Vanhempainvapaiden loppumisen ja päivähoidon aloittamisen väliin jää vuosi

Ansiosidonnaiset vanhempainvapaat päättyvät lapsen ollessa noin vuoden ikäinen, mutta lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa keskimäärin kaksivuotiaana. Vanhempien mielestä sopiva ikä lapsen päivähoidon aloittamiselle on keskimäärin 2 vuotta ja 4 kuukautta, mutta ihanteellisessa tilanteessa he haluaisivat hoitaa lastaan kotona vielä tätäkin pidempään, keskimäärin 2 vuoden ja 9 kuukauden ikään saakka. Tiedot ovat Väestöliiton perhebarometrikyselystä, joka toteutettiin keväällä 2026.

Kotihoidon tuen tulevaisuudesta keskustellaan jälleen. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta työskennellyt tutkijatyöryhmä ehdotti kesäkuussa 2026 kotihoidon tuen lakkauttamista ja vanhempainvapaan pidentämistä muutaman kuukauden jaksolla kummallekin vanhemmalle (Lammi-Taskula ym. 2026). Tietovuoto-artikkelissa tarkastelemme, mitä suomalaiset ajattelevat kotihoidon tuesta ja minkä ikäisenä lapsen on hyvä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa lapsiperheiden vanhempien mielestä.

Enemmistö pitäisi kotihoidon tuen

Kantansa ilmaisseista lapsiperheiden vanhemmista 57 prosenttia ja muista suomalaisista 59 prosenttia pitää kotihoidon tuen nykyistä kolmen vuoden kestoa sopivana. Tuen lakkauttamista ilman korvaavia muutoksia vastustaa lapsiperheiden vanhemmista kolme neljästä ja muusta väestöstä 58 prosenttia.

Ratkaisevaa on, mitä tuen tilalle tulisi. Lakkauttamista ilman korvaavia muutoksia kannattaa lapsiperheiden vanhemmista vain 11 prosenttia. Mallia, jossa tuki korvattaisiin 12 kuukauden vanhempainvapaalla kummallekin vanhemmalle, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 37 prosenttia.

Ilman korvaavia muutoksia vanhempainvapaat päättyisivät lapsen ollessa noin 13 kuukauden ikäinen, jos molemmat vanhemmat käyttävät vapaansa peräkkäin ja kokoaikaisesti, ja lapsen ollessa noin 10 kuukauden ikäinen, jos vain toinen vanhemmista käyttää enimmäismäärän päiviä.

Hoito alkaa keskimäärin kaksivuotiaana

Kysyimme lapsiperheiden vanhemmilta, missä iässä nuorin lapsi aloittaa tai on aloittanut kodin ulkopuolisessa hoidossa, eli yleensä varhaiskasvatuksessa. Keskimäärin aloitus on noin kaksivuotiaana. Perhevapaan ja päivähoidon väliin jäävän ajan perheet kattavat nykyisin esimerkiksi kotihoidon tuella, jota voi saada lapsen kolmivuotispäivään asti.

Nuoremmilla lapsilla hoito on alkanut jonkin verran aiemmin. Kun nuorin lapsi on 3–6-vuotias, hän on aloittanut hoidossa keskimäärin 22 kuukauden iässä, kun kouluikäisillä lapsilla aloitusikä on ollut noin 27 kuukautta. Ero voi heijastaa kotihoidon tuen käytön vähenemistä 2010-luvun puolivälistä lähtien.

Aloitusiät ovat muovautuneet perhevapaajärjestelmässä, jossa kotihoidon tuki on yksi tapa järjestää pienen lapsen hoiva. Hoitoratkaisuihin vaikuttavat toiveiden lisäksi esimerkiksi toimeentulo, työtilanne sekä varhaiskasvatuksen saatavuus ja laatu.

