Väestöliitto suosittaa: Perheystävällisyys ja maahanmuutto väestönkehitystä turvaamaan

8.9.2020 klo 00:00

Väestöliiton uusi väestöpoliittinen raportti on nyt luettavissa. Raportti listaa Suomelle kymmenen väestöpoliittista tavoitetta, kuten ekologisesti kestävän väestönkehityksen, syntyvyyden nousun nykyisten lapsilukutoiveiden tasolle, lisääntyneen maahanmuuton sekä kannustimet maastamuuton vähentämiseksi.  

Väestöliiton tuore Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportti esittelee ja ratkoo Suomen väestöpolitiikan ajankohtaisia teemoja. Luvuissa tarkastellaan syntyvyyttä, maahanmuuttoa, maan sisäistä muuttoliikettä ja väestöryhmien terveyseroja. Siinä myös pohditaan, miten väestönkehitys vaikuttaa eläkejärjestelmään ja muuhun julkiseen talouteen, ihmisten hyvinvointiin ja ekologiseen kestävyyteen. Kirjoittajat ovat väestöpolitiikan asiantuntijoita keskeisistä suomalaisista asiantuntijaorganisaatioista.

Asiantuntijalukujen lisäksi raportissa kuullaan Väestöliiton näkemyksiä siitä, millaista väestöpolitiikkaa Suomen pitäisi nyt harjoittaa.

”Väestöliitto ajaa väestöpolitiikkaa, joka tavoittelee kaikkien väestöryhmien hyvinvointia, ekologista kestävyyttä ja globaalia vastuuta. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus elää omannäköistään elämää turvallisissa ja hyvinvoivissa ihmissuhteissa”, Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta tähdentää.

Raportti listaa kymmenen tavoitetta ja suositusta Suomen väestöpolitiikalle:

  1. Sopivan kokoinen Suomi ei kutistu vielä. Maltillinen, noin 0,3 prosentin vuotuinen väestönkasvu, on perusteltua seuraavien vuosikymmenten aikana hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi.
  2. Tasapainoinen väestönkehitys on ekologisesti kestävää. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat lähtökohta kaikelle väestöpolitiikalle. Suomi edistää kestävää taloutta ja väestönkasvua kansallisesti ja kansainvälisesti.
  3. Syntyvyyden nousu Suomessa on tavoiteltava asia. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta olisi suotavaa, että vuosittainen kokonaishedelmällisyys nousisi 1,9 lapseen. Tämä taso saavutettaisiin, jos ihmiset saisivat toivomansa määrän lapsia.
  4. Ihmisiä on tuettava saamaan niin monta lasta kuin he itse toivovat. Perhesuunnittelun palveluiden, hedelmällisyysneuvonnan ja hedelmöityshoitojen on oltava kaikkien saatavilla. Lisäksi lapsiperheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin on varattava riittävät resurssit, jotta ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä pienenee.
  5. Hyvät ihmissuhteet ovat kansanterveyden ytimessä. Väestöryhmien hyvinvointierojen tasaamisenkin kannalta olisi tärkeää, että jokaisella suomalaisella olisi ainakin yksi läheinen ihmissuhde.
  6. Perheystävällisyys koskee kaikkia. Ajallinen joustavuus ja etätyöt on otettava osaksi uutta normaalia työtehtävien sen mahdollistaessa. Raskaussyrjintää kohtaan tulee olla nollatoleranssi.
  7. Maahanmuutto lisääntyy huomattavasti. Suomen nykyisen muuttovoiton tulisi kaksinkertaistua. Tarvitsemme sen tueksi kansainvälistä rekrytointia, kevennettyä maahanmuuttoprosessia työn perässä muuttaville ja toimivia kotouttamispalveluita.
  8. Suomi on houkutteleva ja inhimillinen uusi kotimaa. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa, koska maahanmuuttajien perheenjäsenet ovat olennainen osa maahan integroitumista.
  9. Monipaikkaisuus uudistaa alueiden kehityksen. Aluepolitiikan on edistettävä työn ja asumisen monipaikkaisuutta, sillä se voi kääntää muuttovirtojen haitallisia vaikutuksia.
  10. Kannustimia maastamuuton vähentämiseksi. Ulkomailla kerääntynyt kokemus ja koulutus tulisi helposti voida soveltaa suomalaisiin kriteereihin ja palkkajärjestelmään.

