Suomen Kuvalehti: Poliitikoille syntyvyyskeskustelu on ”miinakenttä”, jota vältellään ympäri puoluekarttaa
Suomen Kuvalehdessä summattiin taloudellisten kannustimien merkitystä syntyvyyden parantamiselle. Artikkelissa viitattiin Väestöliiton vuoden 2022 Perhebarometriin sekä tutkimusprofessori Anna Rotkirchin STM:lle laatimaan selvitykseen. Myös Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikaria haastateltiin artikkeliin.
Syntyvyyskeskustelu kiihtyi kesän mittaan niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin mediassa. Erityisesti lapsilisien mahdollinen nostaminen on ollut esillä ratkaisuna syntyvyyskriisiin. Kelan uusi pääjohtaja Lasse Lehtonen ehdotti lapsilisän sitomista ikään: rahaa saisi sitä enemmän, mitä nuorempana ensimmäisen lapsen hankkisi. Lehtonen perusti ehdotuksensa Anna Rotkirchin sosiaali- ja terveysministeriölle laatimaan selvitykseen “20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi”. Ehdotusta perustellaan sillä, että toivotun ja toteutuneen lapsiluvun erotus on Suomessa noussut 0,6 lapseen erityisesti siksi, että perheen perustaminen aloitetaan yhä myöhemmällä iällä.
“Suomalaista perhepoliittista keskustelua vasten Lehtosen avaus tuntuu suorastaan radikaalilta”, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi Suomen Kuvalehden artikkelissa. ”Lasten hankkiminen mielletään laajasti yksityisasiaksi ja siihen puuttuvien poliitikkojen puheet holhoamiseksi. Se on ristiriidassa politiikan valtavirraksi muuttuneen individualismin kanssa.”
Syntyvyyskeskustelua vältellään ympäri puoluekarttaa, sillä syntyvyyteen kantaa ottamalla astuu herkästi miinaan. Sen sai huomata esimerkiksi Antti Rinne, joka esitteli vuonna 2017 idean kansallisista “synnytystalkoista” ja joutui myöhemmin pahoittelemaan sanavalintaansa.
Artikkelissa pohditaan myös lapsilisän noston kaltaisten taloudellisten porkkanoiden tehoa. “Kun uudet perhepoliittiset mallit vakiintuvat, niistä tulee itsestäänselvyyksiä ja ihmisten kiinnostus niitä kohtaan lopahtaa ja vaikutus hiipuu”, toteaa väitöskirjan perhepolitiikasta tehnyt Hannele Heinänen artikkelissa.
Artikkelissa siteerataan Väestöliiton vuoden 2022 Perhebarometria, jonka mukaan “sopivan kumppanin puuttuminen ja haluttomuus luopua nykyisestä elämäntyylistä olivat naisille keskeiset syyt siirtää lasten hankkimista. [—] Miehet painottivat enemmän toimeentuloon ja asumiseen liittyviä syitä.”
Artikkeliin haastatellun Väestöliiton toimitusjohtajan Tiina Ristikarin mukaan nuorempi sukupolvi kokee epävarmuutta toimeentulostaan. “Jatkuva leikkauspuhe syö nuoren luottamusta tulevaisuuteen ja hämärtää sitä, kuinka hyvät mahdollisuudet Suomessa on jäädä töistä perhevapaalle ja laittaa lapsi päivähoitoon.” Ristikari muistuttaa myös, ettei lapsilisää ole kiinnitetty mihinkään indeksiin, joten sen ostovoima on heikentynyt selvästi viime vuosikymmenten aikana.
Lue lisää
Suomen Kuvalehti 28.7.2025. Ensimmäisestä enemmän. (Matti Rämö)
Sorsa T., Lehtonen N. & Rotkirch A. (2023) Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? Perhebarometri 2022. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E57/2023.
Rotkirch, A. (2025). 20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi : Selvitys syntyvyyden laskusta Suomessa. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:22