Joustot lisäävät työtyytyväisyyttä: Pienillä uudistuksilla työnantaja voi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja sairauslomia sekä parantaa työtyytyväisyyttä.

Julkisen organisaation asiakaspalvelussa henkilöstön vaihtuvuus, sairauslomat ja tyytymättömyys omiin työolosuhteisiin herättivät huolta.

Organisaation johto päättikin yhdessä henkilöstön edustajien kanssa ryhtyä toimiin tilanteen parantamiseksi.

Henkilöstökyselyssä ongelmiksi mainittiin muiden muassa seuraavat asiat:

  • Työntekijät eivät voineet vaikuttaa työvuorojensa alkamis- ja päättymisajankohtiin.
  • Iltavuorot vaativat perheissä erityisjärjestelyjä.
  • Työvuoron alkamisen ja päättymisen yhteydessä ei ollut riittävästi aikaa vaadittaviin hallintotehtäviin.
  • Erilaisiin tilaisuuksiin (varsinkin eri paikkakunnilla ja yön yli kestäviin) osallistuminen oli hankalaa.
  • Työpaikalla ei ollut liukuvaa työaikaa.

Koska asiakaspalvelun oli toimittava aamuvarhaisesta iltamyöhään, kaikille työntekijöille ei ollut mahdollista järjestää päivävuoroja. Ratkaisuina toteutettiin seuraavia uudistuksia:

  • Työntekijät saivat mahdollisuuden esittää työvuorotoiveensa kuukaudeksi eteenpäin. Se pyrittiin toteuttamaan.
  • Työyhteisö organisoitiin tiimeiksi, joiden sisällä kokeiltiin liukuvaa työaikaa.
  • Esimiehet perehtyivät henkilöjohtamiseen ja työaikajärjestelyjen hallintaan.
  • Työvuoron alkuun ja loppuun varattiin aikaa vaadittaviin hallintotehtäviin.

Organisaatiossa toteutettiin myös muita uudistuksia tai niitä kokeiltiin vähintään määräajan. Kaikissa toimissa korostettiin tasapuolisen kohtelun periaatetta, jota työnantaja ja henkilöstön edustajat pitivät erityisen tärkeänä.

Riittävän ajan kuluttua tyytyväisyyttä uuteen toimintamalliin mitattiin uudella henkilöstökyselyllä.

Lopputulos: Uudistusten toteuttaminen ei tullut organisaatiolle kalliiksi. Päinvastoin, uudistukset olivat työnantajalle taloudellisesti kannattavia, sillä ne vähensivät henkilöstön vaihtuvuutta ja sairauslomia sekä paransivat työtyytyväisyyttä.



Ylennys perhevapaan aikana

Äiti jäi kesäloman jälkeen 2-vuotiaan lapsensa kanssa kotiin hoitovapaalle isän palattua työhönsä. Hoitovapaansa aikana äiti sai ylennyksen ja aloittikin haasteellisessa työssä heti vapaan jälkeen.                

Perhevapaan käyttäminen ei ollut työnantajalle ongelma. Päinvastoin, työnantaja antoi työntekijälle lisää vastuuta työssä. Työnantaja osoitti asenteille ja teoilla, ettei vastuunotto perheestä heikentänyt työntekijän asemaa työpaikalla. Toisaalta perheellisyys myös toi työntekijälle uutta osaamista ja kykyjä, joista oli hyötyä työelämässäkin.


Perheystävällinen työpaikka varautuu perhevapaisiin

35-vuotias kahden lapsen äiti työskenteli matkailualan yrityksessä, jonka työntekijöistä yli 90 prosenttia oli naisia. Ala oli muuttunut yhä vaativammaksi ja erityisosaamista tarvittiin. Päteviä sijaisia ei ollut helppo saada poissaolijoiden tilalle.

Nainen kuitenkin tiesi, että yritys panosti erittäin paljon perheystävällisiin ratkaisuihin. Näin ollen he saattoivat puolisonsa kanssa hyvin päätyä siihen, että perheeseen syntyisi kolmas lapsi.

Nainen ilmoitti ajoissa jäämisestään äitiys- ja vanhempainvapaalle. Koska yrityksen henkilöstöpolitiikassa oli varauduttu perhevapaisiin pitämällä jatkuvasti tietty ’extrakiintiö’ pätevää henkilökuntaa yrityksen henkilöstössä, nainen ei kokenut jättävänsä tiimiään tai yritystä lainkaan pulaan. Hän saattoi keskittyä rauhassa perhe-elämään vauvan synnyttyä.

