Kansallisen turvallisuuden rajat laajenevat 

Joulukuun alussa järjestettävässä Väestöliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön seminaarissa Kokonaisturvallisuus ja demokratian resilienssi: uhkana oikeuksienvastainen liikehdintä pureudutaan nykyisen muuttuvan turvallisuusympäristön haasteisiin. Aihe on ajankohtainen, sillä oikeuksienvastaisen liikehdinnän (anti-rights movement) vaikutukset näkyvät jo eri puolilla Eurooppaa niin kansallisessa politiikassa kuin kansainvälisten instituutioiden, kuten EU:n ja YK:n toiminnassa. 

-Oikeuksienvastaisessa liikehdinnässä kyse ei ole vain ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämisen vastustamisesta ja niistä saavutetun edistyksen kyseenalaistamisesta, vaan kyseessä on myös pyrkimyksistä vaikuttaa laajemmin poliittisiin päätöksiin, lainsäädäntöön ja kansainvälisiin normeihin, avaa vaikuttamistyön asiantuntija Essi Huovinen Väestöliiton kansainvälisen kehityksen tiimistä. 

Liikehdinnän taustalla toimii kansainvälisiä verkostoja, joiden toimintaan ohjautuu myös merkittävästi rahaa. Esimerkiksi EPF:n arvion mukaan anti-rights -verkostot saivat Euroopassa vuosina 2019–2023 yhteensä 1,18 miljardia dollaria rahoitusta. Vaikka valtaosa tästä rahoituksesta tuli Euroopan maista, merkittäviä summia tuli myös Venäjältä ja Yhdysvalloista.  

-Rahoituksen mittakaava kertoo, kuinka laajasti organisoitunutta ja hyvin resursoitua kansainvälinen toiminta on, Huovinen toteaa. 

-Tämä herättää myös kysymyksen toiminnan laajemmista motiiveista. 

Kehitys koskettaa myös Suomea. Erityisesti Venäjän rooli oikeuksienvastaisen liikehdinnän rahoittajana ja tukijana sekä se, millaisia laajempia turvallisuuspoliittisia tavoitteita ja motiiveja toiminnan taustalla on, on Suomen näkökulmasta merkittävää. Onkin tärkeää oppia tunnistamaan, miten tällainen vaikuttaminen toimii, millaisia seurauksia sillä voi olla demokratialle ja ihmisoikeuksille, ja mitä se merkitsee yhteiskuntamme kokonaisturvallisuudelle. 

Seminaarissa kansalliset ja kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat avaavat, mitä oikeuksienvastainen liikehdintä on, miten se toimii ja millaisia kansainvälisiä verkostoja ja rahoitusta siihen liittyy. 

-Ilmiötä myös tarkastellaan uudesta näkökulmasta, kertoo Huovinen. 

-Mitä sen yhteydet kokonaisturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen tarkoittavat, ja miten oikeuksienvastainen liikehdintä hyödyntää arvoihin ja oikeuksiin liittyviä teemoja laajempien poliittisten tavoitteiden edistämisessä? 

Seminaarin puheenvuorot tarjoavat vastauksia näihin kysymyksiin, mutta niiden lisäksi seminaarissa kerrotaan, miten liikehdinnän vaikuttamiskeinoja voidaan tunnistaa, miten niihin voidaan varautua ja millaista strategista lähestymistapaa ilmiöön vastaaminen edellyttää. 

Tutustu 4.12.2026 pidettävän seminaarin puhujiin seminaarin sivuilta täällä ja ilmoittaudu mukaan 23.11. mennessä. Tapahtuma on tällä hetkellä täynnä, mutta voit ilmoittautua jonottamaan vapautuvia paikkoja. Tilaisuus on kaikille avoin.