Pikkulapsiperheet ja työpaikan perheystävälliset käytännöt

Pienten lasten vanhemmjlla työn ja perhe-elämän  arkisia haasteita ovat mm.
- lasten viennit ja haut hoitopaikkaan
- lasten sairastumiset
- neuvola- ja lääkärikäynnit
- osallistuminen päiväkotien ja koulujen tilaisuuksiin, vanhempainvartteihin, juhliin jne.

Lapsiperheissä työn ja perhen yhteensovittamisessa auttavat mm. etätyö ja muut työnteon joustot, osa-aikatyö ja perheystävälliset työskentelyajat (mm. kokousten ja palaverien sijoittaminen ydintyöajalle).

Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja erityisesti yksinhuoltajien tai omaishoitajien arjen haasteet. Työnantaja voi tukea pienten lasten vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista selkeillä ohjeistuksilla sekä päivittäisillä ja pitkän aikavälin toimivilla järjestelyillä.

 

Työnantaja voi tukea pienten lasten vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista selkeillä ohjeistuksilla sekä päivittäisillä ja pitkän aikavälin toimivilla järjestelyillä. Sellaisia ovat esimerkiksi

  • liukuva ja/tai joustava työaika
  • lyhennetty päivittäinen tai viikoittainen työaika, osa-aikatyö
  • ilta-, yö- ja viikonloppuvuorojen vähentäminen tai tilapäinen keskeyttäminen (koskee yksittäistä työntekijää tiettynä ajanjaksona)
  • matkatyön rajoittaminen
  • etä- tai mobiili työskentely.
  • lomien jakaminen ja lasten loma-aikoihin sopivat lomajärjestelyt.

Työnantaja voi selvittää työntekijän kanssa työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä toiveita ja tarpeita esimerkiksi vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Erilaisten perhetilanteiden ennakointi ja poissaoloihin varautuminen sekä yksilölliset joustomahdollisuudet ovat osa nykyaikaista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä työpaikan perheystävällisyyden toteuttamista käytännössä.


Pienten lasten vanhempien työntekoon vaikuttavat erityisesti

  • lasten päivähoitopaikkojen aukioloajat ja yhteydenpito hoitopaikkaan (lasten vieminen ja hakeminen sekä päivähoidon ja kodin yhteistyö, kuten kasvatuskeskustelut ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen)
  • lasten sairastumisista aiheutuvat äkilliset poissaolot
  • neuvola- ja muut terveydenhoitokäynnit
  • katkonaisista yöunista aiheutuva tilapäinen tai pitkäkestoinen väsymys
  • toisen vanhemman työajat, matkatyö ja epäsäännölliset työvuorot.

Miesvaltaisilla aloilla ja miesten työpaikoilla perheystävälliset käytännöt kohdistuvat nimenomaan isiin, mutta ne vaikuttavat suoraan ja välillisesti myös äitien ja naisten valintoihin. Olennaista on isien kannustaminen perhevapaille (isyys-, vanhempain- ja hoitovapaat, lyhennetty työaika ja osittainen hoitovapaa), toimivat perhevapaajärjestelyt sekä osallistumismahdollisuudet äkillisten muutosten ja tilanteiden hoitamiseen perheen arjessa.


Lasten sairastumisesta johtuvat äkilliset poissaolot

Perheystävällisellä työpaikalla työnantaja osaa varautua pienten lasten vanhempien äkillisiin poissaoloihin. Niihin liittyvistä sijais- ja muista järjestelyistä voidaan mainita myös työpaikan omissa ohjeistuksissa. Työnantaja voi esimerkiksi sopia etukäteen työtehtävien jakamisesta poissaolojen ajaksi. Myös tiimien koossa ja kokoonpanossa voidaan varautua tyypillisiin poissaolotilanteisiin. Tavoitteena on, etteivät perhevapaat, osa-aikainen työskentely tai perhesyistä aiheutuvat poissaolot kuormita kohtuuttomasti muita työntekijöitä. 

Työnantaja voi sopia työntekijän kanssa palkallisesta kotona työskentelystä tai etätyöstä lapsen sairastaessa. Työnantaja voi myös tarjota työsuhde-etuna tilapäistä lastenhoitopalvelua. Järjestelyissä on aina korostettava sairastuneen lapsen etua ja työntekijän oikeutta hoitaa sairastunutta lastaan kotona.

§ Lainsäädäntö ja työntekijän oikeudet, kun lapsi tai muu perheenjäsen sairastuu äkillisesti

Sairastuneen alle 10-vuotiaan hoitaminen: Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada enintään neljää työpäivää kerrallaan tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi (4 luku 6 §).
Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Muun sairastuneen perheenjäsenen hoitaminen: Työsopimuslaki (4 luku 7 ja 7a §) mahdollistaa tilapäisen poissaolon myös muiden perheenjäsenten hoitamiseksi äkillisissä sairaus- ja onnettomuustapauksissa. Saman lain (4 luku 8 §) mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa tältä ajalta työntekijälle palkkaa.

Palkallisuus: Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa voidaan määrittää lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen

  • ikäraja (10 tai 12 vuotta)
  • palkallisen/palkattoman ajan pituus
  • lääkärintodistuksen hankintavelvollisuus.

Toipilasvaiheessa olevan lapsen hoidon aikana työntekijä voi sopia työnantajan kanssa myös palkallisesta kotona työskentelystä. Tämä edellyttää selkeitä periaatteita ja sopimuksia työntekijän tavoitettavuudesta ja työmäärästä.

 


Kokousajat, vuosilomat ja muut järjestelyt

Perheystävällisellä työpaikalla kokousten, viikkopalaverien ja koulutusten ajankohdat pyritään järjestämään siten, että myös pienten lasten vanhemmat voivat niihin osallistua. Kokouksia ei pääsääntöisesti aloiteta aikaisin aamulla eikä myöhään iltapäivällä.

