Mikä olisi suomenkielinen ilmaisu sille, kun sosiaalisessa tilanteessa vetäytyy oman personoidun teknologiansa pariin (engl. phubbing)?

Parisuhde digiajassa

Voisiko teknologia tukea paremmin niitä ihmissuhteita, jotka ovat hyvinvointimme kannalta tärkeimpiä? Entä puuttuuko meiltä kulttuurisia normeja, jotka säätelisivät milloin ja miten ruudut yhdistetään fyysisen maailman sosiaalisiin tilanteisiin?

Näitä ja muita haasteita rajataan ja ratkotaan Väestöliiton johtamassa Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hankkeessa yhdessä Mediakasvastusseuran ja Demos Helsingin kanssa. Hankkeessa luodaan tutkittuun tietoon perustuvaa tiekarttaa kohti kansallista digihyvinvointia. 

Tämä Tietovuoto esittelee alustavia tuloksia tutkimuskatsauksesta, jossa on tarkasteltu digitaalisten laitteiden ja internetin vaikutuksia perhesuhteisiin. Teknologia on tuonut perhesuhteisiimme sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi suhteet isovanhempiin tai sisarusten väliset suhteet ovat saattaneet hyötyä helpottuneesta yhteydenpidosta ja vaikkapa yhteisestä peliharrastuksesta. Tässä tietovuodossa keskitytään kuitenkin parisuhteisiin ja teknologian tuomiin haasteisiin. 

 

Kivikautiset aivot digiajassa

Digitaalista yltäkylläisyyttä voi verrata ravinnon yltäkylläisyyteen. Elämme aikaa, jossa älypuhelimen ruutu avautuu eteemme kuin buffettipöytä. Sosiaaliset suhteet, aivan kuten ravintokin, ovat hyvinvoinnin edellytys, mutta koska tarjonta on niin yltäkylläistä, joudumme valitsemaan jatkuvasti, missä muodossa nautimme ravintomme. Valitsemmeko sokerin ja rasvan tuoman välittömän tyydytyksen vai ravinteikkaamman slow food -vaihtoehdon? Samaan tapaan ihmissuhteissamme teemme valintoja nopeita tyydytyksiä tarjoavan skrollailun ja omistautumista vaativan läsnäolon välillä. Aika, joka on käytetty yhteen, on toisesta pois. 

Se, että ruokaa ja sosiaalista tietoa on tarjolla yli tarpeemme, on lajimme historian mittakaavassa vasta aivan viimesukupolvien ongelma. Aivomme ovat sopeutuneet paremmin ratkomaan niukkuuteen liittyviä ongelmia kuin yltäkylläisyyteen liittyviä ongelmia. Tästä syystä sokeri, rasva ja skrollailu tuntuvat reseptoreissamme niin hyvältä, vaikka ymmärtäisimme myös niiden haitat. Nykyisenkaltaisen yltäkylläisyyden edessä yksilö on jatkuvasti valintatilanteessa, jossa ovat vastakkain pitkän ja lyhyen tähtäimen hyödyt.

 

Miten ruutuaika vaikuttaa parisuhteisiin?

Digiaikana parisuhteen muodostaminen käy helpommin kuin ennen ja yhä useampi parisuhde saakin alkunsa netissä. Yhdysvalloissa kolmannes parisuhteista alkaa netissä ja tutkimukset osoittavat, että nämä parisuhteet ovat joillakin tavoin mitattuina onnellisempia ja johtavat nopeammin avioliittoon kuin kasvokkain kohtaamisella alkaneet parisuhteet. Parisuhdemarkkinat, kuten työmarkkinatkin, hyötyvät siitä että hakuilmoitukset leviävät kustannustehokkaasti laajalle joukolle. Erityisesti hyötyvät ne, joiden mahdollisuudet parinmuodostukselle ovat kapeammat, kuten vanhemmat ihmiset, introvertit ja seksuaalivähemmistöt.

Digiajan parisuhdehyödyt näyttävät rajoittuvan kuitenkin tähän lyhyeen parinmuodostusvaiheeseen. Suhteiden jatkon kannalta tilanne on toinen. Useat tutkimukset osoittavat, miten älypuhelinten ja internetin runsas käyttö voi laskea tyytyväisyyttä parisuhteeseen, huonontaa yhdessäolon laatua ja lisäta konflikteja.

Esimerkiksi Clayton kollegoineen on tutkinut Twitterin ja Facebookin parisuhdevaikutuksia. Tutkimuksissa käy ilmi, että yhteisöpalveluiden runsas käyttö lisää konflikteja parisuhteessa ja sitä kautta eroja. Amichai-Hamburger ja Etgar osoittivat lisäksi, että nettikyselytutkimukseen vastanneet pitivät vain toisen osapuolen median käyttöä parisuhdettaan häiritsevänä, mutta ei omaansa.

