinsa saada lapsia vielä siinäkin iässä. 

Miten elämänvaiheet näkyvät lapsettomuuden syissä

Lapsettomat vastaajat arvioivat vuonna 2018 elämäntilanteessaan sitä, mitkä asiat olivat heille tuolloin ajankohtaisia lasten hankinnan ja sitä hidastavien tai estävien asioiden kannalta. Tilanne on hyvin erilainen silloin kun henkilö alle 30-vuotiaana vasta harkitsee perheen perustamista tai toisaalta yli 40-vuotiaana, kun vastaaja ymmärtää tilaisuuden lasten hankkimiseen menneen käytännössä jo lähes ohitse.

Alle 30-vuotiailla on usein mielessä aivan muita asioita kuin perheen perustaminen tai lasten hankinta. Varsinkin naiset kertoivat lapsettomuutensa syyksi sen, että he halusivat tehdä siinä iässä joitakin muita heitä kiinnostavia asioita. Usein lapsia ei koeta vielä ajankohtaisiksi asioiksi omassa parisuhteessa (jos sellainen on). Elämässä panostetaan opintoihin, ammatillisen uran hankintaan ja erilaisiin elämyksiin. Miehet vastaavat näihin asioihin samansuuntaisesti kuin naiset, mutta he eivät kirjanneet nuoriin naisiin verrattuna yhtä voimakkaita perusteluja lapsettomuudelleen. Miehillä sopivan kumppanin puute oli naisia merkittävämpi perustelu sille miksi he eivät suunnitelleet lasten tekemistä alle 30-vuotiaana. Se kertoo siitä, että saman ikäisten miesten ei ole helppoa tavata naisia, joilta he saisivat odottamaansa vastakaikua ajatuksilleen perheen perustamisesta. 

Aika monet lapsettomat 30–39-vuotiaat vastaajat eivät siinäkään ikävaiheessa kokeneet, että lasten hankkimisen suunnittelu olisi heille ajankohtainen asia. Heidän mielessään oli siinäkin iässä muita kiinnostavampia asioita ja aika monia elämän sitominen pieniin lapsiin ei houkuttanut. Sen pelättiin muuttavan elämän hankalammaksi. Monet naiset eivät uskoneet olevansa edes sopivia vanhemmaksi. Joka neljäs nainen näki isoksi esteeksi myös sen, että heillä ei ollut sopivaa kumppania lasten hankkimiseksi.

Lapsettomilla 30–39-vuotiailla miehillä oli myös vastenmielisyyttä muuttaa sitä elämäntapaa, johon he olivat vähitellen tottuneet. Ajatus siitä, että sitoisi elämänsä pieniin lapsiin, ei kaikkia miehiä innostanut. Naisiin verrattuna tässä ikäryhmässä oli sen sijaan paljon enemmän miehiä, jotka nimesivät lapsettomuutensa selittäjäksi sen, että heillä ei ollut sopivaa kumppania. Tämä oli ollut iso asia miltei 40 prosentille tämän ikäisistä lapsettomista miehistä.

Yli 40-vuotiaat lapsettomat vastaajat valitsivat edelleen perusteluiksi lapsettomuudelleen sen, että eivät halunneet sitoa itseään pieniin lapsiin ja että he halusivat tehdä joitakin muita itseään kiinnostavia asioita. Varsinkin naisilla nämä ajatukset ennustivat tässä ikävaiheessa aika vahvasti lapsettomaksi jäämistä koko loppuelämäksi. Joka neljäs nainen oli aika vahvasti jopa sitä mieltä, että ei edelleenkään edes pidä lapsista.  Lapsettomuus oli heille siis ilmeisen toivottu asia. Aika monet miehetkin kokivat lapsettomuuteensa vaikuttaneen sen, että elämässä oli ollut muita sitä kiinnostavampia asioita ja että he eivät halunneet sitoa elämäänsä lapsiin.

Miesten osalta yli 40-vuotiaista lapsettomista edelleen noin 40 prosenttia piti merkittävänä vaikuttajana lapsettomuudelleen sitä, että he eivät olleet tavanneet sopivaa kumppania. Naisilla tämä osuus oli tästä vain puolet eli vastaavaa mieltä oli vain viidesosa tämän ikäisistä naisista. Yli 40-vuotiailla miehillä oli tästä päätellen aika usein ollut halukkuutta lasten tekemiseen, mutta he eivät löytäneen haluunsa sopivaa kumppania. Jos nämä miehet olisivat tavanneet sopivan naisen, niin lapsettomien osuus olisi voinut olla merkittävästi alempi kuin tutkimus nyt kertoi.

Miksi intressit eivät kohtaa?

Nämä tulokset avaavat kiinnostavan ja tärkeän kysymyksen siitä, mitä sopiva kumppani ja sellaisen tapaaminen käytännössä tarkoittaa? Kertovatko pettymykset tässä enemmän siitä, että kumppanin löytäminen on tyypillisessä perheen perustamisen iässä varsinkin miehille yleensäkin haasteellista, vaiko siitä, että tavatut kumppanit eivät ole olleet sopivia perheen perustamiseen? Saman ikäisillä naisilla oli ainakin miehiä useammin erilaisia perusteluja sille, miksi he eivät olleet suunnittelemassa perheen perustamista ja lasten hankintaa.

Erilaiset arvot ja tulevaisuudensuunnitelmat voivat helposti törmätä toisiinsa. Paradoksaalista on, että naiset kertoivat miehiä useammin suunnittelevansa lasten hankintaa, ja miehet puolestaan eivät  kohdanneet sopivaa kumppania lasten hankkimiseksi. Miksi nämä kaksi maailmaa eivät kohtaa? Ohjaavatko nykypäivän kumppanivalintoja ensisijaisesti asiat, joilla ei ole juuri mitään tekemistä perheen perustamisen kanssa? Tähän havahdutaan ehkä vasta vuosien yhteiselämän jälkeen. Tämän vuoksi intressit perheen perustamiseksi jäävät usein kohtaamatta. Lopputuloksena on, että aika monien toiveet lasten hankinnasta eivät pääse koskaan toteutumaan.

Lue lisää ja lähteet

Klemetti, R., Liitsola, K., Luoto, R., Gissler, M., Jokela, S. ja Koponen, P. (2018). Seksuaali- ja lisääntymisterveys. Kirjassa Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A. ja Koskinen, S. (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2018.

Toukokuun 2018 Tietovuoto: Suomalaiset haluavat nykyään vähemmän lapsia kuin ennen

Tutkimusiltapäivän 2018 esitys: Lapsilukuihanteet, lapsiaikeet ja syyt lastensaannin lykkäämiseen Suomessa 2018

Maaliskuun 2017 Tietovuoto: Lapsettomuus ja koulutustaso Suomessa

 

Lisätietoja: 

Osmo Kontula, tutkimusprofessori
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto
040-5827369, etunimi.sukunimi(at)vaestoliitto.fi