Työnantajan kanssa oli selkeästi sovittu, että työasioista otetaan perhevapaan aikana naiseen yhteyttä vain, jos yrityksessä tapahtuu selkeitä isoja organisaatiomuutoksia ja että hän voi rauhassa perehtyä uuteen tekniikkaan ja muihin tapahtuneisiin uudistuksiin vapaalta paluun jälkeen.

Kun takaisinpaluu töihin lähestyi, nainen oli yhteydessä esimieheensä. He sopivat yhdessä perehdytysviikosta, jolloin nainen sai ensin tutustua parin päivän ajan rauhassa pääkonttorilla uusiin ohjelmiin ja työssä tapahtuneisiin muutoksiin sekä uusiin henkilökunnan jäseniin. Tämän jälkeen hän jatkoi vielä loppuviikon oman paikkakuntansa toimipisteessä.

Lopputulos: Nainen ei kokenut stressiä työhön paluusta ja yrityksessä tapahtuneista muutoksista, koska hän sai rauhassa tehdä sen pehmeän laskun aikana. Vasta ensimmäisen työviikon jälkeen häneltä alettiin odottaa täyttä työpanosta − mutta mitoitettuna lyhennettyyn naisen toivomaan 6-tuntiseen työpäivään.


Isäkuukauden pitäminen aiheutti irtisanomisen

Vastuullisessa asemassa yrityksessä työskennellyt isä odotti innolla pariskunnan ensimmäistä lasta. Hän kertoi johdolle toiveensa olla kotona lapsen kanssa isyysvapaan lisäksi myös isäkuukauden ajan, kuusi viikkoa.

Johto ilmoitti suoraan, että jos mies nyt jättää yrityksen pulaan, hänet tullaan irtisanomaan seuraavissa yt-neuvotteluissa.

Isä piti isäkuukauden ja tuli irtisanotuksi. Nyt hän on työtön koti-isä, mutta onnellinen viettämästään ajastaan esikoisen kanssa. Hän tietää työllistyvänsä, koska hänen ammattitaidolleen on alalla kova kysyntä.

 


Mies hakeutui perheystävällisempään työpaikkaan

IT-alalla esimiestehtävässä työskennellyt 37-vuotias mies kertoi esimiehelleen, että oli ajatellut pitävänsä toisen lapsen synnyttyä kuusi viikkoa isille korvamerkittyä perhevapaata, nk. isäkuukautta. Esimies ilmoitti tällöin, että miehelle ei tulla antamaan uutta vastuullista tehtävää, jota hänelle oli aiemmin suunniteltu. Mies oli työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta.

Lopputulos: Mies jätti isäkuukauden pitämättä ja sai luvatun vastuullisen tehtävän, mutta kadotti samalla työn ilon ja kunnioituksen työnantajaa kohtaan. Hän irtisanoutui itse ja hakeutui töihin kilpailevaan yritykseen, jossa tiesi vallitsevan perheystävällisempi työkulttuuri ja toimintatavat.

 


Yrittäjänä työskentelevän isän ratkaisu                   

Yrittäjänä työskentelevällä miehellä oli kaksi pientä lasta. Yrittäjyyden vuoksi hän ei ollut juurikaan voinut pitää virallisia perhevapaita. Sen sijaan hän oli järjestellyt oman työaikansa niin, että pystyi osallistumaan mahdollisimman hyvin perheen arkeen ja lastenhoitoon. Lisäksi hän oli palkannut avuksi työntekijän, jolle siirsi osan omaista tehtävistään ja vastuusta.                

Vaikka yrityksen kannattavuus hieman heikkeni lisääntyneiden henkilöstökulujen myötä, yrittäjä oli erittäin tyytyväinen tilanteeseensa, jossa pystyi jatkamaan työtä josta piti, ja samalla olemaan paljon mukana perheen arjessa ja lasten elämässä.


Määräaikaiset poissaolot ja työura

Selkeät säännöt auttavat joustamaan perhetilanteissa ja tukevat työntekijöiden työuria. Siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä.

IT-asiantuntija palasi kolmen vuoden hoitovapaalta takaisin työhönsä. Hänen poissaolonsa aikana moni asia yrityksessä oli muuttunut, eikä hänen entistä työtään ja toimenkuvaansa ollut sellaisenaan enää olemassa.

