Mitä Perhebarometri 2025 kertoo ystävyyssuhteista eri alueilla?
Kuinka laajoja suomalaisten sosiaaliset verkostot ovat? Kuinka usein läheisiin pidetään yhteyttä? Väestöliiton Perhebarometrin kyselyaineisto keväältä 2025 sisältää tietoa 18–79-vuotiaiden mannersuomalaisten sukulais- ja ystävyyssuhteista. Tässä tarkasteluun otetaan alueelliset erot ystävyyssuhteissa.
Perhebarometrin 2025, Sukua, ystäviä, yhteydenpitoa, mukaan suomalaisilla on vahvat ja toimivat ystävyyssuhteet: suomalaisten ystäväpiiriin kuuluu noin 11 ystävää tai kaveria, joista neljä on läheistä ystävää. Miehillä ystäviä on keskimäärin hieman enemmän kuin naisilla. Suomalaiset pitävät tiiviisti yhteyttä läheisiin ystäviinsä: neljä viidestä on ollut läheisimmän ystävänsä kanssa viikon sisään tekemisissä. Mutta millaisina ystävyyssuhteet näyttäytyvät eri puolilla maata?
Ystäväpiirin koko
Ystäväpiirin kokoa kysyttiin muodossa ”Kuinka monta ystävää tai kaveria sinulla on suurin piirtein? Ajattele niin läheisiä ystäviä kuin muita, joita pidät ystävinäsi tai kavereinasi.” Uudellamaalla ystäväpiirit ovat keskimäärin laajimmat: vastaajilla on keskimäärin noin 11,6 ystävää tai kaveria. Länsi-Suomessa vastaava keskiarvo on 10,6, Pohjois ja Itä Suomessa 10,4 ja Etelä Suomessa 10,2. Erot eivät ole suuria, mutta ne ovat samansuuntaisia sekä naisilla että miehillä (kuvio 1).
Kuvio 1. Ystäväpiirin koko, keskiarvot suuralueittain. Naiset ja miehet, ikävakioitu.
Kun tarkastellaan läheisten ystävien määrää, havaitaan samankaltaista alueellisista vaihtelua. Uudenmaan lisäksi myös Länsi Suomessa on hieman keskimääräistä enemmän läheisiä ystäviä (kuvio 2). Erot ovat kuitenkin kokonaisuutena varsin maltillisia.
Kuvio 2. Läheisten ystävien määrä, keskiarvot suuralueittain. Naiset ja miehet, ikävakioitu.
Kuinka tiiviisti ystäviin pidetään yhteyttä?
Kysyimme vastaajilta tarkemmin heidän läheisistä ystävyyssuhteistaan pyytämällä heitä listaamaan enintään kolme läheisintä ystäväänsä. Yhteydenpitoa arvioitiin kysymällä, milloin vastaaja oli viimeksi ollut tekemisissä läheisen ystävänsä kanssa. Lisäksi kysyimme kasvokkaisista kohtaamisista ystävän kanssa. Tulokset osoittavat, että eri alueilla yhteyttä pidetään lähes yhtä usein.
Noin 46 prosenttia suomalaisista on ollut tekemisissä ystävänsä kanssa vuorokauden sisällä. Seuraavaksi yleisin yhteydenpitofrekvenssi on viikoittainen kontakti (33 %), minkä jälkeen tulevat kuukausittaiset yhteydenpidot (16 %). Harvemmat yhteydenpitovälit – ”vuoden sisällä” tai ”yli vuosi sitten” – ovat selvästi harvinaisia kaikilla alueilla. Naiset ovat läheisimmän ystävänsä kanssa tekemisissä tiiviimmin kuin miehet.
Alueiden välillä havaitaan hienoista eroa yhteydenpidossa (kuvio 3). Uudellamaalla tekemisissä ollaan muita suuralueita hieman harvemmin. 48 prosenttia naisista on ollut läheisimmän ystävänsä kanssa vuorokauden sisään tekemisissä, kun osuus on muilla alueilla 50–51 prosenttia. Miehillä Uudenmaan lisäksi myös Etelä-Suomessa yhteydenpito on harvempaa. Tekemisissä olo on miehillä vuorokauden sisään matalimmillaan Etelä-Suomessa (40 % vs. 43–44 % Länsi- ja Pohjois- ja Itä-Suomessa), viikon sisällä tapahtuneessa yhteydenpidossa taas Uudellamaalla on matalin osuus (75 % vs. % 77–79 % Länsi- ja Pohjois- ja Itä-Suomessa). Tiiveintä tekemisissä olo on naisilla Etelä-Suomessa ja miehillä Länsi-Suomessa.
