Parisuhde on yksi elämämme merkittävimmistä ihmissuhteista. Jos parisuhde voi hyvin, lisääntyy henkinen hyvinvointimme ja se heijastuu myös lähiympäristöömme. Jotta parisuhde toimisi hyvin ja toisi iloa ja tyydytystä molemmille kumppaneille, kannattaa tietoisesti pyrkiä hoitamaan suhdetta. Seuraavassa on koottuna asioita, joiden avulla voi pitää parisuhdetta elävänä ja hyvinvoivana.

1. Säilytä kosketus kumppaniisi ja hänen elämäänsä

Rakkaussuhteen alussa rakastunut pari haluaa jakaa toisilleen sisäistä maailmaansa ja koko elämäänsä. Suhteen vakiintuessa aktiivinen kiinnostus toisen jokapäiväistä elämää ja ajatuksia kohtaan voi hävitä – sanonta ”kasvoimme erillemme” voikin pian olla totta. Jotta näin ei kävisi, on tärkeää olla aktiivisesti kiinnostunut toisen elämästä.

Oletko selvillä kumppanisi elämän iloista ja suruista, menestyksistä ja haasteista? Entä uskotko hänen tietävän sinusta nämä asiat? Toimivan parisuhteen perustana on läheinen ystävyys kumppanin kanssa. Kun olemme kiinnostuneita toistemme elämänpiiristä, emme kasva erillemme. Ystävinä voimme jakaa surut, ilot, pelot ja unelmat. Kumppanin sisäisen maailmaan tunteminen pitää suhteen elävänä ja helpottaa arjen elämää.

2. Pidä yllä ihailua ja rakkautta

Ihmisen perustarve on saada osakseen koko elämänsä ajan hyväksyvää vastavuoroisuutta. Rakastavassa suhteessa tämän tarpeen täyttymiselle on parhaat mahdollisuudet. Hyvässä parisuhteessa kumppanit osoittavat rakkautta ja ihailua toisilleen. Arjen keskellä on tärkeää, että kumppanisi kokee olevansa arvostettu ja arvokas silmissäsi.

Rakkauttaan ja ihailuaan voi pitää yllä kiinnittämällä huomiota siihen, mikä kumppanissa kiehtoo ja miellyttää. Olennaista on ymmärtää, miten tärkeä ja rakas toinen on, ettei ymmärrys toisen merkityksestä toteudu vasta toisen menettämisen jälkeen. On hyvä opetella ilmaisemaan omia rakkauden ja pitämisen tuntemuksia toista kohtaan, eikä luottaa, että kumppani on ajatustenlukija ja tietää tunteesi.

3. Pidä yllä elävä yhteys kumppaniisi

Kun vastasyntynyt päästää ensimmäisen huutonsa, se on kuin kysymys ”onko täällä ketään minua varten”. Vastasyntynyt lähestyy näin vanhempiaan, ilmaisee ”haluan olla yhteydessä”. Vanhemmat mieluusti vastaavat lapsen lähestymiseen myönteisesti ottamalla vauvan syliin ja puhumalla tyynnyttävästi. Ilman yhteyttä lähimaailmaan – ja sitä kautta omaan itseen, olemme kuin yksin äärettömässä, tyhjässä avaruudessa.

Yksi ihmisen perustarve on tuntea olevansa yhteydessä toisiin. Lapset ovat hyvä esimerkki, he voivat olla jatkuvassa yhteydessä ympäristöönsä. Lapsi voi puhua koko ajan ääneen tuntemuksiaan ja lapsen ilmeet ja eleet kertovat suoraan lapsen tunteista. Halun tuntea olevansa yhteydessä toiseen voi ilmaista monella tavalla: sanoin, ilmein, elein, puhumalla. Se kuinka meidän lähestymiseemme, yhteydenottoomme vastataan, määrittää kuinka turvalliseksi olemisemme ja kiintymisemme tunnemme. Tulemmeko kohdatuksi myönteisesti, jätetäänkö lähestymisemme ilman huomiota vai saako lähestymispyrkimyksemme vastaansa toisen hyökkäyksen.

Parisuhteessa ilmaisemme hyvin monella tavalla halumme olla yhteydessä kumppaniin ja toivomme, että kumppani vastaa lähestymiseen myönteisesti. Jos kumppani kommentoi vaikka päivän uutista, tuntuu mukavalta, kun toinen tulee mukaan keskusteluun positiivisesti. Lähestyminen saa myönteisen vastaanoton.

Myönteinen asenne kumppania kohtaan jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa kasvattaa tunnetilin saldoa. Tämä saldo auttaa selviämään vaikeinakin aikoina ja säilyttämään myönteisen asennoitumisen ja hyvän ystävyyden kumppania kohtaan. Koetut myönteiset ystävyydenosoitukset ovat kuin ison laivan kantokyky – pienet puuskat eivät sitä heilauta.