Useissa yhdysvaltalaistutkimuksissa älypuhelinten ja yhteisöpalveluiden käytön on osoitettu olevan yhteydessä uskottomuuteen ja mustasukkaisuuteen. Näitä on tutkinut erityisesti Abbasi kollegoineen, jotka ovat ehdottaneet, että Facebookin käytöllä ja Yhdysvalloissa lisääntyneillä avioeroilla olisi syy-yhteys.

Samansuuntaisia tuloksia on myös Kiinasta. Zheng tutkimusryhmineen tarkasteli maakuntatason tilastoja. Kymmenen vuoden aikana avioerojen määrät ovat nousseet noin 120:sta 350:een 10 000 paria kohden. Yhden prosentin lisäys internetyhteyksien määrässä lisäsi avioeroja 0,008 %. Tutkimusryhmä havaitsi erityisesti yhteisöpalvelujen ja avioerosta saatavilla olevan tiedon välittävän internetin ja avioerojen välistä yhteyttä.

 

Selitysmalleja yhteydelle

Tehostuneen parinmuodostuksen kääntöpuoli onkin mahdollisesti se, että parinmuodostusmarkkinat eivät jää soitimille, vaan kulkevat mukana suhteisiin henkilökohtaisten laitteiden ja sosiaalisten medioiden osana. Pelkkä Tinder-tilin jäädyttäminen ei suojaa tältä, sillä suurin osa muistakin yhteisöpalveluista perustuvat kahdelle riskitekijälle lähisuhteen näkökulmasta: erilaisten heikkojen sosiaalisten siteiden ylläpitämiselle ja käyttäjien tarpeelle tulla nähdyksi.

Juuri näiden kahden riskitekijän on osoitettu heikentävän lähisuhteita. Kommunikointiteknologian käyttö heikkojen sosiaalisten suhteiden ylläpitoon voi tapahtua lähisuhteiden kustannuksella ja sitä kautta rapauttaa pitkällä tähtäimellä tärkeämpää sosiaalista pääomaa. Nähdyksi tulemisesta taas esimerkkinä ovat muutamat tutkimukset, jotka ovat osoittaneet, miten selfieiden julkaiseminen yhteisöpalveluissa vaikuttaa romanttisia suhteisia huonontavasti herättäen mustasukkaisuutta ja konflikteja.

Teknologian ja parisuhteen laadun väliselle yhteydelle voi spekuloida muunkinlaisia selitysmalleja kuin yhteisöpalveluissa odottavat kilpailijat. Parisuhdetyytyväisyys voi laskea yksinkertaisesti siksi, että teknologian parissa vietetty aika on pois siitä ajasta, jonka parit muuten viettäisivät parisuhdettaan vahvistavissa merkeissä. Tällöin viihdeteknologian käyttö on kuin mikä tahansa muukin aikaa vievä harrastus. (Se eroaa muista harrastuksista kuitenkin siinä, että siihen voi uppoutua lähestulkoon missä ja milloin vain, ja tällä nimenomaisella harrastuksella on taipumus kehittyä jatkuvasti paremmaksi käyttäjiensä huomion varastamisessa.)

Yhteys voi olla myös niin päin, että jo ennestään vähemmän sitoutuneet yksilöt käyttävät teknologiaa parisuhdettaan häiritsevästi. Tutkimuksista löytyy tukea kaikille kolmelle mekanismille ja onkin mahdollista, että yksittäistä parisuhdetta uhkaavat kaikki kolme tai vain yksi mekanismi. On myös mahdollista, että vielä jokin muu tutkijoille tuntematon syy selittää yhteyttä.

 

Tiekartta kohti digitaalista hyvinvointia 

Kulunut digivuosikymmen on tuonut parisuhdevaikutukset jo luotettavasti esiin. Vertaisarvioituja tutkimuksia on jo useita kymmeniä ja joukossa myös pitkittäistutkimuksia. Katsaus vuosikymmenen aikana tapahtuneisiin muutoksiin antaa myös aihetta pohtia yhteyksiä muihin megatrendeihin. Esimerkiksi Suomessa älypuhelinten yleistyminen ja syntyvyyden lasku sijoittuvat samalle vuosikymmenelle. Aihe on täten poliittisestikin ajankohtainen ja kiinnostava.

Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hanke tuottaa suosituksia kansalaistasolta aina julkishallintoon asti. Hanke on osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa (TEAS) ja osallistaa laaja-alaisesti sidosryhmiä, jotka kokoontuvat työpajatyöskentelyn merkeissä. Ensimmäinen sidosryhmätyöpaja on 10.10.2019 ja toinen alkuvuodesta 2020. Tiekartta valmistuu kesällä 2020.

