Laskeva syntyvyys – Pitäisikö vanhemmuudesta maksaa?
Entä jos ainoa ratkaisu laskevaan syntyvyyteen on suhtautua vanhemmuuteen, kuten julkiseen palveluun, joka on niin arvokasta, että siitä kannattaa maksaa? Väestönmuutos ja laskeva syntyvyys aiheena New York Times -lehden kirjoituksessa.
Syntyvyys on laskussa suurimmassa osassa maailmaa. Kun maan talous kehittyy, hedelmällisyys yleensä laskee. Ja kun talous kehittyy erityisen nopeasti, hedelmällisyysluvut putoavat usein hyvin alhaiselle tasolle. Jokaista naista kohden pitäisi syntyä yli 2,1 lasta, jotta väkiluku ei lähde laskuun. Jos nykyinen laskeva suuntaus jatkuu, vuoteen 2050 mennessä yli kolme neljäsosaa maailman maista on hedelmällisyydeltään alle tuon tason.
Syntyvyyttä voi verrata lisääntyvään velkaan, mitä enemmän hedelmällisyysluvut laskevat yhdessä sukupolvessa, sitä enemmän niiden on noustava seuraavassa, jotta ne voisivat korvata tilanteen. Väestön vähenemisellä on luultavasti vakavia seurauksia aikaisemmin. Kun työikäisten määrä vähenee suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin, myös sosiaalisen turvaverkon ylläpitäjiä on vähemmän, jonka seurauksena verot nousevat, julkisten palvelujen laatu heikkenee ja lopulta talous supistuu.
Maiden rikastuessa, vanhemmuus kallistuu. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että omat menot kallistuvat vaan pikemminkin kyse on vanhemmuuden vaatimasta ajasta, joka ei ole ilmaista, vaikka onkin palkatonta, ja joka itse asiassa tulee vielä kalliimmaksi maiden rikastuessa.
Auttaako taloustiede?
Taloustieteilijöillä on jo pitkään ollut vastaus ongelmaan: kun yksityiset kustannukset johtavat jonkin yhteiskunnallisesti arvokkaan tuotteen liian vähäiseen tuotantoon, valtio auttaa tukemalla sitä esimerkiksi verotuksen tai muiden kannustimien avulla.
Voisimmeko tehdä niin myös vanhemmuudelle? Taloustieteilijän Nancy Folbrén mukaan nykyinen järjestelmä ei ole vain epäoikeudenmukainen, vaan lisäksi siinä ei ole juurikaan taloudellista järkeä. Se, että ihmisille ei makseta korvausta lasten kasvatukseen liittyvästä palkattomasta työstä, vähentää lasten saamista ja johtaa näin syntyvyyden laskuun, mikä pitkällä aikavälillä vahingoittaa koko yhteiskuntaa.
Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että kiinnostuksen väheneminen vanhemmuutta kohtaan on ainakin osa tarinaa. Kyselyiden mukaan lastensaantiaikeet ovat laskussa nuoremmilla sukupolvilla.
Financial Times -lehden haastattelussa aiemmin tänä vuonna Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch selitti tätä osittain sillä, että useimmissa yhteiskunnissa lasten saaminen on ollut merkki aikuisuudesta ja sen kulmakivi. Nyt se on jotain, joka tulee sen jälkeen, kun on jo kaikkea muuta.
Lue lisää
New York Times (20.6.25): The Feminist Case for Spending Billions to Boost the Birthrate
Financial Times: Birth rates are falling in the Nordics. Are family-friendly policies no longer enough?
Pieter Vanhuyssenin blogi vapaasti suomennettuna: Eurooppa kärsii matalasta syntyvyydestä – miksi sitten verotamme lastensaantia niin paljon?