Elpyyko Suomen syntyvyys?

Vuonna 2024 Suomen kokonaishedelmällisyysluku, eli laskennallinen arvio siitä, kuinka paljon lapsia yksittäinen nainen saisi elämänsä aikana ikäryhmäkohtaisten syntyvyyslukujen säilyessä ennallaan, saavutti alhaisimman koskaan mitatun arvonsa, 1,25.

Jo lähes viidentoista vuoden ajan jatkunut syntyvyyden lasku kuitenkin pysähtyi tuohon vuoteen: vuoden 2025 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Väestön ennakkotiedot antavat osviittaa siitä, että syntyvyys on jatkanut hienoista elpymistään koko maassa tämänkin vuoden puolella (Tilastokeskus a, 2026)

Kokoluokaltaan syntyvyyden muutos – noin 0,05 lasta naista kohden – ei ole itsessään merkittävä. Sen sijaan siitä tekee tarkastelemisen arvoisen kaksi toisistaan irrallista tekijää: järjestyslukukohtaisten muutosten poikkeavuus aiemmasta trendistä ja trendin jatkuminen vuoden 2026 puolella.

Vuodesta 2010 vuoteen 2024 jatkunut syntyvyyden lasku selittyy yli 80-prosenttisesti esikoisten syntymien vähentymisellä (Hellstrand ym., 2026). Toisia, kolmansia ja sitä seuraavia lapsia on niitäkin syntynyt aiempaa vähemmän, mutta lasku on ollut merkittävästi pienempi kuin esikoisten kohdalla. Vuoden 2024 jälkeen tässä trendissä on tapahtunut käänne. Kuviossa 1 kuvataan ikäryhmä- ja järjestyslukukohtaista syntyvyyden muutosta vuosien 2024 ja 2025 välillä. Kuviosta nähdään, että syntyvyys on lisääntynyt etenkin noin 27–37-vuotiaiden naisten keskuudessa ja että lähes puolet muutoksesta selittyy 30–34-vuotiaiden naisten lisääntyneellä esikoisten määrällä. Ylipäätänsä esikoisten määrän lisääntyminen selittää vuosien välisestä muutoksesta lähes kaksi kolmasosaa.

Vuonna 2025 havaittu syntymisen elpyminen näyttää jatkuneen nyt jo verrattain pitkään. Kun tarkastelusta suljetaan ulos koronan luoma poikkeama, olisi kyseessä ensimmäinen käännös nousua kohden sitten vuoden 2010. Kun tarkastellaan kuukausittaista syntymien keskiarvon kehittymistä 12 kuukauden ajanjaksolta, nähdään, että syntymät kääntyivät nousuun vuoden 2025 kesäkuussa (Kuvio 2). Vuoden 2026 tammi–toukokuun syntymien ennakkotilastojen mukaan elpyminen on jatkunut: alkuvuonna 2026 on kuukausittain syntynyt keskimäärin 6,1 prosenttia enemmän lapsia kuin samaan aikaan edellisenä vuonna.

Tilastokeskuksen ennakkolukujen lisäksi vuoden 2026 syntyvyyttä voidaan tarkastella myös raskausrahahakemusten avulla. Raskausraha on synnyttävälle vanhemmalle korvamerkitty 40 päivän pituinen vanhempainvapaakorvaus, jota voi nostaa aikaisintaan 30 ja viimeistään 14 päivää ennen laskettua aikaa. Tilastot saajien määristä on saatavilla kuukausikohtaisesti. Tarkasteltaessa kausitasoitettuja liukuvia vuosisummia, voidaan havaita, että raskausrahan nostamisesta kirjattujen tukikuukausien määrä saavutti vuoden 2022 jälkeisen huippuarvonsa huhtikuussa 2026 (kuvaaja 3).

Syntyneiden lasten määrä sekä raskausrahan määrä on riippuvainen aina myös hedelmällisessä iässä olevien ikäluokkien koosta. Kokonaishedelmällisyysluku ottaa huomioon tämän. Maksettujen raskausrahakuukausien sekä Kelan äitiysavustushakemusten (äitiyspakkaus tai sitä korvaava raha, joita voi hakea noin neljä kuukautta ennen laskettua aikaa) avulla voidaan myös ennustaa vuoden 2026 kokonaishedelmällisyyslukua. Trendien jatkuessa nykyisellään Suomeen syntyisi vuoden 2026 aikana yhteensä noin 48 800 lasta, ja kokonaishedelmällisyys asettuisi luvun 1,39 tienoille.

Lisätietoja

Tuure Pelkonen, korkeakouluharjoittelija
tuure.pelkonen@vaestoliitto.fi

Lähteet

Hellstrand, J. ja Jalovaara, M. Finnish Fertility: First Births Matter Even More than Before and Lifetime Fertility Outlook Has Weakened. Flux Policy Brief 01/2026. FLUX Consortium, 2026.

Kela. 2026. Vanhempainpäivärahojen saajat ja maksetut etuudet (9109RS001). Kelan tietotarjotin. Haettu 24. kesäkuuta 2026.

Tilastokeskus, a. 2026. 11ll — Väestönmuutokset kuukausittain, 1990M01–2026M05. StatFin-tietokanta. Haettu 24. kesäkuuta 2026.

Tilastokeskus, b. 2026. 12dm — Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan, 1990–2025. StatFin-tietokanta. Haettu 24. kesäkuuta 2026.

Viittaaminen

Pelkonen, T. (2026). Elpyyko Suomen syntyvyys? Tietovuoto-artikkeli 3/2026. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/elpyyko-suomen-syntyvyys/ [Viitattu: ##.##.202#].

---

Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa ovat mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.