Lisätietoja aiheesta ja sidosryhmätyöskentelystä

Tutkija Kristiina Tammisalo
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi

 

Lähteitä:

Abbasi, Irum Saeed, and Nawal G. Alghamdi. 2018. “The Pursuit of Romantic Alternatives Online: Social Media Friends as Potential Alternatives.” Journal of Sex & Marital Therapy 44 (1): 16–28.

Abbasi, Irum Saeed. 2019. “Social Media and Committed Relationships: What Factors Make Our Romantic Relationship Vulnerable?” Social Science Computer Review 37 (3): 425–34.

Abbasi, Irum Saeed, Michelle Drouin, Brandon T. McDaniel, and Jayson L. Dibble. 2019. “The Protective Influence of Relationship Commitment on the Effects of Facebook Addiction on Marital Disaffection.” The American Journal of Family Therapy 47 (2): 120–36.

Abbasi, Irum Saeed, and Nawal G. Alghamdi. 2017. “When Flirting Turns Into Infidelity: The Facebook Dilemma.” The American Journal of Family Therapy 45 (1): 1–14.

Amichai-Hamburger, Yair, and Shir Etgar. 2016. “Intimacy and Smartphone Multitasking-A New Oxymoron?” Psychological Reports 119 (3): 826–38.

Bellou, Andriana. 2015. “The Impact of Internet Diffusion on Marriage Rates: Evidence from the Broadband Market.” Journal of Population Economics 28 (2): 265–97.

Eichenberg, Christiane, Jessica Huss, and Cornelia Küsel. 2017. “From Online Dating to Online Divorce: An Overview of Couple and Family Relationships Shaped Through Digital Media.” Contemporary Family Therapy 39 (4): 249–60.

Chan, Michael. 2015. “Multimodal Connectedness and Quality of Life: Examining the Influences of Technology Adoption and Interpersonal Communication on Well-Being Across the Life Span.” Journal of Computer-Mediated Communication: JCMC 20 (1): 3–18.

Clayton, Russell B. 2014. “The Third Wheel: The Impact of Twitter Use on Relationship Infidelity and Divorce.” https://doi.org/10.1089/cyber.2013.0570.

Clayton, Russell B., Alexander Nagurney, and Jessica R. Smith. 2013. “Cheating, Breakup, and Divorce: Is Facebook Use to Blame?” Cyberpsychology, Behavior and Social Networking 16 (10): 717–20.

Drouin, M., Miller, DA. & Dibble, J.L. 2014. “Ignore your partners' current Facebook friends; beware the ones they add!” Computers and Human Behavior 35: 483-488

Dwyer, Ryan J., Kostadin Kushlev, and Elizabeth W. Dunn. 2018. “Smartphone Use Undermines Enjoyment of Face-to-Face Social Interactions.” Journal of Experimental Social Psychology 78 (September): 233–39.

Hammond, R., Hui-Tzu Grace Chou. 2016. “Using Facebook: Good for Friendship But Not So Good for Intimate Relationships.” In

Kendall, Todd D. 2011. “The Relationship Between Internet Access and Divorce Rate.” Journal of Family and Economic Issues 32 (3): 449–60.

Muise, Amy, Emily Christofides, and Serge Desmarais. 2009. “More Information than You Ever Wanted: Does Facebook Bring out the Green-Eyed Monster of Jealousy?” Cyberpsychology & Behavior: The Impact of the Internet, Multimedia and Virtual Reality on Behavior and Society 12 (4): 441–44.

Paul, Aditi. 2014. “Is Online Better than Offline for Meeting Partners? Depends: Are You Looking to Marry or to Date?” Cyberpsychology, Behavior and Social Networking 17 (10): 664–67.

Rosenfeld, Michael. 2017. “Marriage, Choice, and Couplehood in the Age of the Internet.” Sociological Science 4: 490–510.

Rosenfeld, M.J. Thomas, R.J. & Hausen, S. 2019.”Disintermediating your friends: How online dating in the United States displaces other ways of meeting”. Proceeding of the National Academy of the United States of America 116: 17753-17758

Rus, Holly M., and Jitske Tiemensma. 2017. “‘It’s Complicated.’ A Systematic Review of Associations between Social Network Site Use and Romantic Relationships.” Computers in Human Behavior 75 (October): 684–703.

Valenzuela, S., Halpern, D. & Katz, J.E. 2014. “Social network sites, marriage well-being and divorce: Survey and state-level evidence from the United States”. Computers and Human Behavior 36: 94-101

Wang, Xingchao, Xiaochun Xie, Yuhui Wang, Pengcheng Wang, and Li Lei. 2017. “Partner Phubbing and Depression among Married Chinese Adults: The Roles of Relationship Satisfaction and Relationship Length.” Personality and Individual Differences 110 (May): 12–17.

Zheng, Shilin, Yuwei Duan, and Michael R. Ward. 2019. “The Effect of Broadband Internet on Divorce in China.” Technological Forecasting and Social Change 139 (February): 99–114.