Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä
Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut.
Uusperheen muodostuessa lapsen kokemat muutokset ovat niin sosiaalisia kuin fyysisiäkin muutoksia. Fyysisistä muutoksista suurin lienee mahdollinen muutto uuteen kotiin. Joskus muutetaan jopa uudelle paikkakunnalle, kauas lapsen tutusta elinympäristöstä. Entisen yhden kodin tilalle tulee usein kaksi kotia. Oman reviirin uudelleen hakeminen ja tilan jakaminen uusien ihmisten kanssa ovat lapsellekin haastavia aiheita. Sosiaaliset suhteet saattavat muuttua rajustikin ja uusia ihmisiä ilmestyä lapsen elämään.
Lapsen ympärille saattaa hetkessä muodostua laaja ja monimutkainen ihmissuhdeverkosto. Lapsen asema perheessä saattaa yhtäkkiä muuttua paljonkin esimerkiksi esikoisesta kuopukseksi. Jos lapsen molemmat vanhemmat solmivat uuden suhteen, lapsi on useamman kuin yhden perheyhteisön jäsen. Niissä voi vallita täysin erilaiset säännöt ja tavat.
Toisinaan myös vanhojen suhteiden katoaminen tai taka-alalle jääminen lapsen sitä haluamatta voivat aiheuttaa mielipahaa tai murhetta lapselle. Uusperheiden lasten ja nuorten ongelmien taustalla saattaa olla myös toipuminen tai suruvaihe vanhempien erosta tai toisen vanhemman menettämisestä. Tällöin on tärkeää antaa lapselle aikaa käsitellä asioita ja sopeutua muutoksiin.
Uusperheessä uuden perheen rakentaminen ei aina suju ongelmitta. Toimiakseen uusperheenä, perheen kaikkien osapuolten on määriteltävä uudelleen roolinsa ja tehtävänsä muuttuneessa tilanteessa. Lasten ja nuorten näkökulmasta ero biologisesta vanhemmasta ja tottuminen uusiin ihmissuhteisiin saattaa viedä aikaa. Usein uusperheen kriisi- ja kipupisteet vaativat ratketakseen ulkopuolista tukea. Lasten sopeutumisen kannalta merkittävää on emotionaalisen tuen saaminen paitsi omilta vanhemmilta, myös ympäristöstä.
On todettu, että uusperheen elinolosuhteet ja niiden järjestely vaikuttavat huomattavasti uusperheen onnellisuuteen ja onnistumiseen. Uusperhe tuo usein mukanaan haasteita ja ristiriitoja esimerkiksi kasvatusasioista, kotiaskareista ja taloudellisista seikoista. Lähtökohtana tulisi kuitenkin aina olla lapsen hyvinvointi, joka määrittyy onnellisista kotioloista, asui hän sitten biologisten tai ”puolikkaiden” vanhempiensa luona.
Minka Mansikka
Uusperheneuvoja
Lähteet:
Hayman, Suzie. 1999. Sinun, minun meidän. Jyväskylä: Gummerus Oy.
Forsberg, Hannele & Nätkin, Ritva. 2003. Perhe murroksessa. Helsinki.
Määttä, Kaarina. 1999. Rakastumisen lumous. Juva: WSOY.