4. Luo positiivinen näkökulma

Kolme ensimäistä tekijää: kumppanin tunteminen, ihailu ja rakkaus sekä myönteinen vuorovaikutus luovat perustan hyvälle ystävyydelle parisuhteessa. Nämä ratkaisevat, missä valossa kumppani nähdään, suhtaudummeko toiseen myönteisesti vai kielteisesti. Koska näkökulma vaikuttaa havaintoihimme, ei ole ratkaisevaa mitä toinen tekee, vaan miten toinen sen näkee ja tulkitsee.

Jos suhde on jo mennyt täysin väärille raiteille, on aivan sama mitä teet – millään ei tunnu enää olevan merkitystä – toinen tulkitsee kaikki tekemisesi kielteisesti. Toisella on negatiiviset odotukset sinusta ja hän huomaa sinussa vain kielteiset puolet.

Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa viha ja katkeruus täyttää mielen kun ajatteleekin omaa parisuhdettaan. Vihan ja katkeruuden yli pääseminen vaatii paljon työtä. Vahvassa kielteisessä asenteessa näennäisesti vähäinenkin asia voi saada aikaan suhteettoman suuren tunnekuohun – ”miten tällainen asia saa minut täysin pois tolaltani”. Pieni asia on vain ukkosen johdatin, joka laukaisee kielteisen kokonaisvarauksen. Positiivisessa tilanteessa toisen vahvatkaan erimielisyyden ilmaisut eivät välttämättä aiheuta salamointia, koska ei ole olemassa vahvaa negatiivista varausta.

5. Siirry jumiutuneesta taistelusta vuoropuheluun

Kaikilla pareilla löytyy joitain asioita, joiden suhteen tunnutaan olevaan jumissa, ikuisessa vastakkainasettelussa. Toinen haluaa lapsen, toisen mielestä hetki on aina väärä. Toinen on ikuinen myöhästelijä, kun taas toiselle on kunnia-asia olla aina ajoissa.

Näiden ikuisuusongelmien takaa löytyy joku täyttymätön tarve tai unelma, joka ei ole tullut ilmi. Kun kädet puristuvat nyrkkiin, on tärkeää ryhtyä selvittämään, mikä on asian todellinen ydin, mitä seikkaa näkyvissä oleva riidan aihe ilmentää. Riidan takana olevaa todellista syytä voidaan kartoittaa kysymällä kumppanilta, mitkä on hänen elämänsä unelma ja miten jokin riidassa esiin nouseva aihe voi uhata näitä hänen elämänsä unelman toteutumista. Jos kumppani auttaa toista löytämään ja toteuttamaan unelmansa, se on paras hieno lähtökohta hyvän parisuhteen ja ystävyyden syntymiselle.

Ratkaisemattomien ongelmien kanssa voi oppia elämään. Tärkeä on löytää rakentava keskusteluyhteys. Erimielisyyksiä käsiteltäessä ongelmaa ei tule liittää kumppanin persoonallisuuteen - kyse ei ole kumppanin ominaisuudesta, vaan yhteisestä ongelmasta, joka aiheuttaa ristiriitaisia tunteita.

Jumiutuneeseen tilanteeseen joutuminen kertoo, että ollaan lähestytty jotain olennaista asiaa. Näin ristiriita merkitsee samalla mahdollisuutta luoda läheisyyttä merkittävän asian kohtaamisen kautta. Sekä itseään että toista voi arvostaa myös silloin, kun on jouduttu ratkaisemattomaan tilanteeseen.

6. Ratkaise ongelmat rakentavasti

Yhteiselämässä joudutaan kohtaamaan monenlaisia ongelmia, etsimään ratkaisuja ja tekemään päätöksiä vaikeitakin tunteita nostavista asioista. Ristiriitojen lakaiseminen puhumattomuuden maton alle ei poista ongelmia, mutta on monia seikkoja, jotka auttavat hyvään tulokseen pääsemistä.

Pehmeä aloitus auttaa asioiden esille tuomisessa. Sanotaan, että ongelmanratkaisu päättyy samaan nuottiin millä se alkoikin. Jos keskustelu alkaa riidalla ja hyökkäämisellä, se myös päättyy siihen. Jos se alkaa toista arvostavasti ja rakentavasti, se myös päättyy samalla tavalla.

Kun et ole tyytyväinen johonkin asioiden tilaan, kuvaa asiallisesti sekä nykytila että tavoite, jota haluaisit, mutta älä käytä tilannetta toisen moittimiseen. Kerro omista tunteistasi mutta älä ala kertoa kumppanisi vioista. Vältä yleistämistä, älä käytä sanoja ”sinä aina”, ”sinä et koskaan” ja ”taas sinä”, koska niillä leimaat kumppanisi kokonaisuutena huonoksi ihmiseksi. Tuo esiin arvostusta kumppaniasi kohtaan myös silloin, kun olet kriittinen jonkin asian suhteen. Se voi tapahtua vaikka kertomalla, miten tyytyväinen olet jossain tilanteessa ollut kumppanisi toimintaan tai ratkaisuihin.

