Vauvan odotusaika: tietoa työpaikan perheystävällisistä käytännöistä

Perheystävällinen työnantaja tukee lapsen odotusta ja myös hyötyy käytännöistä, joilla tuetaan vanhemmuuteensa sitoutuneita työntekijöitä.

Yleisimpiä raskaudenaikaiseen työntekoon liittyviä kysymyksiä ovat

  • raskaudenaikaiset lääkärintarkastukset ja neuvolakäynnit työaikana
  • odottavan äidin puolison osallistuminen neuvolakäynneille työaikana
  • perhevapaiden hakeminen, ajankohta ja kesto
  • työtehtävien jakaminen ja sijaisjärjestelyt
  • työsuhde-etujen jatkuminen perhevapaan aikana (työterveyshuolto, tietokone, puhelin-/autoetu ym.)
  • yhteydenpito työpaikkaan ja osallistuminen työpaikan koulutuksiin perhevapaiden aikana
  • perhevapaalta paluu ja perehdytyksen tarve.

Lääkärintarkastukset ja neuvolakäynnit työaikana

Työsopimuslain (TSL 4 luku 8§) mukaan:

Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.”

Työsopimuslakia (HE 108/1994) koskevan työasiainvaliokunnan mietinnössä 3/1994 korostetaan, että lakiehdotuksen mukainen lääketieteellinen tutkimus tarkoittaa myös neuvolatutkimusta.

Poissaolojen tarkempia ehtoja löytyy eri alojen työehtosopimuksista. Yleinen käytäntö on, että odottava äiti saa käydä raskauden normaaliin seurantaan kuuluvilla lääkäri- ja neuvolakäynneillä työajallaan. Kyse on silloin palkallisesta poissaolosta. Tämä on voimassa yleisesti eri alojen työehtosopimuksissa valtiolla, kunnissa ja monilla yksityisillä aloilla.

Palkallisuuden edellytyksenä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on, että tutkimukset osuvat päiville, jotka muuten olisivat työpäiviä.

Puolison mukana olo neuvolakäynneillä työajalla

Puolison mukanaoloa odotusaikana neuvolassa ja lääkärintarkastuksissa ei ole pääsääntöisesti sovittu palkallisiksi. Joillakin työpaikoilla ja työehtosopimuksissa voi olla tästä asiasta erityismainintoja.

Jos mainintaa puolison mukana oloa koskien ei vielä ole, tai työpaikka ei kuulu yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, pelisäännöt kannattaa kirjata työpaikan sisäisiin ohjeistuksiin.

Raskaana olo ja työnteko

Useimmat raskaana olevat naiset suoriutuvat työtehtävistään ilman erityiskohtelua. Osa kokee olonsa jopa tavallista virkeämmäksi. Väsymys ja huimaus kuuluvat erityisesti alku- ja loppuraskauteen.

Joskus alkuraskauden pahoinvointi voi vaatia täydellistä lepoa, jopa sairaalahoitoa. Myös loppuraskauden aikaisten komplikaatioiden vaara voi edellyttää töistä poissaoloa ja sairauslomalle jäämistä ennen äitiysvapaan alkua.

Raskaana oleva nainen voi työssään altistua kemiallisille aineille, säteilylle tai muille vastaaville tekijöille, jotka saattavat vaarantaa äidin tai sikiön terveyden. Jos työnantaja ei kykene poistamaan vaaratekijää, työntekijä on pyrittävä siirtämään raskauden ajaksi muihin tehtäviin. 

Työnantaja voi helpottaa raskaana olevan naisen työskentelyä mahdollistamalla riittävästi lepotaukoja. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa järjestämään odottavalle ja myös imettävälle äidille sopivan lepotilan.

Etätyöskentely voi vähentää työmatkoista odottavalle äidille aiheutuvaa kuormitusta.

Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden perusteella. Vastaavasti perhevapaalla olevan työntekijän työsopimus voidaan purkaa vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Työnantajan rooli ja edistyksellisyys

Suomessa on monia edistyksellisiä ja perheystävällisiä työnantajia. Jotkut jopa maksavat työntekijöilleen erillisen bonusrahan jokaisesta syntyvästä lapsesta tai myöntävät palkallisen isovanhempainvapaan syntyneen vauvan isovanhemmille.


Katso myös:
Lisätietoja raskaudenaikaisesta työnteosta antaa Työterveyslaitos.

 

§ Lainsäädäntö, kun työntekijä on raskaana
Velvollisuus ilmoittamisesta työnantajalle
Työsopimuslain (4 luku 3a §) mukaan raskaana olevan naisen velvollisuutena on kertoa työnantajalle perhevapaalle jäämisestään viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Isyys-, vanhempain- ja hoitovapaalle jäämisestä työntekijän on kerrottava työantajalle myös  viimeistään kaksi kuukautta ennen hoitovapaajakson alkamista.

Työnteko työntekijän ollessa raskaana
Raskaana oleva nainen voi työssään altistua kemiallisille aineille, säteilylle tai muille vastaaville tekijöille, jotka saattavat vaarantaa äidin tai sikiön terveyden. Jos työnantaja ei kykene poistamaan vaaratekijää, työntekijä on pyrittävä työturvallisuuslain (11 §) mukaisesti siirtämään raskauden ajaksi muihin tehtäviin. Työtehtävien kevennys edellyttää lääkärintodistuksen.

Jos työtehtävien vaihto tai kevennys on välttämätöntä mutta ei mahdollista, raskaana olevalla työntekijällä on työturvallisuuslain mukaan oikeus jäädä pois työstään (23 §).

Työturvallisuuslaki (48 §) velvoittaa työnantajaa järjestämään odottavalle ja myös imettävälle äidille sopivan lepotilan.

Palkallisuus
Isyysvapaan palkallisuus määräytyy toimialakohtaisten työehtosopimusten perusteella. Niissä voi olla mainintoja myös oikeudesta osallistua puolison raskaudenaikaisiin neuvolakäynteihin.

Irtisanominen raskauden aikana
Työsopimuslain (7 luku 9 §) mukaan työntekijää ei saa irtisanoa raskauden perusteella. Vastaavasti perhevapaalla olevan työntekijän työsopimus voidaan purkaa vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.


Matkustamista vaativassa työssä

Työnantajan on otettava huomioon, että useat lentoyhtiöt vaativat odottavalta äidiltä lääkärintodistuksen raskauden loppuvaiheessa eli 28.–36. raskausviikolta lähtien. Lentoyhtiöiden suositukset vaihtelevat. Suomessa Finnair sallii normaaliraskauden aikana lyhyet lennot 38. raskausviikolle asti.

Perheystävällinen työnantaja tukee lapsen odotusta

Raskaana olevan naisen työntekoon sekä naisten ja miesten perhevapaisiin liittyvät kysymykset järjestyvät parhaiten yhdessä keskustelemalla ja ajoissa sopimalla. Perheystävällisiä käytäntöjä ohjaavat selkeät ohjeet ja menettelytavat.

Perheystävällinen työnantaja kannustaa ja mahdollistaa myös miehiä osallistumaan työaikana puolisonsa raskaudenaikaisiin neuvolakäynteihin.

Vastaavasti työnantajan on hyvä tukea miesten mahdollisuutta käyttää perhevapaita. Tämä edellyttää varautumista työtehtävien jakamiseen, työaikajoustoihin ja esimerkiksi matkustamisen vähentämiseen.

Jotkut työantajat, Suomessa ja ulkomailla, maksavat työntekijöilleen erillisen bonusrahan Baby-bonuksen jokaisesta syntyvästä lapsesta.

Adoptio ja työelämän perheystävälliset käytännöt

Lapsi voi tulla perheeseen myös adoption kautta. Lapsen sopeutuminen uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin vaatii aikaa. Monet perhevapaaoikeudet koskevat myös adoptiolasten vanhempia.