Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin

Kaikilla ihmisillä on oikeus laadukkaisiin seksuaaliterveyspalveluihin, joihin sisältyvät oikeus turvalliseen raskauteen ja synnytykseen, lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin, seksitautien hoitoon ja ehkäisyyn sekä turvalliseen aborttiin. Myös korkeatasoiset ja turvalliset lääketieteelliset hoitomenetelmät ja luotettavat ehkäisyvälineet ovat osa laadukasta seksuaaliterveydenhoitoa.

Seksuaaliterveys tarkoittaa seksuaalisuuteen liittyvää fyysisestä, emotionaalisesta, henkisestä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvän seksuaaliterveyden merkki on se, että suhtautuu positiivisesti ja kunnioittavasti seksuaalisuuteen. Seksuaaliterveys mahdollistaa myös miellyttävien ja turvallisten seksuaalikokemusten saamisen ilman pakottamista, syrjintää ja väkivaltaa.

Lisääntymisterveys tarkoittaa taas kokonaisvaltaista lisääntymiseen liittyvää hyvinvoinnin tilaa, joka merkitsee lisääntymiselimien hyvinvointia ja terveyttä.

Kaikkien seksuaalioikeuksia on kunnioitettava, suojeltava ja edistettävä, jotta seksuaali- ja lisääntymisterveyttä voidaan saavuttaa ja ylläpitää.

Ehkäisy ja perhesuunnittelu

Jokaisella pitää olla oikeus suojata itsensä suunnittelemattomilta raskauksilta ja seksitaudeilta. Tämä toteutuu laadukkaan ja luotettavan ehkäisyn avulla. Ainoastaan kondomit mahdollistavat suojautumisen seksitaudeilta, kuten hiv-­tartunnalta. Myös nuorille, joilla ei ole vielä omia tuloja, tulee taata oikeus ehkäisyyn.

Perhesuunnittelu on toimintaa, jolla parit tai yksilöt pyrkivät vaikuttamaan lasten hankintaan, määrään tai perheellistymisen ajoitukseen.  Tällä tarkoitetaan siis suunnittelemattomien raskauksien ehkäisyä ja hedelmättömyyshoitojen tarjoamista.

Maailmanlaajuisesti yli 218 miljoonaa naista haluaisi käyttää turvallista ja tehokasta ehkäisyä, mutta heillä ei ole tietoa palveluista tai niiden saatavuus on heikkoa. Kunnollisella perhesuunnittelulla voitaisiin siten vähentää suunnittelemattomia raskauksia ja abortteja sekä vähentää synnytykseen liittyviä komplikaatioita.

Perhesuunnittelu on osa lisääntymisterveyttä. Perhesuunnittelulla pyritään parantamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä edistämään naisten ja tyttöjen voimaannuttamista antamalla naisille mahdollisuus päättää lasten hankinnastaan. Tällä on merkittäviä positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia naisten ja tyttöjen elämään. Perhesuunnittelun myötä äitiysterveys kohenee ja naiset pystyvät käymään koulunsa loppuun todennäköisemmin. Myös heidän taloudellinen itsenäisyytensä kasvaa sekä muuttuu vakaammaksi. Perhesuunnittelu vähentääkin myös köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä.

Perhesuunnitteluun liittyy kuitenkin myös useita haasteita. Esimerkiksi maahan, talouteen, kulttuuriin ja uskontoon liittyvät näkemykset sekä maantieteen asettamat rajoitukset voivat tuottaa haasteita perhesuunnittelulle.

Naisen sosiaalinen arvo voi määrittyä monessa kehittyvässä maassa äitiyden ja lasten lukumäärän kautta. Lisäksi miesten asenteet voivat olla konservatiivisia, ja kumppani saattaa vastustaa ehkäisyn käyttöä. Usein myös tiettyjen ryhmien, kuten köyhien, maaseututyöläisten, nuorten, naimattomien ja seksityöläisten, voi olla vaikea päästä perhesuunnittelun piiriin.

Etenkin syrjäseudulla asuminen asettaa suuria haasteita. Monista maista uupuu myös rahoitusta sekä tarvittavia tarvikkeita ja lääkkeitä. Usein myös poliittista tahtoa puuttuu asian suhteen, sillä varoja halutaan kohdentaa muihin tarpeisiin. Jotta seksitaudeilta ja vaarallisilta aborteilta vältyttäisiin, tulee tiedon ja ehkäisyvälineiden saatavuutta parantaa. Matalan kynnyksen terveyspalveluita pitää lisätä, ja henkilökuntaa kouluttaa enemmän. Kun naiset eivät tiedä oikeuksistaan, eivät he osaa myöskään vaatia asianmukaista hoitoa. Olisikin tärkeää lisätä naisten tietoa perhesuunnittelusta, jotta he voisivat välttyä seksitaudeilta, suunnittelemattomilta raskauksilta sekä vaarallisilta tai laittomilta aborteilta

Maksuton ehkäisy

Maksuton ehkäisy on kunnan tai maakunnan kustantamaa, asiakkaalle maksutonta raskauden ja seksitautien ehkäisymenetelmien tarjontaa. Kyse ei siis ole ilmaisesta, vaan nimenomaisesti maksuttomasta ehkäisystä. Pyrimme osoittamaan sanavalinnalla, että ehkäisymenetelmät ovat käyttäjälleen maksuttomia ja niistä muodostuvat kustannukset maksetaan yhteiskunnan varoista.

