Keho ja tunteet

Pieni lapsi itkee ja isompi lapsi lohduttaa.

Lapsen keho

Jokainen ihminen on erilainen. Lapsi suhtautuu omaan kehoonsa
mutkattomasti ja on utelias.

Lapsen kehityksessä on keskeistä tutustuminen omaan kehoon. Lapsi opettelee käyttämään kehoaan liikkumiseen ja tarttumiseen. Hän harjoittelee olemaan yhdessä ja toimimaan toisten ihmisten kanssa. Lapset halaavat, hymyilevät tai joskus tönivät.

Lapsi on luonnostaan ylpeä kehostaan ja suhtautuu siihen avoimesti. Hän huomaa myös, että keho tarjoaa mielihyvää. Sylissä olo, helliminen, keinuminen, kuperkeikat ja syöminen tuntuvat hyvältä.

Kehot ovat monenlaisia ja monen näköisiä. Lapset tarkkailevat ihmisten kehoja ja ovat hyvin uteliaita kehojen eroista. Heitä kiinnostavat erot, jotka liittyvät ikään, ihonväriin ja muihin piirteisiin. Heitä kiinnostavat eri sukupuolten erot.

Opeta lasta arvostamaan omaa erityistä kehoaan sekä kaikkien muiden erilaisia kehoja.

• Kaikkien kehot ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita
• Kehotunnetta pitää kuunnella ja osata kertoa siitä muille
• Jokainen keho on ihana omanlaisena.
• Kerro, että jokainen keho on oikeanlainen sellaisenaan.
• Kerro, että kehosta pitää huolehtia.

Lapsia kiinnostavat myös kehon osat ja niiden toiminta. Lapselle vessassa käynti sekä pissa-, kakka- ja pierujutut ovat jännittäviä asioita. Puhu lapselle avoimesti näistä luonnollisista asioista. Opeta, mitkä alueet kehossa ovat yksityisiä alueita. Ne on tapana peittää vaatteilla. Opeta myös, että vessassa käyntiin liittyy yksityisyys. Kerro samalla, miten lapsi voi huolehtia kehostaan, miten esimerkiksi oma keho pestään.

Lapsi ei voi muokata, eikä muuttaa kehoaan. Lue lisää kehoitsetunnosta tästä.

Lapsi laskee pulkalla.

Tunnetaidot

Lapsen keho on aina hyvä sellaisenaan! Lapsen kehoa ei pidä arvostella.
Lapsella tunteet tuntuvat voimakkaina. Lapsi opettelee tunteiden hallintaa.

Lapset tuntevat voimakkaasti ja näyttävät tunteensa avoimesti. Opeta lasta huomaamaan ja hyväksymään kaikenlaiset tunteet. Opeta tunteille nimet ja kerro, että omat tunteensa saa sanoa.

Tunteet tuntuvat kehossa, kaikilla on oma kehotunne. Tunteet vaihtelevat eri tilanteissa. Jokaisella on omat tunteensa. Ihmiset voivat tuntea samassa tilanteessa hyvin eri tavalla. Toisen tunnetta ei voi muuttaa.

On monenlaisia tunteita. Jotkut tunteet tuntuvat hyviltä, toiset tuntuvat huonoilta. Kaikilla tunteilla on syynsä, ja kaikki tunteet ovat sallittuja. Opeta lapselle, että tunteet, toiveet ja huolet voivat johtaa tekoihin.

Omiin tunteisiinsa voi vaikuttaa. Kun lapsi oppii sanoja, joilla hän voi puhua tunteista, hänen on helpompi vaikuttaa tunteisiinsa.

  • Kuule jokaisen lapsen tunne.
  • Opasta lapsia erilaisten tunteiden ilmaisuun.
  • Lapset saavat näyttää kaikki tunteensa.
  • Opetelkaa yhdessä, hiljalleen tunteiden hallintaa.
  • Ryhmän selkeät rajat ja säännöt tuovat turvaa.
  • Lohduta, jos sattuu tai harmittaa.
  • Anna lapsille paljon huomiota ja turvaa.

Huonolta tuntuvat esimerkiksi kateus, kiukku, suru, pettymys, pelko ja yksinäisyys. Niiden kautta lapsi kertoo, mikä asia on huonosti. Kuuntele ja lohduta lasta. Opeta lasta sietämään tunteita, jotka tuntuvat huonolta. Opeta lapselle myös keinoja, joilla hän voi ilmaista tunteita ja rauhoittua.

Kaikkia tunteita ei tarvitse vahvistaa, niitä voi esimerkiksi purkaa liikuntaan. Liika keskittyminen kielteisiin ajatuksiin ja tunteisiin on haitallista.

Opeta lasta nimeämään, tunnistamaan ja vahvistamaan myönteisiä tunteita. Hyvältä tuntuvia tunteita ovat esimerkiksi ilo, leikki, hassuttelu, ystävyys, tykkääminen, yhteen kuulumisen tunne, kiitollisuus, turvallisuus sekä tunne siitä, että on rakastettu ja hyväksytty.

Myönteiset tunteet edistävät terveyttä.

Opeta lapsille hyvät tavat, joilla hän voi osoittaa ystävyyttä ja ihastumista. Puhu tasavertaisesti ihastumisesta samaan tai eri sukupuoleen, sukupuolesta riippumatta.