Jos haluat vaikuttaa toiseen, se on mahdollista vain silloin, jos myös itse annat toisen vaikuttaa itseesi ja toimintatapoihisi. On tärkeää, että molemmat saavat vaikuttaa niihin asioihin, jotka koskevat yhteistä elämää. Myös taito tehdä kompromisseja auttaa rakentamaan syvempää yhteyttä.

7. Kunnioita kumppanisi elämän unelmia

Parisuhteessa kumppani voi olla auttamassa toista ymmärtämään, mitkä ovat oman elämän unelmat ja toiveet, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita. Hyvässä parisuhteessa on tilaa kummankin elämän unelmien kunnioittamiselle. Kumppanin unelmien ja elämänmatkan kunnioittaminen on parasta, mitä ihminen voi elämässään toiselle antaa.

8. Luo yhteisiä tavoitteita

Parisuhde on hyvä paikka toteuttaa yhteisiä tavoitteita. Niitä voivat olla perheen perustaminen, asunto ja lomanviettotavat. Teille voi kehittyä keskinäisiä yhteyden rituaaleja, joita muut eivät tiedä eivätkä ymmärrä. Tämä kaikki lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Jokaisella parilla ja perheellä on oma yhdessä luotu kulttuurinsa. Tähän kuuluvat kummankin puolison tavat, rituaalit ja tarinat, jotka ilmentävät parin yhdessäolon ainutlaatuisuutta. Kulttuurin rakentamisessa tärkeä tekijä on myös toisen roolin kunnioittaminen.

Mitä enemmän olette yhtä mieltä elämän perusperiaatteista, sitä rikkaampaa, merkityksellisempää ja osin myös helpompaa teidän yhteinen taipaleenne on.

9. Vältä parisuhteen karikot

Parisuhteen pahimmat karikot ovat kokonaisvaltainen kriittisyys, halveksunta, puolustuskannalle asettuminen ja vetäytyminen. Näitä voidaan korvata myönteisellä suhtautumisella. Kriittisyyden, toisen kokonaisvaltaisesti arvottomaksi leimaamisen sijaan erimielisyydet ja tunteet voidaan ilmaista ilman syyttelyä ja moittimista. Halveksunta heikentää suhdetta.

Jos arvostusta ei pysty osoittamaan riidanalaisessa kysymyksessä, kannattaa suunnata huomio asioihin, joissa pystyy aidosti arvostamaan toista osapuolta. Puolustautumisasenteen ja oman vastuun kieltämisen tilalle tulee vastuun ottaminen omasta käyttäytymisestään. Ristiriitatilanteessa vetäytymisen ja mykkäkoulun sijaan on hyödyllistä opetella muita tapoja tyynnyttää itseään. Voi esimerkiksi ehdottaa aikalisää ja palata asiaan, kun tunteet ovat tyyntyneet.

10. Erilaisuus kasvun mahdollistajana

Erilaisuus parisuhteessa nähdään usein esteenä hyvälle parisuhteelle. Toisaalta erilaisuus mahdollistaa oman itsen tai maailman erilaisten, uusien puolien, tai omien piilotettujen puolien kohtaamisen. Kumppanit tuovat mukanaan oman kasvuperheensä ristiriitojen käsittelytavat. Toisen perheessä ristiriidat on voitu vaieta, toisen kasvuperheessä on kissat aina nostettu pöydälle. Molempien kasvuperheiden avoimeksi kysymykseksi on voinut jäädä, onko maailmassa tilaa ihmisen omille tunteille ja tarpeille ja voiko ihmisiin luottaa. Voinko rakentaa itseäni siten, että omat toiveeni ovat lähtökohtana – vai olenko kuin opetettu karhu, joka tekee temppuja, joita maailma vaatii ja joista maailma palkitsee.

Näennäisestä erilaisuudesta huolimatta takana olevat ratkaistavat kysymykset voivatkin olla hyvin saman tyyppisiä – sukupuolieroista huolimatta ”miehet eivät olekaan Marsista ja naiset Venuksesta” vaan kysymys on myös siitä, millaiset kiintymyssuhdetaidot itse kullekin on päässyt kehittymään ja mitkä elämän alueet ovat kullekin merkittäviä.

Ihmisten painotukset vaihtelevat eri elämänvaiheissa sen suhteen, millä elämän alueilla olisi erityisen tärkeää tulla kohdatuksi. Jos parisuhteessa toisen tärkein asia on tehdä uraa ja nähdä maailmaa, kun taas toisen toive on keskittyä yhdessä olemiseen ja perheen perustamiseen, toiveet näyttäisivät johtavan eriytyneisiin elämän käsikirjoituksiin. Mutta jos tunnetaan molempien elämän unelmat ja niiden takana olevat tarinat, voidaan löytää sellainen yhdessäolon muoto, missä voidaan kunnioittaa toisen unelmia.

Molempien elämän unelmien taustalla olevien asioiden ymmärtäminen luo uusia mahdollisuuksia elämän unelmien toteutumiselle. Tällöin ei jäädä erilaisuuden yksinäisyyteen vaan on mahdollista päästä toisen elämän ja elämäntarinan kunnioittamisen kautta läheisyyteen ja eheyteen.