Siirry sisältöön

Parisuhdeväkivalta on yleinen Suomessa esiintyvä rikos

16.04.2019 klo 10:45 - Kirjoittanut Heli Vaaranen , Johtava asiantuntija, psykoterapeutti , Väestöliitto
Parisuhdeväkivalta on perheväkivallan muoto, jossa tekijä ja uhri ovat parisuhteessa keskenään. Parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista, taloudellista tai henkistä väkivaltaa. Se on usein piilotettua ja kotona tapahtuvaa, etenkin henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa. Ellei uhri tai tekijä puhu asiasta, siihen on vaikea puuttua.

Suomessa 15 vuotta täyttäneistä tytöistä 20 % on kokenut nykyisessä parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa. Nuorista 18–20-vuotiaista miehistä 17 % on joutunut kumppaninsa lyönnin kohteeksi. Naiset ja miehet kokevat lähes yhtä paljon väkivaltaa tai sen uhkaa kumppaniensa taholta.

Vuodesta 2011 lähisuhdeväkivalta on ollut yleisen syytteen alainen rikos. Yksi väkivallan muoto on myös eron jälkeinen vaino. Eräs keino ehkäistä toistuvaa väkivaltaa on lähestymiskiellon määrääminen. Lähestymiskieltojen rikkomisen osuus on kuitenkin korkea.

Suomessa tutkijat ovat selvittäneet parisuhdeväkivallan näyttäytymistä terveydenhuollossa.
Yli puolet väkivallasta tapahtui alle 40-vuotiaille naisille ja useimmiten yöaikaan. Tapahtumiin liittyi alkoholi ja väkivallanteko tapahtui kotona. Yleisimmät tekotavat olivat lyöminen päähän tai kasvoihin, tarttuminen tai kiinni pitäminen, heitteleminen ja paiskominen, kuristaminen sekä potkiminen vartaloon.

Psyykkisen tuen tarve koskettaa jokaista väkivallan uhria, oli väkivallan kokemus kertaluonteinen tai jatkuvampi kokemus uhrin elämässä. Myös tekijä tarvitsee tarvitsee psyykkistä tukea väkivallan katkaisemiseksi. Väkivaltaan kannattaa hakea apua heti tapahtumien jälkeen, mutta myöhemminkin avun hakeminen on mahdollista ja suositeltavaa.

Fyysisten seurausten lisäksi parisuhdeväkivalta aiheuttaa psykoterapeuttisen avun tarvetta, taloudellisen tuen tarvetta, turvakotipalveluita sekä juridisen neuvonnan tarvetta. Terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä uhrin kanssa väkivallan riskin arvioinnin. Asiakkaalle laaditaan turvasuunnitelma ja hänelle kohdistetaan tukihenkilö. Uhrit pitivät merkittävänä sitä, että he tunnistivat olevansa vakavan väkivallan kohteena ja saivat tukihenkilön, jonka kanssa tavoitella turvallista elinympäristöä.

Pohdittavaa:
* Suojeletko väkivallan tekijää seurauksilta? Miksi?
* Odotatko väkivallan tekijän muuttuvan?
*  Vaikenetko, koska häpeät tai pelkäät?

Muista: Väkivallantekijä on aina itse vastuussa teostaan.

Kysy psykoterapeutilta:

Väestöliiton ajanvarauschatit opastaa ja tukee osoitteissa

Ajanvarauschat

Päivystyschat nuorten ihmissuhteiden tueksi

Perhepulma -palvelut lapsiperhelle

Päivitetty 4.8.2023

Lähteet:
Kivelä, Salla et.al. (2016): Miten parisuhdeväkivalta näyttäytyy terveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti 2016:53; 98-107.
Piispa, Minna et.al. (2017): Vaikuttava työkalu toistuvaan parisuhdeväkivaltaan puuttumiseen. Yhteiskuntapolitiikka 2017:82,304-312.

Aihealueet:  Kriisit , Parisuhde

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Väkivaltaa Kokeneet Miehet

Väkivaltaa Kokeneet Miehet auttaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa lähisuhteissaan tai kadulla kokeneita miehiä. Keskusteluapua on tarjolla...

Erosta Elossa – erokriisiapua miehille

Erosta Elossa tukee ja opastaa miehiä ero-ongelmien käsittelyssä ja niistä selviämisessä tarjoamalla henkilökohtaista keskusteluapua, neuvontaa...

Sinulle nuori, jonka vanhempi on sairastunut syöpään

Vanhemman sairastuminen syöpään voi olla rankka asia kohdata. Se herättää meissä monia kysymyksiä ja tunteita. Tälle sivustolle on kerätty...