Väestöliiton lausunto Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suosituksista 0-13-vuotiaille

Lasten ja nuorten digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käyttöä koskevista suosituksista (Viite: THL/4665/4.00.00/2025)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus ovat valmistelleet lasten ja nuorten digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käyttöä koskevia suosituksia. Kansallisten suositusten tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista sekä ehkäistä digitaalisten laitteiden käytön haittoja ja altistumista haitallisille sisällöille. Suosituksilla tuetaan lasten ja nuorten tasapainoista elämää, jossa digitaalisuus on yksi osa.

Lausuttavana ollut suositus­luonnos 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytöstä sisältää kolme osa-aluetta: digitaalisten laitteiden käytön suositukset 0–5-vuotiaille, digitaalisten laitteiden käytön suositukset 6–13-vuotiaille sekä tietoa vanhemmille ja perheille lasten digitaalisten laitteiden käytön tueksi.

Väestöliiton keskeiset näkökulmat suositusten toimeenpanossa (29.10.2025)

Vanhemmille on tärkeää luoda totuudenmukainen kuva siitä, minkälaista valvontaa ja teknistä hallintaa lasten älylaitteiden käyttö edellyttää vanhemmalta. Tämän selkeä viestiminen toimii myös perusteluna ja kannustimena lasten laitehankintojen lykkäämiselle. Nykymuodossaan suositusluonnos ohjeistaa selkeästi tarpeesta valvoa, ettei lapsi kohtaa haitallisia sisältöjä, mutta ohjeistus digimaailman haitallisista toimintaperiaatteista on puutteellinen.

Haitallisilla toimintaperiaatteilla tarkoitamme sitä, että kaupalliset toimijat ja voitontavoittelun lainalaisuudet luovat digitaaliseen maailmaan toimintaperiaatteita, joissa lapsi ”ostaa” ajallaan, huomiollaan ja datallaan digitaalista sisältöä. Kaupalliset toimijat pyrkivät maksimoimaan lapsen ruutuaikaa. Ne keräävät tietoa siitä, mitä lapsi sovelluksissa tekee ja myyvät tietoja eteenpäin. Pelkkä sisällön valvonta ei tällöin riitä: digialustan toimintaperiaate voi olla haitallisen koukuttavaa, manipuloivaa tai vaarantaa lapsen oikeuden yksityisyyteen, vaikka sen sisältö olisi harmitonta. Lapsia tulee suojella tällaiselta manipuloinnilta, jossa heidän haavoittuvuuttaan käytetään markkinavoimien resurssina.

Koska suositukset koskevat lasten vapaa-aikaa, ne tulisi kohdistaa huoltajien lisäksi kaikille lapsen kanssa vapaa-aikaa viettäville tahoille kuten urheilu- ja harrastusseuroille sekä iltapäiväkerhoille. Vapaa-ajan tahojen lisäksi myös koulujen merkitys on huomioitava. Koulujen käytäntöjen tiedetään tuottavan painetta aikaistaa älylaitteiden hankintapäätöksiä perheissä (tutkimus vertaisarvioitavana). Jotta lasten omien laitteiden ikänormi siirtyisi nykyistä myöhemmäksi, kouluja olisi ohjeistettava siinä, ettei omia laitteita käytetä opetuksessa.

Tekoälyn nopeaan tuloon digitaalisiin alustoihin tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota. Tekoälytoimintoja sisältyy hakulaitteisiin, META:n alustoihin (mm. WhatsApp) ja niitä voi ilmaantua uusina toimintoina tuttuihin sovelluksiin esimerkiksi keskustelubottien muodossa. Koska tekoälyyn vaikutuksista lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin tiedetään vielä vähän, mielestämme olisi ensisijaisen tärkeää, että viralliset suositukset soveltavat varovaisuusperiaatetta tekoälyn suhteen.

Väestöliitto ry on sitoutunut edistämään suomalaisten digihyvinvointia tutkimusperustaisesti. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos tekee ja kokoaa tutkimusta digitalisaation vaikutuksista perhe- ja ystävyyssuhteisiin ja yksilöiden hyvinvointiin. Levittääksemme tutkimustietoa yhteiskunnassa teemme yhteistyötä päättäjien, median ja muiden organisaatioiden kanssa ja tarjoamme palveluja kansalaisille.