Väestönkehitys muodostaa pohjan muulle politiikalle

Väestöliiton edellinen väestöpoliittinen raportti on vuodelta 2004. Sen jälkeen Suomen väestörakenne on mullistunut monella tavalla: nettomaahanmuutto on kolminkertaistunut ja syntyvyys on laskenut historiallisen matalalle tasolle. Väestö ikääntyy odotettua nopeammin, eli lapsia ja nuoria on yhä vähemmän suhteessa keski-ikäisiin ja ikääntyneisiin.

”Raportin tavoitteena on aloittaa väestöpolitiikasta avoin ja tietopohjainen keskustelu. Suomella ei ole tähän mennessä ollut ääneen lausuttuja väestöpoliittisia tavoitteita ohjaamaan, minkä verran väestöä tavoittelemme ja millä keinoilla toivottuun väestörakenteeseen päästään”, perustelee raportin toimittanut Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa.

Väestörakenne asettaa raamit monille yhteiskuntapoliittisille päätöksille. Eija Koivuranta huomauttaa, että jos emme voi ennakoida, millainen väestömme on tulevaisuudessa, teemme vääriä päätöksiä muilla politiikan osa-alueilla. Väestönkehitys vaikuttaa väistämättä esimerkiksi eläkejärjestelmän ja vanhusten hoivan tulevaisuudennäkymiin.  

”Nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoittamisen näkökulmasta olennaista on paitsi se, miten työssäkäyvä väestö voi, myös se, minkä kokoinen se on. Rahoituksen hartioille saadaan leveyttä auttamalla perheitä toteuttamaan lapsilukutavoitteensa ja huolehtimalla muuttoliikkeen kummastakin suunnasta. Tästä asiasta huolehtiminen ei kuulu ainoastaan päättäjille. Se kuuluu meille kaikille työnantajista kansalaisiin. Vanheneminen on aikanaan meistä jokaisen kohtalo. Kuinka siis voisimme ymmärtää jo nyt aiempaa paremmin eri elämänvaiheessa olevien ihmisten arkea? Tunnistammeko omat roolimme ajan kulussa ja erilaisissa ikäpolvien välisissä ketjuissa?” pohtii Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Tela on ollut Väestöliiton kumppanina raportin ja tapahtuman valmistelussa.

Raportin asiantuntijat puhuvat tänään verkkotapahtumassamme

Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportti esitellään tiistaina 8.9. kokonaisuudessaan verkkotapahtumassa, jonka järjestävät Väestöliitto ja Työeläkevakuuttajat Tela. Tilaisuuden verkkolähetystä voi seurata klo 11 alkaen tästä linkistä.

Tilaisuudessa kuullaan puheenvuorot valtiovarainministeri Matti Vanhaselta, Eija Koivurannalta sekä Suvi-Anne Siimekseltä. Väestöpoliittisen raportin kirjoittajista keskusteluihin osallistuvat Anna Rotkirch (Väestöliitto), Emma Terämä (Suomen ympäristökeskus SYKE ja valtiovarainministeriö), Heikki Tikanmäki (Eläketurvakeskus) ja Mauri Kotamäki (Keskuskauppakamari).
 

Lisätietoja:

Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto (väestöpoliittisia suosituksia koskevat kysymykset)
eija.koivuranta@vaestoliitto.fi
050 574 1775

Tiia Sorsa, tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos (raporttia ja asiantuntijalukuja koskevat kysymykset)
tiia.sorsa@vaestoliitto.fi
040 750 4249

Kestävän väestönkehityksen Suomi. Väestöliiton väestöpoliittinen raportti 2020
 

 
 
 

Väestöliitto suosittaa: Perheystävällisyys ja maahanmuutto väestönkehitystä turvaamaan