Kuvio 3. Yhteydenpito läheisimmän ystävän kanssa, suuralueittain (osuudet, %). Naiset ja miehet, ikävakioitu. ”Milloin viimeksi olit tekemisissä ystäväsi kanssa?”
Kasvokkaiset kohtaamiset
Ystäviä tavataan kasvokkain selvästi harvemmin kuin mitä heihin ollaan yhteydessä. Kun 79 prosenttia on ollut läheisen ystävänsä kanssa tekemisissä viikon sisällä, on 45 prosenttia tavannut ystäväänsä viikon sisällä. Miehet tapaavat jonkin verran useammin läheisiä ystäviään kuin naiset.
Kuten tekemisissä olon kohdalla, myös kasvokkaisia tapaamisia tarkasteltaessa – eli sitä, kuinka moni tapaa ystävänsä päivittäin, viikoittain tai harvemmin – alueiden väliset erot ovat vähäisiä.
Uudellamaalla kasvokkaiset kohtaamiset ovat hieman muuta maata harvempia: päivittäisen tai viikoittaisen yhteydenpidon osuus jää hieman alemmaksi kuin muilla suuralueilla (41 % vs. 43–46 %). Miehet ovat tavanneet ystäviään tiiveimmin Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa 50 prosenttia on tavannut läheisimmän ystävänsä vähintään viikon sisään. Osuus on miehillä matalimmillaan Uudellamaalla (43 %) ja Länsi-Suomessa (44 %).
Mielenkiintoista kyllä, tilanne näyttää moninaisemmalta, jos tarkastellaan yli vuosi sitten läheisintä ystäväänsä tavanneiden osuutta. Länsisuomalaisilla miehillä osuus on kolme prosenttia, kun Pohjois- ja Itä-Suomessa hieman useampi, kuusi prosenttia, on tavannut läheisimmän ystävänsä yli vuosi sitten. Naisilla vähintään viikoittaiset tapaamiset taas ovat Länsi-Suomessa yleisimpiä (44 %), ja Uudellamaalla tapaamiset hieman harvempia (39 %), mutta erot ovat pieniä.
Kuvio 4. Kasvokkainen yhteydenpito läheisimmän ystävän kanssa, suuralueittain (osuudet, %). Ikävakioitu, naiset ja miehet. ”Milloin viimeksi tapasit ystäväsi kasvokkain?”
Kokonaisuutena voidaan todeta, ettei ystävien määrä tai läheisten ystävysten yhteydenpidon tiheys vaihtele alueittain voimakkaasti. Mielenkiintoisesti alueilla, kuten Uudellamaalla, joilla ystävien määrä on korkeampi, kasvokkaiset tapaamiset läheisen ystävän kanssa ovat hieman harvemmassa. Tulokset on ikävakioitu, mutta on mahdollista, että ne heijastavat muun muassa alueittaisia eroja koulutustaustassa.
Perhebarometrissa totesimme koulutuksen olevan yhteydessä ystävien määrään ja osin myös yhteydenpitoon. Erityisesti naisilla korkeampi koulutus oli yhteydessä laajempiin ystäväpiireihin, miehistä taas peruskoulutaustaisilla oli laajimmat ystäväpiirit. Matalampi koulutustausta taas oli yhteydessä runsaampaan yhteydenpitoon kasvokkain.
On hyvä huomata, että tässä tarkastelussa keskitytään ainoastaan ystäväpiirin kokoon ja tapaamistiheyteen. Emme käsittele muita ystävyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten alueellisia etäisyyksiä, muuttoliikettä, arjen olosuhteita tai sitä, kuinka moni kokee yksinäisyyttä. Näiden taustatekijöiden erillinen tarkastelu voisi tuoda lisää ymmärrystä alueellisista eroista.
Lisätietoja
Noora Lehtonen, tutkija
Viittaaminen
Lehtonen, N. (2026). Mitä Perhebarometri 2025 kertoo ystävyyssuhteista eri alueilla? Tietovuoto-artikkeli 2/2026. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/mita-perhebarometri-2025-kertoo-ystavyyssuhteista-eri-alueilla/ / [Viitattu: ##.##.20##].
Väestöliitto panostaa ystävyyden tutkimukseen. Teemme vuonna 2025 kerätystä kyselyaineistosta nostoja pitkin vuotta. Kirjoittaja on saanut apurahan Svenska kulturfondenilta ja Svenska litteratursällskapenilta aikuisiän ystävyyssuhteita käsittelevään väitöskirjatutkimukseensa Helsingin yliopistossa.
Väestöntutkimuslaitos on lisäksi kiitollinen Vakaan Huomisen Säätiön tuesta ystävyyden tutkimukselle sekä Alli Paasikiven säätiölle pitkäjänteisestä perhebarometrikyselyjen tukemisesta.
Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa ovat mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