Vuosilomajärjestelyissä työnantaja ottaa huomioon, että lasten päivähoitopaikat voivat olla suljettuja ainakin osan kesästä sekä joulu- ja talviloma-aikoina. Vuosilomia on hyvä jakaa niin, että vanhemmille järjestyy myös yhteistä loma-aikaa pienten lastensa kanssa. Kaikilla lapsiperheillä ei ole lähiverkostoa, joka voi joustavasti tai pitkiä aikoja auttaa vanhempia lasten hoitamisessa

Pienten lasten vanhempien on tärkeää osallistua päivähoidon tilaisuuksiin, kuten kasvatuskeskusteluihin sekä joulu- ja kevätjuhliin, joista ainakin osa tapahtuu työaikana. Usein myös pienten lasten vuosittaiset neuvola- ja muut terveydenhoitokäynnit sijoittuvat työaikaan. 

Pelisäännöistä, jotka liittyvät erilaisiin tilaisuuksiin osallistumiseen, poissaoloihin ja niiden palkallisuuteen/palkattomuuteen, on hyvä sopia työpaikalla avoimesti.


Yksinhuoltajaperheiden haasteet

Viidennes suomalaisista lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Lapset voivat olla kokonaan yhden vanhemman vastuulla, tai vanhemmat jakavat huoltajuuden erilaisin järjestelyin.

Kaikilla vanhemmilla ei ole tukiverkosta, joka auttaisi nopeasti ja tukisi arjen yllättävissä tilanteissa. Työpaikan hyvät käytännöt helpottavat yhden vanhemman perheiden työn ja perhe-elämän yhteensovitusta sekä talouden turvaamista.

Yhden vanhemman perheissä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi 

  • vuorotyö
  • epäsäännöllinen työaika
  • usein toistuva ja/tai yön yli kestävä matkatyö
  • ylityöt
  • liiallinen työmäärä suhteessa käytettävissä olevaan työaikaan 
  • lasten päivähoidon ja/tai koulujen loma-aikoihin epäsopivat loma-ajat.

Perheystävällinen työnantaja ottaa henkilöstöpolitiikassaan ja työjärjestelyissä huomioon myös yhden vanhemman perheiden tarpeet ja erityistilanteet.

Työantaja voi varautua pienten lasten sairastumisesta aiheutuviin poissaoloihin sopimalla etukäteen töiden jakamisesta ja sijaisjärjestelyistä. Selkeät ohjeet helpottavat työntekijän lähiesimiestä toimimaan erilaisissa tilanteissa. 

Esimiehen asenteella ja käytännön työjärjestelyillä on merkitystä yhden vanhemman perheen arjessa. Tarvittaessa työntekijän on hyvä ottaa esimiehensä kanssa puheeksi oma perhetilanteensa tai siinä tapahtuneet muutokset. Näin erityistoiveet voidaan ajoissa ottaa huomioon esimerkiksi työvuoro- ja lomasuunnittelussa tai muissa järjestelyissä.


Oma tai puolison matkatyö saattaa hankaloittaa lapsiperheiden elämää

Työntekijä voi kärsiä aikaerorasituksen aiheuttamasta uupumuksesta, mikä tuntuu niin työssä kuin kotonakin. Toistuva matkatyö vähentää myös perheenjäsenten yhteistä aikaa ja kuorimittaa entisestään kotona olevaa vanhempaa. Kaikilla vanhemmilla ei ole lähiverkostoa, joka voi joustavasti auttaa lasten hoitamisessa. Siksi matkatyötä tekevän puolisot kantavat suuren vastuun kodin ja perheen asioiden hoitamisesta. Toisinaan molemmat vanhemmat tekevät matkatyötä.

Perheystävällinen työnantaja huolehtii mahdollisuuksiensa mukaan, että

  • työntekijä voi varautua ennakolta työmatkoihinsa ja niiden vaatimiin erityisjärjestelyihin kotona
  • työmatkojen määrä ja pituus ovat kohtuullisia
  • työmatkojen lähtö- ja paluuajat ovat kohtuullisia
  • työmatkat eivät tapahdu työntekijän vapaa-aikana.

Työnantaja voi myös tarjota etätyömahdollisuutta (1–3 päivää viikossa) työntekijälle, jonka puoliso tekee toistuvaa matkatyötä. Hänen toimenkuvaansa voidaan myös tilapäisesti muuttaa.

Työjärjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että työntekijän voi olla hankala lähteä yön yli kestäville työmatkoille, osallistua iltaisin tai viikonloppuisin tapahtuviin koulutus- tai muihin tilaisuuksiin, tehdä ylitöitä tai työskennellä kaikissa, esimerkiksi lasten hoitoaikoihin sopimattomissa työvuoroissa.

Ilman joustomahdollisuutta matkatyötä runsaasti tekevän henkilön puoliso voi joutua vaihtamaan työpaikkaa tai hän luopuu kokonaan omasta ansiotyöstään pikkulapsivaiheessa.

§ Lainsäädäntö, kun työntekijällä on pitkiä työmatkoja
 Työaikalain (2 luku 4 §) mukaan matka-aika ei pääsääntöisesti ole työaikaa, ellei työnantajan kanssa ole sovittu työsuorituksesta. Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla mainintoja matkatyöstä, kuten matkustukseen kuluvan ajan laskemisesta työajaksi.

Adoptio ja työelämän perheystävälliset käytännöt

Lapsi voi tulla perheeseen myös adoption kautta. Lapsen sopeutuminen uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin vaatii aikaa. Monet perhevapaaoikeudet koskevat myös adoptiolasten vanhempia.