Moni olisi itse halunnut olla kotona pidempään. Kokemuksestaan kertoneista äideistä 55 ja isistä 46 prosenttia oli perhevapaalla toivettaan lyhyemmän ajan, toivettaan pidempään vain muutama prosentti. Kokemus on yleisin pienten lasten äideillä: alle kolmevuotiaiden lasten äideistä 67 prosenttia kertoo olleensa vapaalla toivomaansa lyhyemmän ajan.

Vanhempien mielestä lapsen on sopivaa aloittaa hoidossa 2-vuotiaana

Kysyimme, milloin lapsi on valmis aloittamaan kodin ulkopuolisessa hoidossa ja minkä ikäinen lapsi olisi ihannetilanteessa kotihoidon päättyessä. Emme tarjonneet valmiita vastausluokkia vaan annoimme vanhempien itse kertoa iän vuosina ja kuukausina.

Alaikäisten lasten vanhempien mielestä lapsi on valmis kodin ulkopuoliseen hoitoon keskimäärin kahden vuoden ja neljän kuukauden iässä. Runsas puolet pitää sopivana enintään kahta vuotta, mutta alle kaksivuotiasta pitää valmiina hoitoon vähemmistö: alle kouluikäisten lasten vanhemmista 42 prosenttia ja kouluikäisten lasten vanhemmista 30 prosenttia. 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmista näin ajattelee noin puolet. Ero enintään kahden ja alle kahden vuoden välillä syntyy siitä, että joka viides vastasi tasan kaksi vuotta. [1] Ihannetilanteessa vanhemmat hoitaisivat lasta kotona kunnes lapsi on lähes kolmevuotias, keskimäärin kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikään. Kuviossa 1 vertaamme nykyisen perhevapaajärjestelmän mahdollistamia tilanteita ja vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä.

Nuorempien lasten perheissä ero toteutuneen päivähoidon aloitusiän ja sopivana pidetyn iän välillä on suurempi. 3–6-vuotiaiden lasten perheissä keskimääräinen aloitusikä jää noin seitsemän kuukautta sopivana pidetyn iän alle (22 vs. 29 kuukautta), kouluikäisten lasten perheissä runsaat kaksi kuukautta (27 vs. 29 kuukautta).

Vanhempainvapaiden päättyminen ja toteutunut hoidon aloitusikä.
Kuvio 1. Vanhempainvapaiden päättyminen, toteutunut hoidon aloitusikä, ikä, jolloin lapsen nähdään olevan valmis kodin ulkopuoliseen hoitoon, ihanteellinen kotihoidon päättymisikä ja kotihoidon tuen yläikäraja. Alaikäisten lasten vanhemmat ja lasta odottavat, keskiarvot, N=1485–1653. Luvut ovat kunkin kysymyksen vastaajien keskiarvoja, eivät vastaajakohtaisia erotuksia.

Näkemykset vaihtelevat koulutuksen mukaan. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla vanhemmilla lapsi aloittaa hoidossa keskimäärin alle kaksivuotiaana, ja sopivana pidetään kahta vuotta. Perusasteen suorittaneiden vanhempien lapsi aloittaa hoidossa keskimäärin kaksi ja puolivuotiaana, ja sopivana ikänä pidetään hieman yli kolmea vuotta, mikä on enemmän kuin ikä, johon asti kotihoidon tukea voi saada. Eroista huolimatta kaikissa koulutusryhmissä lapsen katsotaan olevan valmis hoitoon keskimäärin vasta kaksivuotiaana.

