Parisuhteen kriisit

Kriisit ovat mahdollisuus kasvuun. Usein riitojen taustalla on yksinäisyyttä, jota ei osata ilmaista. Ammattilaisen avulla on mahdollisuus kehittää parempaa itseilmaisua.

Kaikille parisuhteen kriiseille on yhteistä yhden tai molempien osapuolten kokema voimakas stressi, joka syntyy parisuhteen päättymiseen liittyvästä yllättävästä uhasta. Tyypillisiä parisuhteen kriisejä ovat muun muassa uskottomuus, mustasukkaisuus, toisen osapuolen vakava sairastuminen, lapsettomuus, mielenterveyden ongelmat ja rakkauden tunteen loppuminen.

Parien välillä ilmenee eroja siinä, kuinka vaikeaksi kriisi koetaan. Yksilöllisiä eroja selittävät muun muassa persoonallisuuden piirteet, jotka määrittävät tunnereaktion voimakkuutta kriisiin. Osapuolten itsesäätelykeinot ja tyyli kommunikoida vaikuttavat siihen, kyetäänkö tilannetta ratkomaan ilman ulkopuolista tukea. Myös muu elämäntilanne, kuten lapset, työ- ja taloudellinen tilanne, psyykkiset ja fyysiset voimavarat sekä sosiaalinen verkosto, vaikuttavat kriisin voimakkuuteen ja kestoon.

Riitojen taustalla on yksinäisyyttä

Äkillisten kriisien lisäksi parisuhdetta rapauttavat toistuvat ja ratkaisemattomat riidat. Läheisyyden puute, väsymys, rahan- ja ajankäyttö, lasten kasvatus ja kotityöt ovat tyypillisiä aiheita riidoille, joiden taustalla on usein kokemus yksin jäämisestä. Kun yhteys kumppaniin katkeaa, emotionaaliset tarpeet jäävät täyttymättä aiheuttaen tyytymättömyyttä. Kun pettymystä ei osata ilmaista rakentavasti, parit ajautuvat kritisoimaan ja mitätöimään toisiaan. Puolustelemalla ja vetäytymällä mykkäkouluun parit rakentavat muuria välilleen ja kokevat yksinäisyyttä.

Yksinäisyyden ja vaille jäämisen kokemukset voivat ilmetä myös riippumatta parisuhteen laadusta. Tunne-elämän kriisi on ihmisen mielensisäinen kokemus, jonka muodostumiseen vaikuttavat ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa aiemmat elämänkokemukset, kyvyt säädellä tunteita, tavat toimia läheisissä ihmissuhteissa ja geeniperimä. Kun identiteettikriisi koskettaa parisuhdetta, kyseessä on usein itsenäisyyteen ja läheisyyteen liittyvät kysymykset. Joskus ihminen kokee tarvetta irrottautua häntä sitovista ihmissuhteista kokeakseen vapautta rakentaa elämästään tyydyttävämpää.

Parempaan itseilmaisuun ammattilaisen avulla

Kriisiavun lähtökohtana on kokonaistilanteen kartoittaminen ja osapuolten arkisen toimintakyvyn arvioiminen. Koska tyypillisiä reaktioita äkillisiin kriiseihin ovat unettomuus, mielialan vaihtelut, ruokahaluttomuus, toimintakyvyn lasku ja keskittymisvaikeudet, tulee ensisijaisesti huolehtia jaksamisesta ja arjen rutiinien ylläpitämisestä. Käytännön tuki on tarpeen erityisesti silloin, kun perheessä on pieniä lapsia. Kriisiin liittyvien voimakkaiden tunteiden sietämisessä auttaa, kun ihminen saa mahdollisimman paljon lepoa ja turvaa läheisiltä ihmisiltä. Rutiinit rauhoittavat ylikierroksilla käyvää kehoa ja mieltä. Kriisien pitkittyessä seurauksena voi olla uupuminen ja kohonnut masennusriski.

Kriisien ratkaisussa avainasemassa on toimiva vuorovaikutus. Onnistunut viestintä vaatii tarkkaa itseilmaisua, kumppanin tunteiden hyväksyntää ja molempien tarpeet huomioivia ratkaisuja. Rikkoutunut luottamus rakentuu uudelleen, kun molemmat osapuolet saavat kokemuksen ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta sekä apua vaikeiden tunteiden sietämisessä. Yhteyden rakentamisessa auttaa, kun ammattilainen antaa mallia tunteiden sanoittamiseen ja tukee itsehillinnässä. Turvallisessa ilmapiirissä on helpompi paljastaa piilotettuja tunteita, jotka ovat esteenä yhteisymmärrykselle ja tunneyhteydelle.

Jaana Ojanen
psykologi

 

Lisää tietoa ja tukea parisuhteen kriiseistä.