IT-asiantuntija siirtyi tehtävään, joka ei häntä erityisesti kiinnostanut. Uuteen tehtäväänsä hän sai lyhyen lisäkoulutuksen. Puolen vuoden kuluttua IT-asiantuntija päätti neuvotella esimiehensä kanssa mahdollisuudesta työskennellä osa-aikaisena, mikä onnistuikin.

Yrityksessä työskenteli samaan aikaan paljon nuoria tai perheellistymisiässä olevia asiantuntijoita. He toivoivat erilaisia määräaikaisia vapaita ja osa-aikatöitä, jotta he voisivat viettää entistä enemmän aikaa pienten lastensa kanssa.

Yrityksen ylin johto päätti tarkentaa erilaisia etuuksia ja työaikajoustoja koskevia pelisääntöjä. 

Monet kysymykset vaativat työpaikalla vastauksia ja sovittuja pelisääntöjä:

  • Mihin tehtävään voi/pitää palata määräaikaisen poissaolon jälkeen?
  • Miten poissaolot vaikuttavat palkkakehitykseen?
  • Miten poissaolot vaikuttavat kokonaistyöuran pituuden laskentatapaan?
  • Miten poissaolot vaikuttavat eläkekertymään? 

Henkilöstövastaava sai tehtäväkseen selventää ongelmakohdat ja tiedottaa lainsäädännöstä henkilöstölle. Samalla johto ja henkilöstö sopivat, että määräaikaiset poissaolot pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan työntekijöiden toiveiden mukaisesti.


Tilapäinen hoitovapaa on edistysaskel omaistaan hoitaville

Tilannekohtaiset joustot auttavat omaishoitajan perheen ja työelämän yhteensovitusta. Toimivat käytännöt hyödyttävät sekä työnantajaa että työntekijää.

Työtovereiden kateus esti joustavat ratkaisut erityislapsen vanhemmalle

Kouluikäisen erityislapsen vanhempi työskenteli sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa, jossa hänellä oli parikymmentä työkaveria. Hän oli kertonut omasta tilanteestaan ja sopinut esimiehensä kanssa eräistä arkea helpottavista joustoista. Kolmivuorotyön sijaan hänelle järjestyi kaksivuorotyö. Lisäksi hän sai itse vaikuttaa työvuoroihinsa ja myös luvan tarvittaessa hoitaa erityislapsensa akuutteja asioita myös työaikana. Työyhteisön muut jäsenet tulivat omaishoitajalle kateellisiksi tälle järjestyneistä ’eduista’. Kateus ilmeni käytäväpuheina ja asiasta valittamisena esimiehelle.

Tilanteen rauhoittamiseksi esimies alkoi vähitellen purkaa sovittuja joustoja. Työyhteisön paine ja joustojen heikkeneminen kuormitti omaishoitajaa niin paljon, että hän lopulta irtisanoutui kyseisestä organisaatiosta. Tilanne eteni kuitenkin työntekijän kannalta hyvin: hän hakeutui uuteen työpaikkaan ja pääsi työnantajalle, joka oli joustava ja perhemyönteinen. Työpaikalla haluttiin tukea käytännön asioissa työntekijän perhetilannetta.

Tilapäinen hoitovapaa on edistysaskel omaistaan hoitaville

Sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa työskentelevä sairaanhoitaja oli hoivavastuussa myös iäkkäästä äidistään. Omaishoitajana hän oli huolestunut tilanteestaan kuormittavassa työ- ja perhevaiheessa: äiti oli palaamassa ensimmäistä kertaa kotiin pitkältä sairaalajaksolta. Äidin asioiden järjestelemiseksi nainen tarvitsi ylimääräistä vapaata työstä.

Työntekijä itse ei tiennyt mahdollisuudestaan palkattomaan vapaaseen. Onneksi hänen lähiesimiehensä oli valveutunut ja otti selvää eri vaihtoehdoista, koska suhtautui alun perinkin myönteisesti siihen, että omaisten asiat saadaan kuntoon.

Lähiesimies tarjosi työntekijälle mahdollisuutta käyttää tilapäistä hoitovapaata työsopimuslaki 4 luku 7a §  mukaisesti. Tilapäisen vapaan ajaksi hänen tehtäviään hoitamaan palkattiin sijainen. Työntekijälle ratkaisu oli erittäin hyvä. Hän oli palkattomalla vapaalla kaksi viikkoa, ja palasi sen jälkeen takaisin töihin. Hän sai vapaan aikana omaisen asiat sillä erää järjestykseen, eivätkä keskeneräiset järjestelyt päässeet häiritsemään työntekoa.