Maksutonta ehkäisyä on tarjottu jo joissain Suomen kunnissa. Osassa näistä kunnista on havaittu, että maksuton ehkäisy on lisännyt ehkäisymenetelmien käyttöönottoa ja vähentänyt ehkäisyn suunnittelemattomia keskeytyksiä. Suomessa on ehkäisyä tarvitsevia ihmisiä, joiden kohdalla maksuton ehkäisy voisi lisätä ehkäisyn käyttöä.

Synnytys

Noin 99 prosenttia äitiyskuolemista tapahtuu kehittyvissä maissa, ja näistä yli 50 prosenttia tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovatkin yhä erittäin yleisiä kehittyvissä maissa.

Tavallisimpia synnytyksessä kuolemaan johtavia syitä ovat verenvuoto, infektiot, korkea verenpaine, komplikaatiot, vaaralliset abortit sekä malaria ja aids. Myös pitkät välimatkat sekä synnytystilojen ja osaavan henkilökunnan puute ovat korkean äitiyskuolleisuuden takana. Nämä kaikki olisivat kuitenkin ennaltaehkäistävissä varhaisella puuttumisella.

Äitiyskuolemiksi lasketaan kaikki kuolemat, jotka tapahtuvat 42 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Koska fyysinen rasitus altistaa äitiyskuolemille, ei synnyttänyt saisi palata liian aikaisin raskaaseen työhön.

Nuorten riski kuolla synnytykseen tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin on erityisen suuri. Tämä johtuu siitä, että nuorten keho ei ole valmis raskauden vaatimiin fyysisiin ponnistuksiin. Synnytykseen sisältyy silloin riski, että synnyttänyt sairastuu ja vammautuu pysyvästi.

Fistula on kehittyvissä maissa tavallinen, koska lääketieteellistä apua, kuten keisarinleikkausta, ei ole saatavilla. Fistula on erittäin vakava synnytysvaurio, joka syntyy, kun lapsi jää kiinni synnytyskanavaan. Lantion pehmeät kudokset jäävät puristuksiin, jolloin verenkierron pysähtyminen tuhoaa kudoksen, ja aiheuttaa reiän virtsarakon ja peräaukon välille. Lapsi tavallisesti menehtyy, ja synnyttäjä vammautuu, kun virtsan ja ulosteen pidätyskyky estyy. Fistulasta johtuva kärsimys jatkuukin synnyttäneen loppuelämän ajan, jos hän ei saa asianmukaista hoitoa. Joskus perhe tai yhteisö jopa hylkää tai eristää fistulasta kärsivän.

Turvallinen raskaudenkeskeytys

Jokaisella on oikeus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen. Eri maissa on käytössä kuitenkin erilaisia käytäntöjä ja lakeja abortin hankkimiseen liittyen.

WHO:n mukaan maailmassa on vuosien 2010 ja 2014 välillä tehty noin 56 miljoonaa aborttia. Lähes puolet näistä aborteista on kuitenkin tehty vaarallisin menetelmin joko rajoittavan lainsäädännön tai palvelun huonon saatavuuden ja laadun takia. Abortti on monissa maissa kielletty lailla tai ankarasti rajoitettu. Aborttilain tiukennukset eivät kuitenkaan tutkitusti vähennä aborttien määrää. Ehkäisyn huono saatavuus ja korkeat aborttiluvut ovat selvästi yhteydessä toisiinsa. Abortin hankkimiseen voi myös liittyä suuri stigma.

Linkki WHO:n turvallisen abortin sivulle.

Voit lukea lisää täältä turvallisesta abortoista Guttmacher-tutkimuslaitoksen sivuilta

Vaarallinen abortti

Varallinen abortti on joko itse aiheutettu tai ammattitaidottoman henkilön tekemä toimenpide, joka johtaa raskauden keskeytymiseen. Usein tällaisen abortin tekemisessä käytetään vaarallisia aineita tai välineitä.

Joka vuosi tehdään noin 25 miljoonaa vaarallista aborttia. Jopa 88 prosenttia näistä aborteista tehdään kehittyvissä maissa. Vuosittain miltei 23 000 naista kuolee vaaralliseen aborttiin, ja yli miljoona naista vammautuu. Tulehdukset ja verenvuoto ovat yleisimmät kuolinsyyt vaarallisissa aborteissa. Vaarallinen abortti onkin pääsyy 8 prosenttiin äitiyskuolemista.

Monissa maissa laki kieltää abortin. Sosiaaliset, uskonnolliset ja kulttuurilliset uskomukset ovat usein kielteisen aborttilain taustalla.

Vaikka abortti olisi laiton, voi sen kuitenkin joskus saada yksityisiltä klinikoilta. Toimenpide on kuitenkin usein hyvin kallis, joten useimmilla köyhemmillä naisilla ei välttämättä ole varaa aborttiin, vaikka se olisikin laillista. Joskus aborttiin vaaditaan myös puolison lupa. Tämä hankaloittaa usein merkittävästi toimenpiteeseen pääsyä. Maaseudulla välimatkat saattavat taas olla klinikalle pääsyn esteenä.