Syntyvyystilastoja

Lue julkaisu

Julkaisun tiedot

Julkaisun tiedot
Julkaisija HUOM! Nähdäkseen kaikki sivun kuvaajat, käyttäjän on hyväksyttävä tilastointiin tarkoitetut evästeet.

Väestöntutkimuslaitoksen kokoamia tilastoja

Tänne julkaistaan ajankohtaisia päivittyviä tilastoja syntyvyydestä. Tilastot pitävät sisällään aikasarjoja ja auttavat havainnollistamaan Suomen väestömuutoksia ja tulevaa väestökehitystä. Kuvaajat ovat suurennettavissa ja niitä voi tarkastella kokoruutu-tilassa painamalla suurenna-ikonia kuvan alakulmasta.

Elävänä syntyneet ja kokonaishedelmällisyys Suomessa

Elävänä syntyneiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa maan väestörakenne, ja eritoten maassa asuvien hedelmällisessä iässä olevien naisten osuus. Syntyneiden lasten määrää kannattaa suhteuttaa tämän vuoksi kokonaishedelmällisyyteen. Tiettynä ajanjaksona havaittavista ikäryhmittäisistä hedelmällisyysluvuista laskettu kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttäisivät elämänsä aikana, jos vallitsevat ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät muuttumattomina.

Lähde: Tilastokeskus.

Oma ihanteellinen lapsiluku

Suomalaisten ihanteellista lapsilukumäärää on kysytty Väestöntutkimuslaitoksen keräämissä perhebarometrikyselyissä. Kyselyihin on vastannut edustava otos 25–45-vuotiata suomalaisia. Vuosina 2008-2018 kysymys on esitetty vastaajille seuraavassa muodossa: ”Mikä on tai olisi ollut sinun oma ihanteellinen lapsilukusi?”.

* Vuonna 2007 kysymys oli asetettu seuraavaan muotoon: ”Ihanteellinen lapsiluku omassa perheessäni olisi _____ lasta”.
** Vuonna 2008 toteutetussa barometrissä haastateltavina oli ainoastaan 0 ja 1 lapsiset henkilöt – eivät kaikki 25–45-vuotiataat.

Kokonaishedelmällisyys (TFR) Skandinaviassa ja Suomessa 2020

Kloropeettikartta kokonaishedelmällisyyden jakaantumisesta maakunnittain Skandinaviassa ja Suomessa.

Hedelmällisyysluku voidaan laskea joko kohortti- tai periodikohtaisesti. Yleensä kokonaishedelmällisyysluvusta puhuttaessa viitataan näistä jälkimmäiseen. Kartta havainnollistaa maakuntien kokonaishedelmällisyysluvut Skandinaviassa ja Suomessa vuonna 2020. Alla oleva kuvio näyttää Pohjoismaiden kokonaishedelmällisyyden kehityksen 2000-luvulla

Lähteet: Maiden tilastokeskukset.

Kokonaishedelmällisyyden (TFR) kehitys Pohjoismaissa 2000-luvulla

Pohjoismaat ovat pitkään olleet kokonaishedelmällisyydessä suurin piirtein samalla tasolla. Pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiosta syntyvyyden on oletettu pysyvän muita länsimaita korkeammalla tasolla, sillä mm. perheen ja työn yhteensovittaminen on Pohjoismaisessa mallissa muuta maailmaa mutkattomampaa. 2010-luvulla nähty kokonaishedelmällisyyden voimakas lasku on etenkin Suomessa asettanut uusia kysymyksiä syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Lähteet: Maiden tilastokeskukset.

Toteutunut lapsiluku

Kuvio näyttää muutoksen suomalaisten naisten saamien ensimmäisten, toisten, kolmansien ja neljänsien tai sitä useampien lasten määrissä suhteessa vuonna 2010 vallinneeseen tilanteeseen.

Lähde: Tilastokeskus.

45-vuotiaiden lapsiluku koulutusasteittain

Kuvio näyttää eri vuosina syntyneiden naisten ja miesten lapsiluvun 45-vuotiaana. Kuvion alapuolella olevien nuolinäppäinten avulla toteutunutta lapsilukua voi tarkastella koulutusasteen mukaan.
Toteutunut lapsiluku 45-vuoden iässä on arvio lopullisesta lapsiluvusta, sillä etenkään naiset eivät yleensä saa lapsia yli 45-vuotiaina. Lopullisen lapsiluvun saamiseksi joudutaan odottamaan kymmeniä vuosia hedelmällisyysiän alkamisesta, sillä tarkastelussa olevien henkilöiden on oltava hedelmällisen ikänsä lopussa. Tämän vuoksi kokonaishedelmällisyys on yleisemmin käytetty syntyvyyden mittari. Viisivuotiskohortteihin jaettu toteutunut lapsiluku antaa tarkan kuvan syntyvyyden rakenteesta ja sen historiallisesta kehityksestä.

*Kaikki kohortin edustajat eivät ole täyttäneet vielä 45 vuotta.

Koulutusasteiden määritelmät perustuvat Tilastokeskuksen koulutusasteluokitukseen:

  • Perusasteen koulutus: Korkeintaan ylempi perusaste (2)
  • Keski-asteen koulutus: Korkeintaan alempi korkeakouluaste (3-6)
  • Korkea-asteen koulutus: Vähintään ylempi korkeakouluaste (7)

Lähde: Tilastokeskus, FOLK: henkilöitietojen pitkittäisaineisto. Tarkasteluvuosi 2018.

45-vuotiaiden lapsiluku koulutusasteittain

Viisivuotiskohortteihin jaettu toteutunut lapsiluku perustuu samoihin aineistoihin kuin yllä oleva Toteutunut lapsiluku -kuvaaja. Tässä kuvaajassa jako perustuu toteutuneeseen lapsilukuun ja kaikki koulutusasteet ovat vertailtavissa samassa taulukossa. Kuvion alapuolella olevien nuolinäppäinten avulla toteutunutta lapsilukua voi tarkastella lapsiluvun mukaan.

*Kaikki kohortin edustajat eivät ole täyttäneet vielä 45 vuotta.

Koulutusasteiden määritelmät perustuvat Tilastokeskuksen koulutusasteluokitukseen:

  • Perusasteen koulutus: Korkeintaan ylempi perusaste (2)
  • Keski-asteen koulutus: Korkeintaan alempi korkeakouluaste (3-6)
  • Korkea-asteen koulutus: Vähintään ylempi korkeakouluaste (7)

Lähde: Tilastokeskus, FOLK: henkilöitietojen pitkittäisaineisto. Tarkasteluvuosi 2018.

Siirry sisällysluetteloon