Perhebarometri 2025: Suomalaisten sukulais- ja ystävyyssuhteet ovat tiiviitä ja läheisiä

Lapsuudenperhe pysyy mukana läpi elämän

Lapsiin pidetään tiiviisti yhteyttä senkin jälkeen, kun he ovat kasvaneet aikuisiksi. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä vanhemmasta on ollut viikon aikana ainakin jonkun aikuisen lapsensa kanssa tekemisissä, eli esimerkiksi puhunut puhelimessa, lähettänyt viestin tai tavannut kasvokkain.

Kasvokkaisissa tapaamisissa näkyy asuinpaikan merkitys: Itä-, Pohjois- ja Etelä-Suomessa asuvilla vanhemmilla on tyypillisesti hieman pidempi aika edellisestä tapaamiskerrasta aikuisen lapsen kanssa kuin Länsi-Suomessa ja Uudellamaalla asuvilla.

Äitien rooli korostuu aikuistenkin elämässä. Lähes yhdeksän kymmenestä, jolla on äiti elossa, on ollut tekemisissä äitinsä kanssa kuluneen viikon aikana ja kuusi kymmenestä on tavannut äitinsä kasvokkain. Yhteydenpito isien kanssa on keskimäärin jonkin verran harvempaa, ja noin viisi prosenttia ei ole isänsä kanssa lainkaan tekemisissä. Äiti myös koetaan keskimäärin läheisemmäksi kuin isä.

”Tutkimme läheisyyttä ja yhteydenpitoa myös muihin vanhempiin, kuten isä- ja äitipuoliin. Keskimäärin heihin pidetään yhteyttä huomattavasti harvemmin kuin omiin vanhempiin, mutta osalle nämä suhteet ovat hyvinkin tärkeitä. Esimerkiksi noin joka kymmenes niistä, joilla on isäpuoli, kokee tämän erittäin läheiseksi”, kertoo tutkija Tiia Sorsa.

Valtaosalla suomalaisista on tai on ollut sisaruksia. Tyypillisesti heihin myös pidetään yhteyttä, mutta etenkin puoli- ja bonussisarusten kohdalla yhteydenpidossa on eroja. Täyssisaruksiin ollaan yhteydessä tiiviimmin. Matalammin koulutetuilla on korkeammin koulutettuja useammin puoli- tai bonussisaruksia, kun taas korkeasti koulutetuilla on enemmän täysisisaruksia. Korkeammin koulutetut ovat kuitenkin useammin yhteydessä niin täysisisaruksiin kuin puoli- ja bonussisaruksiin. “Ylemmän korkea-asteen suorittaneista kahdeksan kymmenestä pitää puoli- tai bonussisarukseensa yhteyttä, perusasteen suorittaneista harvempi kuin seitsemän kymmenestä”, Sorsa kuvaa.

Ylisukupolvinen läheisyys on vahvaa

Lapsuudenperheen jäsenten lisäksi Perhebarometrissa tutkittiin yhteydenpitoa ja läheisyyttä myös muihin sukulaisiin ja puolison sukulaisiin. Vastaajat saivat valita kolme heille läheistä sukulaista tai puolison sukulaista niistä, joiden kanssa he pitivät yhteyttä.

Lapsenlapset erottuvat selvästi muista. Useampi kuin seitsemän kymmenestä isovanhemmasta valitsi lapsenlapsensa läheiseksi sukulaiseksi, ja näistä selvästi yli puolet pitää lapsenlastaan erittäin läheisenä.

Niillä, joilla ei ole omia lapsia, sisarusten lasten merkitys korostuu. Lapsettomista kuusi kymmenestä valitsi esimerkiksi siskonsa lapsen kolmen läheisen sukulaisen joukkoon, kun muista näin teki neljä kymmenestä. ”Valinnoissa näkyy myös sukupuoli: naiset valitsivat useammin naisia, miehet miehiä”, kertoo Sorsa. ”Myös läheisyyden kokemus näyttää olevan tyypillisesti yhteydessä sukupuoleen: äidit ja tyttäret ovat vanhempi-lapsi-pareista keskimäärin läheisimpiä, siskokset sisaruspareista. Läheisyys naispuolisiin ja naislinjan sukulaisiin on keskimäärin korkeampaa kuin vastaaviin miespuolisiin ja mieslinjan sukulaisiin”, hän vielä täydentää.

Ystävyyksiä muodostuu lapsuudesta vanhuuteen

Toisin kuin useimmat sukulaissuhteet, jotka tulevat ”annettuina”, ystävyydet muodostuvat tyypillisesti hiljalleen yhdessä vietetyn ajan ja jaettujen kokemusten myötä. Myös puolisoa tai sukulaista voi pitää läheisenä ystävänä: lähes joka neljäs vastaaja valitsi kolmen läheisen ystävänsä joukkoon puolison tai sukulaisen. Valtaosa läheisistä ystävyyssuhteista on kestänyt varsin pitkään. Jo 40–49-vuotiailla lähes puolet ystävyyssuhteista on kestänyt vähintään 20 vuotta, 70–79-vuotiailla jopa kaksi kolmesta.

”Uusia läheisiä ystävyyksiä voi kuitenkin syntyä läpi elämän,” kertoo tutkija Noora Lehtonen. ”Yleisimmät tavat läheisen ystävyyden alulle ovat muiden ystävien, tuttavien tai perheen kautta, koulussa tai työpaikalla.”

Ystäviin pidetään tiiviisti yhteyttä: neljä viidestä on ollut läheisimmän ystävänsä kanssa tekemisissä viikon sisällä. Kasvokkain ystävää on tavannut samalla aikavälillä vajaa puolet niistä, joilla on läheinen ystävä. Nuoret aikuiset pitävät yhteyttä ystäviinsä tiiveimmin. Lähes yhdeksän kymmenestä on ollut tekemisissä ja yli puolet tavannut läheisimmän ystävänsä kasvokkain viikon sisään. Naiset pitävät ystäviinsä tiiviimmin yhteyttä, miehet taas tapaavat heitä useammin kasvotusten.

”Tutkimuksista tiedämme, että ystävyyssuhteet vaativat kosolti aikaa ja jaettuja kokemuksia, joten on hyvin myönteistä huomata, että ihmiset pitävät yhteyttä läheisiin ystäviinsä näin tiiviisti”, Lehtonen sanoo.

”Suomalaisten sukulais- ja ystävyyssuhteita ei ole kattavasti selvitetty. Kyselylle oli siis suuri tarve. Turvalliset ja vakaat ihmissuhteet ovat yksi hyvän elämän peruspilareista”, kuvaa Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikari tuoreen Perhebarometrin merkitystä.

Toukokuussa 2025 toteutettuun perhebarometrikyselyyn vastasi 5 117 suomalaista 18–79-vuotiasta. Kyselyn toteutti Norstat. Väestöliiton Perhebarometrien aineistonkeruuta on pitkäjänteisesti tukenut Alli Paasikiven Säätiö. Vuoden 2025 kyselyaineiston keruuta tuki myös Työsuojelurahasto.

Lisätiedot

Tiia Sorsa, tutkija
tiia.sorsa@vaestoliitto.fi, +358 40 750 4249

Noora Lehtonen, tutkija
noora.lehtonen@vaestoliitto.fi

Sorsa T., Lehtonen N., Ahola A., Rotkirch A. (2025) Sukua, ystäviä, yhteydenpitoa. Perhebarometri 2025. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E60/2025.