Vuoden 2025 Väinö Kanniston tunnustuspalkinto Maarit Olkkolalle
Väestöliitto on myöntänyt vuoden 2025 Väinö Kanniston tunnustuspalkinnon KTT Maarit Olkkolalle. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi parhaasta väestötieteellisestä opinnäytteestä. Olkkolan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin neuvoloiden ja rokotusten vaikutuksia lapsikuolleisuuteen ja inhimillisen pääoman muodostumiseen. Tutkimuksen mukaan tuhkarokkorokotuksella oli myönteisiä vaikutuksia koulutustasoon. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että neuvolajärjestelmä kasvatti maaseudun lasten inhimillistä pääomaa.
Lastenneuvolajärjestelmä laski maaseudun lasten kuolleisuutta ja nosti heidän koulutustasoaan
Maarit Olkkolan väitöskirjan osatutkimukset käsittelevät julkisen lastenneuvolajärjestelmän perustamista Suomeen sekä tuhkarokkoa vastaan tehtyä julkista rokotuskampanjaa Yhdysvalloissa.
Neuvolajärjestelmä perustettiin Suomeen 1940-luvulla. Vielä ennen toista maailmansotaa pienten lasten kuolleisuus oli lähes kaksinkertaista esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Sodasta huolimatta Suomen lapsikuolleisuus puolittui 1940-luvulla. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten neuvoloiden perustaminen maaseudulle vaikutti kuolleisuuden laskuun.
Tutkimuksen tulosten mukaan vuoden 1944 neuvolalain jälkeen maaseutukuntiin perustetut lastenneuvolat laskivat lasten kuolleisuutta olennaisesti. Toisin kuin muissa Pohjoismassa, Suomessa palvelut koskivat alusta alkaen myös yli yksivuotiaita, joten Olkkolan tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti julkisten terveyspalveluiden vaikutuksesta yli yksivuotiaiden kuolleisuuteen.
Lastenneuvolat vaikuttivat myönteisesti myös koulutus- ja tulotasoon henkilöillä, jotka olivat alle nelivuotiaita neuvolan perustamisen aikaan. Tämä antaa viitteitä siitä, että lastenneuvolajärjestelmä kasvatti maaseudun lasten inhimillistä pääomaa.
”Suurin osa Suomen väestöstä asui 1940-luvulla vielä maaseudulla, jossa syntyivät sodan jälkeiset suuret ikäluokat. Tutkimukseni mukaan lastenneuvolat olivat tärkeä investointi näihin ikäluokkiin. Lapsiin kohdistuvissa politiikkatoimenpiteissä onkin tärkeää ottaa huomioon mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset esimerkiksi inhimillisen pääoman kertymisen kautta”, toteaa Olkkola.
Tutkimusta varten kerättiin laaja historiallinen tilastoaineisto, joka koostuu sekä alkuperäisestä arkistoaineistosta että Suomen moderneista yksilötason rekisteriaineistoista. Aineistossa on tietoja muun muassa siitä, milloin kuhunkin kuntaan perustettiin ensimmäinen lastenneuvola ja minkälainen perusterveydenhuollon henkilöstö siellä oli 1940-luvulla. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.
Tuhkarokkorokotuksella positiivinen vaikutus koulutustasoon
Tutkimuksen tulokset kertovat, että Yhdysvaltojen ensimmäinen laajamittainen tuhkarokkorokotuskampanja paransi väestön koulutustasoa. 1960-luvulla tuhkarokko oli hyvin yleinen tauti, jonka lähes kaikki lapset sairastivat alakouluiässä. Vuosina 1967–1968 toteutetussa kampanjassa annettiin lähes 12 miljoonaa rokoteannosta, ja taudin esiintyvyys väheni 90 prosenttia.
Rotuskampanja lisäsi hieman koulutustasoa niiden ikäluokkien keskuudessa, jotka joko osallistuivat rokotuksiin tai hyötyivät tartuntojen vähenemisestä. Tutkimuksessa käytettiin Yhdysvaltain väestölaskenta-aineiston yksilötason otosta, joka on julkisesti saatavilla Minnesotan yliopiston ylläpitämän kansainvälisen tietokannan kautta.
Olkkolan yhdessä Philipp Barteskan, Sonja Dobkowitzin ja Michael Rieserin kanssa tekemä tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa tuhkarokkorokotuksen myönteisen vaikutuksen koulutustasoon. Se on julkaistu Journal of Health Economics -lehdessä.
”Palkittu väitöskirja osoittaa, että varhaiset terveyspoliittiset investoinnit eivät ainoastaan vähentäneet lapsikuolleisuutta, vaan loivat perustan sukupolvien koulutukselliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Terveydenhuollon toimenpiteillä voikin olla kauaskantoisia vaikutuksia koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja inhimillisen pääoman kertymiseen”, pohtii Väinö Kanniston rahaston hoitokunnan puheenjohtaja ja Väestöliiton toimitusjohtaja Tiina Ristikari.
Väinö Kanniston rahasto jakaa joka toinen vuosi tunnustuspalkinnon väestötieteellisestä opinnäytteestä kuolleisuus- ja terveystutkimuksen alalla. Palkinnon arvo on 1 000 euroa. Väinö Kanniston tunnustuspalkintoa on jaettu vuodesta 1998, kyseessä on nyt 17. palkinto. Palkinto luovutetaan Suomen Väestötieteen yhdistyksen seminaarissa 7.11.25.
Lisätietoja
Maarit Olkkola, erikoistutkija
maarit.olkkola@vatt.fi
Tiina Helamaa, rahaston sihteeri
tiina.helamaa@vaestoliitto.fi
Olkkola, M. (2025). Essays on Health Policy and Human Capital (Doctoral dissertation, Aalto University, School of Business). Aalto University Publications Series Doctoral Theses, 4/2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-2344-9