Lapsi-, nuoriso- ja perheystävällisyys käytäntöön

Lapsi- ja perhepolitiikkaa pitää tehdä koordinoidusti ja pitkäjänteisesti, näin voidaan parhaiten tukea lapsi- ja perhemyönteistä ilmapiiriä ja kestävää väestökehitystä. Lapsistrategiatyö on askel oikeaan suuntaan. Lapsiperheet hyötyvät yhdestä tahosta, perhekeskuksesta, josta on saatavana monipuoliset palvelut.

Perhevapaauudistusta tarvitaan helpottamaan työn ja perheen yhdistämistä, edistämään tasavertaista vanhemmuutta ja tukemaan lapsen turvallista kasvua. Joustavuutta tarvittaisiin lisää, jotta perheiden moninaisuus ja erilaiset elämäntilanteet tulisivat huomioiduiksi.  

Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, eriarvoistumiskehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Se näkyy esimerkiksi siinä, että Suomessa noin 10 % lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Hyvinvointierot alkavat muodostua jo varhaislapsuudessa ja erilaiset riskitekijät kasaantuvat. Huono-osaisuus periytyy ja se näkyy niin terveydentilassa, elämäntavoissa, opiskelussa kuin työllistymisessä.

Esitämme:

1. Lapsistrategiatyötä on jatkettava lasten ja nuorten ja perheiden palvelujen uudistamista vietävä eteenpäin

  • Vanhemmuutta on tuettava ja lasten ja nuorten tunne- ja ihmissuhdetaitoja vahvistettava, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisesti ja pääsevät osallisiksi yhteiskuntaan
  • Lasten ja nuorten palveluiden siiloutuminen eri vastuualueille ja tiedon kulun esteet tulee poistaa valmistelemaan yhteneväinen laki lasten ja nuorten palveluista. Laissa tulee säätää palveluiden tavoitteista, yhteistyöstä ja vastuiden jakautumisesta eri toimijoiden kesken, sekä palvelutarpeen arvioinnista erityisesti. Lasten ja nuorten palvelut tulisi järjestää siten, että heidän tulisi saada ne mahdollisimman helposti ja ”yhdeltä luukulta” lähipalveluina. Tämän lisäksi he tarvitsevat kanssakulkijoita arjen tueksi, jollaisia toimintamalleja eri sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat ja kehittävät.
  • Toisen asteen koulutukseen on panostettava, esimerkiksi tekemällä siitä täysin maksutonta

2. Lapsen etu, sukupuolten tasa-arvo ja erilaisten perheiden yhdenvertaiset mahdollisuudet tulee olla perustana mm. perhevapaa- ja sosiaaliturvauudistuksessa

  • Perhevapaita on uudistettava siten, että perheillä on enemmän päätäntävaltaa niiden käytöstä, esim. niitä on voitava pitää myös osa-aikaisena ja useammassa jaksossa
  • Vanhempainpäivärahan korvaustasoa on nostettava ja kestoa pidennettävä lisäämällä isille varattua kiintiötä
  • Kotihoidon tukea saavissa perheissä tulee kotona hoidettavan lapsen sisarusten voida osallistua varhaiskasvatukseen
  • Lapsilisäjärjestelmää on kehitettävä: lapsilisä on ulotettava siihen, kun lapsi täyttää 18 vuotta, vähävaraisille vanhemmille on annettava 200 euron lapsilisäkorotus ja opiskelijavanhemmille myös korotus lapsilisään
  • Sosiaaliturvauudistuksessa tulee etsiä ratkaisut lapsiperheköyhyyden poistamiseen ja myös monilapsisten perheiden toimeentulokysymyksiä tulee selvittää

3. Toisen asteen koulutukseen on panostettava esimerkiksi kehittämällä sen maksuttomuutta.

4. ​Työelämää on kehitettävä perheystävällisyyden näkökulmasta

  • Työelämän tasa-arvoselvitys on tehtävä
  • Pienten lasten vanhemmille on mahdollistettava joustava työaika
  • Osa-aikatyön mahdollisuuksia on lisättävä ja parannettava
  • Yrittäjyyden ja perheen ja opiskelun ja perheen yhteensovittamista on helpotettav

5. Maahanmuuttajien perheenyhdistämistä on helpotettava: tulkintaa tulorajoista on kohtuullistettava ja yksintulleilta alaikäisiltä on poistettava toimeentulovaatimus perheenyhdistämisen edellytyksenä