Identiteetti ja itsetunto

Isoäiti pitää lasta reppuselässä. Molemmat ovat onnellisen näköisiä. Piirretty kuva.

On hyvä olla lapsi! Olen ihana!

Lapsi tutkii ja leikkii ja tutustuu siten kaikkeen, mikä on mukavaa.

Hoiva, hellyys, läheisyys ja kosketus edistävät lapsen hyvää itsetuntoa ja kehonkuvaa. Läheisyydestä nauttiminen, kuten peuhupainit ja halaukset, edistävät lapsen oppimista ja hyvinvointia.

Lapsi saa mielihyvää liikkumisesta, keinumisesta, kylpemisestä ja siitä, että häntä hoivataan. Myös syöminen, pissaaminen ja ulostaminen tuovat usein mielihyvää.

Myönteinen kehonkuva kehittyy myös, kun lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja tuntee nautintoa monenlaisesta kosketuksesta ja tekemisestä.

Turvallinen läheisyys ja kosketus antavat lapselle viestin, että hänet hyväksytään. Kosketuksen pitää olla myönteinen asia, sen pitää tapahtua ilman pakkoa. Lapsen fyysinen satuttaminen ja kurittaminen ovat haitallisia lapselle.

Lapsi hakee usein mielihyvää myös oman kehon koskettelusta, kuten hiuksien pyörittämisestä sormilla, nenän kaivamisesta tai omien sukuelinten koskettelusta. Ne ovat normaaleja tapoja tutustua omaan kehoon ja sen tuntemuksiin.

Lapsella täytyy olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Ohjaa lasta arvostavasti, kun hän tutustuu omaan kehoonsa.

Jokaisella lapsella on oikeus siihen, että hänet ymmärretään ja hän saa arvostusta omana itsenään ja omassa kehitysvaiheessaan, sellaisena kuin hän on. Lapsen kohtelun lähtökohtana ovat lapsen etu ja tarpeet.