Parhaillaan käynnissä olevassa NetResilience -hankkeessa tutkimme digitalisaation vaikutuksia perhesuhteisiin ja sosiaalisiin verkostoihin. Joulukuussa on ilmestynyt ystävyyssuhteita koskeva Perhebarometri 2025, jossa on selvitetty ystävyyssuhteiden tilaa ja merkitystä digitaalisessa murroksessa. Tulevissa hankkeissa keskitymme entistä vahvemmin siihen, miten digitalisaatio ja sosiaalisten verkostojen muutos heijastuu mielenterveyteen, jolloin fokus on myös generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksissa ja riskeissä.

0–5-vuotiaita koskevat konkreettiset ehdotukset suositusluonnokseen

Luonnoksen kohdasta ” Digitaalisia sisältöjä tulisi lapsen iän huomioiden käyttää aluksi yhdessä ja lapsen kasvaessa tukea itsenäistä käyttöä keskustelemalla sisällöistä, ja varmistamalla, että lapsi ei pääse sopimattomiin sisältöihin” voi saada käsityksen, että itsenäinen käyttö alkaa jo 0–5-vuotiaana. Tämä on ristiriidassa suosituksen muun sisällön kanssa.

Väestöliitto ehdottaa muotoa: ”Digisisältöjä tulisi käyttää vain vanhemman valvonnassa, sisällöstä keskustellen ja varmistaen, että lapsi ei pääse sopimattomiin sisältöihin.”

Ehdotamme myös lisäystä kohtaan: “Lapsi ei saa käyttää digitaalisia laitteita tai sovelluksia, jotka sisältävät hänen kehitykselleen haitallista sisältöä kuten voimakasta kielenkäyttöä, päihteiden väärinkäyttöä, vaarallista toimintaa, seksuaalista sisältöä tai väkivaltaa.” Ehdotamme lisättävän: “Lasta tulee suojella myös sovelluksilta, jotka tähtäävät käyttömäärän maksimointiin. Tällaisia ovat pelit ja videosovellukset, jotka koukuttavat lasta mm. tarjoamalla “palkintoja” mainosten katsomisesta tai lisäpelaamisesta ja, joissa toimii suosittelualgoritmi. Aikuisen tulee varmistaa, ettei lapselle synny riippuvuussuhdetta digisisältöihin.”

6–13-vuotiaita koskevat konkreettiset ehdotukset suositusluonnokseen

Luonnoksessa oleva 11 ikävuoden digilaitteiden käytön ikäsuositus tulisi nostaa 13 ikävuoteen. Tämä perustuu kehityspsykologiseen tietämykseen keskimääräisistä kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehitysvaiheista (Aivoliiton näyttöön perustuvat suositukset). Samaan 13 vuoden vähimmäisikärajaan päätyy myös aivan tuore globaali tutkimus älypuhelinten käyttöönottoiän ja mielenterveyden yhteydestä (Thiagarajan ym. 2025)

Tutkimuksessa todetaan: “The most prominent finding is that for those who acquired their smartphone below the age of 13, their overall mind health and wellbeing is progressively lower with each younger age of first smartphone ownership…This general pattern is consistent across every region, culture and language highlighting a critical developmental window during which smartphone ownership appears to have the greatest impact…What’s more, the magnitude is substantial: if current trends for increasingly younger smartphone ownership and social media access continue, projections from this data suggest that this factor alone could be responsible for mental distress such as suicidal thoughts, dissociation from reality, and diminished functionings such as emotional control and resilience in nearly a third of the next generation.”

Lisäksi siirtyminen alakoulusta yläkouluun 13 vuoden iässä puoltaa 13 vuoden ikärajaa, jolloin alakouluympäristö, jossa on myös nuorempia lapsia, säilyisi älypuhelittomana.

Ikärajoihin ehdotamme koululuokkaan perustuvaa rajaa, jolloin muotoilu olisi seuraava: ”Jos alakouluikäiselle halutaan hankkia puhelin, suositellaan sellaista laitetta, jossa on rajalliset ominaisuudet, kuten soitto ja viestimahdollisuus.”

