Syntyvyystilastoja
Julkaisun tiedot
Elävänä syntyneet ja kokonaishedelmällisyys Suomessa
Elävänä syntyneiden vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa maan väestörakenne, ja tarkemmin ilmaistuna kulloinkin maassa asuvien hedelmällisessä iässä olevien naisten osuus. Absoluuttisia syntyvyyslukemia kannattaa suhteuttaa tämän vuoksi ikäryhmittäisiin väestötilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus.
Oma ihanteellinen lapsiluku
Suomalaisten ihanteellista lapsilukumäärää on kysytty Väestöntutkimuslaitoksen keräämässä perhebarometrissä. Kyselyyn on vastannut edustava otos 25–45-vuotiata suomalaisia. Vuosina 2008-2018 kysymys on esitetty vastaajille seuraavassa muodossa: ”Mikä on tai olisi ollut sinun oma ihanteellinen lapsilukusi?”.
* Vuonna 2007 kysymys oli asetettu seuraavaan muotoon: ”Ihanteellinen lapsiluku omassa perheessäni olisi _____ lasta”.
** Vuonna 2008 toteutetussa barometrissä haastateltavina oli ainoastaan 0 ja 1 lapsiset henkilöt – ei koko väestö.
Kokonaishedelmällisyys (TFR) Skandinaviassa ja Suomessa 2020
Hedelmällisyysluku voidaan laskea joko kohortti- tai periodikohtaisesti. Yleensä kokonaishedelmällisyysluvusta puhuttaessa viitataan näistä jälkimmäiseen. Tiettynä ajanjaksona havaittavista ikäryhmittäisistä hedelmällisyysluvuista laskettu kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttäisivät elämänsä aikana, jos kukaan heistä ei kuolisi alle 50-vuotiaana ja jos kyseisenä ajanjaksona vallitsevat ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät muuttumattomina koko naisten hedelmällisyysiän ajan.
Lähteet: Maiden tilastokeskukset.
Kokonaishedelmällisyys (TFR) Skandinaviassa ja Suomessa 2020
Hedelmällisyysluku voidaan laskea joko kohortti- tai periodikohtaisesti. Yleensä kokonaishedelmällisyysluvusta puhuttaessa viitataan näistä jälkimmäiseen. Tiettynä ajanjaksona havaittavista ikäryhmittäisistä hedelmällisyysluvuista laskettu kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttäisivät elämänsä aikana, jos kukaan heistä ei kuolisi alle 50-vuotiaana ja jos kyseisenä ajanjaksona vallitsevat ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät muuttumattomina koko naisten hedelmällisyysiän ajan.
Lähteet: Maiden tilastokeskukset.
Toteutunut hedelmällisyysluku
Toteutunut tai kohorttikohtainen hedelmällisyysluku muodostetaan tarkasteltavan ikäkohortin saavuttaessa iän, jolloin lapsia ei enää synny. Käytetty ikä on yleensä 45 tai 50 vuotta, sillä äidiksi tullaan äärimmäisen harvoin tätä vanhempana. Kohorttikohtainen hedelmällisyysluku antaa tarkan tiedon syntyvyyden rakenteesta väestössä, mutta sen saamiseksi joudutaan odottamaan kymmeniä vuosia hedelmällisyysiän alkamisesta.
*Kaikki kohortin edustajat eivät ole täyttäneet vielä 45 vuotta.
Koulutusasteiden määritelmät perustuvat Tilastokeskuksen koulutusasteluokitukseen:
- Perusasteen koulutus: Korkeintaan ylempi perusaste (2)
- Keski-asteen koulutus: Korkeintaan alempi korkeakouluaste (3-6)
- Korkea-asteen koulutus: Vähintään ylempi korkeakouluaste (7)
Lähde: Tilastokeskus.
Toteutunut hedelmällisyysluku
Toteutunut tai kohorttikohtainen hedelmällisyysluku muodostetaan tarkasteltavan ikäkohortin saavuttaessa iän, jolloin lapsia ei enää synny. Käytetty ikä on yleensä 45 tai 50 vuotta, sillä äidiksi tullaan äärimmäisen harvoin tätä vanhempana. Kohorttikohtainen hedelmällisyysluku antaa tarkan tiedon syntyvyyden rakenteesta väestössä, mutta sen saamiseksi joudutaan odottamaan kymmeniä vuosia hedelmällisyysiän alkamisesta.
*Kaikki kohortin edustajat eivät ole täyttäneet vielä 45 vuotta.
Koulutusasteiden määritelmät perustuvat Tilastokeskuksen koulutusasteluokitukseen:
- Perusasteen koulutus: Korkeintaan ylempi perusaste (2)
- Keski-asteen koulutus: Korkeintaan alempi korkeakouluaste (3-6)
- Korkea-asteen koulutus: Vähintään ylempi korkeakouluaste (7)
Lähde: Tilastokeskus.
Lapsilukujen suhteellinen muutos
Pariteetti viittaa synnytyksen järjestyslukuun suhteessa muihin saman henkilön kohdalla toteutuneisiin synnytyksiin. Vertailuvuotena kuviossa toimii vuosi 2010.
Lähde: Tilastokeskus.
Kokonaishedelmällisyyden (TFR) kehitys Pohjoismaissa 2000-luvulla
Pohjoismaat ovat pitkään olleet kokonaishedelmällisyydessä suurin piirtein samalla tasolla. Pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiosta syntyvyyden on oletettu pysyvän muita länsimaita korkeammalla tasolla, sillä mm. perheen ja työn yhteensovittaminen on Pohjoismaisessa mallissa muuta maailmaa mutkattomampaa. 2010-luvulla nähty syntyvyyden lasku on etenkin Suomessa asettanut uusia kysymyksiä syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä.