Miehillä kumppanin puute ja naisilla ilmastohuolet – miksi suomalaiset lykkäävät lastensaantia?
Lastensaannin esteet ovat Suomessa monenlaisia. Miten naiset ja miehet eroavat kertomissaan syissä lykätä vanhemmuutta tai jättäytyä vapaaehtoisesti lapsettomiksi? Tuoreen maisterintutkielman mukaan miesten ja naisten syyt lykätä lapsiperheellistymistä eroavat osittain. Miehet pitävät naisia enemmän suurempaa osaa tutkituista syistä tärkeinä. Muun muassa sopivan kumppanin puute näkyy miesten vastauksissa. Naiset pitävät ilmastonmuutoksen tuomia huolia tärkeämpinä esteinä perheellistymiselle kuin miehet.
Syntyvyyden lasku on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta Suomessa kehitys on ollut erityisen nopeaa 2010-luvun alusta lähtien. Tämä on huolestuttavaa etenkin siksi, että perheisiin jää syntymättä toivottuja lapsia: ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on keskimäärin 0,6 lasta. Erityisesti ilman parisuhdetta elävät ja matalammin koulutetut saavat nykyisin toivomaansa vähemmän lapsia.
Syntyvyys laskee, mutta miksi?
Syntyvyyden laskun syyt ovat moninaisia, eikä tutkimus ole pystynyt selvittämään niitä tyhjentävästi. Taloudellinen epävarmuus, sosiaalisen tuen puute tai tulevaisuuteen liittyvät huolet ovat yhteydessä siihen, että lapsiperheellistymistä epäröidään. Väestöliiton Perhebarometrien mukaan nuoret aikuiset pitävät muun muassa puolison puutetta, omaan elämäntyyliin sekä uraan ja toimeentuloon liittyviä seikkoja osasyinä lastensaannin lykkäämiselle.
Tuoreessa maisterintutkielmassa selvitettiin, miten suomalaismiesten ja -naisten syyt olla haluamatta lapsia eroavat toisistaan.
Tutkimuksen aineistona Perhebarometri 2022
Aineistona käytettiin Väestöliiton Perhebarometri 2022 -kyselyä, joka kerättiin vuoden 2022 syksyllä. Aineisto rajattiin 20–44-vuotiaisiin vastaajiin, ja lopulliseksi otoskooksi muodostui 1 897 henkilöä, josta naisia oli 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia.
Kyselyssä vastaajat arvioivat 29 syyn tärkeyttä lastensaannin lykkäämiselle tai lapsettomuudelle, jotka tässä luokiteltiin kielteiseksi (“ei vaikuta”) tai myönteiseksi (“vaikuttaa”) vastaukseksi. Tutimuksessa tarkasteltiin sukupuolen (binäärinen nainen/mies) yhteyttä siihen, miten tärkeäksi tai ei-tärkeäksi kukin väittämä arvioitiin. Lisäksi otettiin huomioon taustamuuttujina vastaajan ikä, koulutustaso, parisuhdestatus, tulotaso sekä se, oliko vastaajalla valmiiksi lapsia. Kaikki selittävät muuttujat dikotomisoitiin eli muutettiin kaksiluokkaisiksi. Aineisto analysoitiin ristiintaulukointien ja logistisen regressioanalyysin avulla.
Miehillä ja naisilla paljon samoja syitä
Ylipäätään tärkeimmissä ja vähiten tärkeissä syissä olla haluamatta lapsia oli miehillä ja naisilla paljon yhteistä. Molemmilla sukupuolilla kolme tärkeintä syytä olivat seuraavat:
”Haluan tehdä muita minua kiinnostavia asioita.”
”Joutuisin luopumaan nykyisestä elämäntyylistäni.”
”En (enää) halua sitoa itseäni pieniin lapsiin.”
Vähiten tärkeissä syissä molemmilla sukupuolilla toistuivat seuraavat:
”Nuorin lapsi on vielä liian pieni.”
”En voi/emme voi saada (lisää) lapsia.”
Miehet pitivät useita syitä tärkeämpinä kuin naiset
Kaikista 29 väittämästä sukupuoli oli 12 väittämän kohdalla yhteydessä vastaajien näkemyksiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki sukupuolittuneet syyt olivat tutkimuksessa tärkeämpiä miehille kuin naisille.
Miehet kokivat naisia tärkeämmiksi erityisesti seuraavat syyt olla hankkimatta lapsia:
“Minulla ei ole sopivaa kumppania.”
“Puolison työtilanne on epävarma.”
“Nuorin lapsi on liian pieni.”
Mielenkiintoista on, että miehet pitivät puolisonsa työtilanteen lisäksi oman työtilanteensa epävarmuutta tärkeämpänä syynä kuin naiset.
Naiset pitivät miehiä tärkeämpänä vain yhtä syytä:
“Huoli oman lapsen tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen vuoksi.”
Myös osa taustamuuttujista oli yhteydessä siihen, miten tärkeiksi tietyt syyt koettiin lastensaannin lykkäämiselle. Etenkin vastaajan nuori ikä lisäsi todennäköisyyttä pitää erilaisia syitä tärkeinä lastensaannin lykkäämiselle. Parisuhteessa olevilla oli vähemmän lastensaantia estäviä syitä kuin sinkuilla.
Kuvio 1. Lapsiperheellistymistä estävät tai lykkäävät syyt: ”Jos et suunnittele lastenhankintaa tai lastenhankinta ei tunnu juuri nyt ajankohtaiselta, niin missä määrin seuraavat asiat vaikuttavat tähän?” Niiden vastaajien osuus, jotka vastasivat luetellun syyn vaikuttavan.
Myös sosioekonominen asema vaikuttaa näkemyksiin
Se, että vastaaja ei voi itse tai kumppaninsa kanssa saada lapsia, oli yllättäen tärkeä syy matalamman koulutuksen saaneille vastaajille. Myös synnytyspelko sekä kokemus siitä, ettei ole sopiva vanhemmaksi, olivat yhteydessä matalaan koulutukseen. Matalammin koulutetut pitivät myös yhteiskunnan riittämätöntä tukea esteenä lastensaannille.
Se, ettei vastaaja haluaisi perhevapaan aiheuttamaa katkosta työssään, tai se, että pienen lapsen hoidon ja työn yhteen sovittaminen olisi vaikeaa, olivat tärkeämpiä syitä enemmän ansaitseville vastaajille.
Oman työtilanteen epävarmuus ja perheen taloudellinen tilanne olivat vähemmän ansaitsevilla tärkeämpiä syitä olla haluamatta lapsia verrattuna suurempituloisiin.
Miesten ja naisten toiveet eivät ehkä kohtaa
Tutkimus osoitti, että miesten ja naisten syyt lykätä lapsiperheellistymistä eroavat ja että miehet kokivat monet syyt tärkeämpinä kuin naiset. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja, mutta tuovat lisää yksityiskohtaista tietoa sukupuolittuneista eroista.
Koska sopivan puolison puute on havaittu niin tässä tutkimuksessa kuin aiemmassa kirjallisuudessa merkittäväksi esteeksi miesten lapsiperheellistymiselle, on syytä pohtia, onko naisten ja miesten arvoissa ja toiveissa kohtaanto-ongelmia.
Koska matala koulutustaso oli yhteydessä siihen, ettei vastaaja koe olevansa sopiva vanhemmaksi tai ettei vastaaja pidä lapsista, voidaan myös pohtia, millaisia edellytyksiä vanhemmuudelle mielikuvissa rakennetaan.
Lisätietoja
Amanda Ahola, valtiotieteiden maisteriopiskelija, Väestöntutkimuslaitoksen harjoittelija
etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi
Lähteet
Ahola, A. (2025). Syntyvyyden lasku ja sukupuolten väliset erot : Naisten ja miesten syyt vanhemmuuden lykkäämiseen ja vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Maisterintutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/594660
Sorsa T., Lehtonen N. & Rotkirch A. (2023) Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? Perhebarometri 2022. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E57/2023.
Viittaaminen
Ahola, A. (2025). Miehillä kumppanin puute ja naisilla ilmastohuolet – miksi suomalaiset lykkäävät lastensaantia? Tietovuoto-artikkeli 8/2025. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/miehilla-kumppanin-puute-ja-naisilla/ [Viitattu: ##.##.20##].