Osio kaipaa myös tarkennuksia vanhempien vastuisiin. Sisällön rajoitusten yhteydessä vanhemmille tulisi viestiä siitä, että useissa sovelluksissa ja peleissä on toimintaperiaatteita, jotka ovat lapsille sopimattomia. Tällaisten sovellusten ja pelien toiminta perustuu käyttömäärän maksimointiin, mainontaan ja tietojen keräämiseen ja myymiseen ja näin ollen vaarantavat lasten oikeuksia. Ehdotamme samaa lisäystä kuin 0–5-vuotiaiden suosituksiin: “Lasta tulee suojella sovelluksilta, jotka tähtäävät käyttömäärän maksimointiin. Tällaisia ovat pelit ja videosovellukset, jotka koukuttavat lasta mm. tarjoamalla “palkintoja” mainosten katsomisesta tai lisäpelaamisesta ja, joissa toimii suosittelualgoritmi. Aikuisen tulee huolehtia, ettei lapselle synny riippuvuussuhdetta digisisältöihin.”

Ehdotamme lisäystä kohtaan: “Sosiaalisen median, digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa.” Lisäys: “Vanhemman on hyvä varmistaa sisällön sopivuus, sillä useiden sovellusten ikärajat ovat teknologiayhtiöiden itsensä asettamia.”

Kohdasta: “Hakukoneista, nettiselaimista ja tekoälysovelluksista saa katsoa vain ikätasolle sopivaa sisältöä” tulisi poistaa tekoälysovellukset, koska niiden vaikutuksista ja toimintaperiaatteista – kuten koukuttavuus, manipulointi ja tietojen kerääminen – ei ole riittävästi tietoa. Mielestämme virallisten suositusten tulisi soveltaa varovaisuusperiaatetta tekoälyn suhteen.

Tietoa vanhemmille ja perheille konkreettiset ehdotukset suositusluonnokseen

Ehdotamme lisättävän “Vanhemman vastuulla on” -listaan kohdan: “varmistaa, ettei lapselle synny riippuvuussuhdetta digisisältöihin.”

Ehdotamme lisättävän “Vanhempi, otathan nämä huomioon” -listaan seuraavia tarkennuksia:

Kohdassa ”Erityisesti lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat riittävästi ruudutonta aikaa. Välillä on hyvä pitää kokonaan ruuduttomia päiviä” välittyy mielikuva siitä, että ruutuaika on hallitseva piirre lapsen arjessa. Jotta suosituksista välittyy kuva siitä, että lapsen arjen kuuluu olla ensisijaisesti ei-digimaailmassa, ehdotamme muotoilua: ”Lapsen kehittyvät aivot tarvitsevat kehollista ja kasvokkaista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Vanhemman tulee tukea sitä, että lapsi pääsee rakentamaan suhdetta ympäristöönsä ja löytää mielenkiinnonkohteita ensisijaisesti digimaailman ulkopuolella. Mm. kasvokkaista vuorovaikutusta vertaisten kanssa ja kehollista tekemistä tulisi pitää etusijalla digitaalisiin vastineisiin nähden.

Ehdotamme tähän osioon lisäksi suositusta, että digilaitteiden käyttö tapahtuu perheen yhteisissä tiloissa eikä esimerkiksi makuuhuoneessa. Tämä auttaa vanhempaa käytön valvonnassa ja tukee myös hyvää unihygieniaa. Tämän voisi lisätä nukkumaanmenoa koskevaan kohtaan seuraavasti:

”Digilaitteiden sinivalo ennen nukkumaanmenoa voi häiritä unta, siksi laitteiden katsominen on suositeltavaa lopettaa viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa. On myös suositeltavaa, että lapsen digilaitteiden käyttö tapahtuu perheen yhteisissä tiloissa, eikä lapsen omassa makuuhuoneessa, jolloin vanhempi pystyy paremmin valvomaan sekä digisisältöjä, että käyttötottumuksia.”

Lähteet

Aivoliiton suositukset

Thiagarajan, T. C., Newson, J. J., & Swaminathan, S. (2025). Protecting the Developing Mind in a Digital Age: A Global Policy Imperative. Journal of Human Development and Capabilities, 26(3), 493–504. https://doi.org/10.1080/19452829.2025.2518313