Väestöliiton muutosneuvottelut ovat päättyneet

Neuvottelujen tavoitteena oli löytää ratkaisuja, joilla toimintaa voidaan sopeuttaa rahoituksen vähenemiseen ja samalla turvata keskeisten palvelujen jatkuvuus mahdollisimman hyvin.

Muutosneuvottelut koskivat Väestöliiton kaikkia toimintoja. Neuvottelujen seurauksena Väestöliitto vähentää henkilöstöä sekä palveluista että hallinnosta.

Neuvottelujen seurauksena Väestöliitto irtisanoo viisi työntekijää. Lisäksi kuutta työntekijää koskee merkittävä työsuhteen ehtojen muutos. Tehtäviä myös yhdistetään, lakkautetaan ja järjestellään uudelleen. Useat STEA-rahoitteiset määräaikaiset työsuhteet päättyvät vuoden 2026 lopussa.

Palvelutoimintojen henkilöstövähennykset vaikuttavat suoraan Väestöliiton nuorille ja pojille tarjoamiin palveluihin. Palveluista joudutaan vähentämään henkilöstöä jo ennen kuin rahoituksen lopullinen taso on tiedossa. Rahoituspäätösten vaikutukset selviävät vasta myöhemmin, mutta irtisanomisaikojen vuoksi henkilöstömäärän vähentämiseen on varauduttava jo nyt.

– Tämä on erityisen raskas päätös siksi, että henkilöstövähennykset kohdistuvat myös suoraan palveluihin. Tiedämme, että nuorten ja poikien palvelujen tarve on kasvussa ja he tarvitsevat tukea yhä haastavammassa maailmantilanteessa. On erittäin valitettavaa, että pystymme jatkossa vastaamaan tähän tarpeeseen aiempaa rajatummin, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikari.

Väestöliiton yleisavustuksen arvioidaan pienentyvän merkittävästi. Lopullinen rahoituksen määrä ja leikkausten kohdentuminen selviävät myöhemmin. Nyt tehdyillä ratkaisuilla Väestöliitto varautuu rahoituksen vähenemiseen ja pyrkii turvaamaan toimintansa jatkuvuuden myös tulevina vuosina. Tavoitteena on kohdentaa mahdollisimman suuri osa käytettävissä olevista resursseista Väestöliiton perustehtävään ja palveluihin.

– Joudumme tekemään ratkaisuja ennen kuin tiedämme varmasti, millaiseksi rahoituksemme lopulta muodostuu. Irtisanomisaikojen vuoksi emme kuitenkaan voi odottaa lopullisia rahoituspäätöksiä, vaan meidän on varauduttava niihin jo nyt, sillä sopeutumistukea ei ole luvassa. Tämä tarkoittaa vaikeita valintoja myös palveluissa ja väistämättä sitä, että osa palveluista supistuu tai niiden saatavuus heikkenee, Ristikari painottaa.

Myös hallinnon henkilöstömäärää vähennetään merkittävästi. Hallinnon supistaminen on välttämätön osa Väestöliiton sopeutumista uuteen rahoitustilanteeseen. Hallinnon tehtävillä varmistetaan palvelujen ja muun toiminnan edellytykset, mutta merkittävästi pienenevä rahoitus edellyttää töiden uudelleenjärjestelyä kaikissa Väestöliiton toiminnoissa.

– Hallinnon merkittävä supistaminen on välttämätön, mutta vaikea ratkaisu, sillä hallinto mahdollistaa palvelujen toiminnan. Haluan kiittää henkilöstöä ammattitaitoisesta ja rakentavasta työskentelystä vaikeassa tilanteessa. Päätökset ovat raskaita erityisesti siksi, että niiden vaikutukset kohdistuvat erittäin tärkeää työtä tekeviin ammattilaisiin ja ulottuvat suoraan ihmisiin, jotka tarvitsevat tukea, Ristikari toteaa.

Järjestöjen rahoitusleikkaukset vaikuttavat laajasti

Väestöliiton muutosneuvottelut ovat osa laajempaa sote-järjestöihin kohdistuvaa rahoituspohjan muutosta. Hyvinvointiala Hali ry:n ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n elokuussa toteuttaman kyselyn mukaan 80 prosenttia sote-järjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan jonkin toimintamuodon tai toiminnon. Peräti 40 prosenttia arvioi koko järjestön toiminnan lakkauttamisen olevan mahdollista tai todennäköistä seuraavan kahden vuoden aikana.

Palvelujen tarve ei vähene rahoitusta leikkaamalla. Kun ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen tukea joudutaan supistamaan, seuraukset näkyvät ihmisten arjessa ja voivat myöhemmin näkyä myös kasvavana tarpeena raskaammille palveluille. Nuorten ja poikien tukemisesta ei ole varaa luopua tilanteessa, jossa tuen tarve on kasvussa.