Perhevapaakeskustelusta voi saada kuvan, että vanhemmat haluaisivat lapsensa hoitoon hyvin nuorena. Tulostemme mukaan näin ei ole. Enemmistö vanhemmista pitää lasta valmiina kodin ulkopuoliseen hoitoon vasta kaksivuotiaana tai myöhemmin, ja ihannetilanteessa kotihoito jatkuisi lähes kolmivuotiaaksi. Nykyinen perhevapaajärjestelmä, jossa kotihoidon tuki ulottuu kolmen vuoden ikään, kattaa pituudeltaan nämä näkemykset. Jos kotihoidon tuki poistettaisiin eikä mitään tulisi tilalle, vanhempainvapaat päättyisivät viimeistään lapsen ollessa 13 kuukauden ikäinen. Jos vapaita samalla pidennettäisiin esimerkiksi kahdella kuukaudella kummallekin vanhemmalle, ne päättyisivät viimeistään 17 kuukauden iässä. Kumpikin jää selvästi alle iän, jota vanhemmat pitävät sopivana päivähoidon aloitukselle, ja vielä selvemmin sen iän alle, johon saakka vanhemmat ihanteellisesti haluaisivat kotona lastaan hoitaa. Malli, jossa vanhempainvapaat kestäisivät lapsen kaksivuotispäivään asti, saa lapsiperheiden vanhemmilta enemmän kannatusta kuin vastustusta (44 ja 37 prosenttia).

Aineisto. Taloustutkimuksen Väestöliitolle toteuttamaan edustavaan Perhebarometri 2026 -kyselyyn vastasi 6 429 suomalaista ikähaarukassa 18–79-vuotta. Aloitusikää ja ihanteita koskevat luvut koskevat alaikäisten lasten vanhempia ja lasta odottavia (n = 1 485–1 653). Lapsiperheiden vanhemmilla tarkoitetaan vastaajia, joiden kotitaloudessa asuu alaikäisiä lapsia. Mielipideosuudet on laskettu kantansa ilmaisseista. Koulutusryhmien vertailu on ikävakioitu. Tulokset on painotettu. Tulokset esitetään syvällisemmin Perhebarometri 2026 raportissa, joka julkaistaan 25.11.26.


[1] Kelan Perhevapaakyselyssä 2022 (Kela 2023) samaa asiaa on kysytty 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmilta valmiilla vastausluokilla, esimerkiksi 1,5–2 v ja 2,5 v. Käytetystä luokittelusta johtuen kysymyksestä ei voi erottaa, kuinka moni pitää sopivana alle kahta vuotta ja kuinka moni tasan kahta vuotta tai hieman yli. Kun kyselymme vastaukset luokitellaan Kelan luokkien mukaan ja osuudet lasketaan Kelan tapaan kaikista vastaajista En osaa sanoa -vastaukset mukaan lukien, enintään luokkaan 1,5–2 v (enintään 2 v 5 kk) sijoittuu 66 prosenttia 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmista: 46 prosenttia pitää sopivana alle kahta vuotta ja 19 prosenttia tasan kahta vuotta. Kelan kyselyssä osuus oli äideillä 72 ja isillä 78 prosenttia. Kyselyssämmekin vastaukset kasautuvat osin tasavuosiin, joten osa tasan kaksi vuotta vastanneista on voinut pyöristää arviotaan suuntaan tai toiseen.


Lisätietoja

Noora Lehtonen, tutkija
noora.lehtonen@vaestoliitto.fi

Venla Berg, johtava tutkija
venla.berg@vaestoliitto.fi

Lähteet

Lammi-Taskula, J., Miettinen, A., Jalovaara, M., Helske, S., Nisén, J., Närvi, J., Räsänen, T. & Österbacka, E. (2026). Selvitys perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:21. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9860-5

Kela (2023). Tutkimus: Useimpien vanhempien mielestä 1,5–2-vuotias on jo sopivan ikäinen aloittamaan varhaiskasvatuksessa. Tiedote 11.9.2023.

Viittausohje

Lehtonen, N. & Berg, V. (2026). Vanhempainvapaiden loppumisen ja päivähoidon aloittamisen väliin jää vuosi. Tietovuoto-artikkeli 6/2026. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/article/vanhempainvapaiden-loppumisen-ja-paivahoidon-aloittamisen-valiin-jaa-vuosi/ [Viitattu: ##.##.20##].