Ruotsinkielisillä on suomenkielisiä laajemmat ystäväverkostot
Tutkimuksessa verrattiin suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten sukulais- ja ystäväverkostojen kokoa. Vertailu perustui väestöpohjaisiin kyselyihin, jotka koskivat suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan.
Aiempi tutkimus on toistuvasti osoittanut, että ruotsinkieliset suomalaiset pärjäävät useilla mittareilla paremmin kuin suomenkielinen valtaväestö. Ruotsinkieliset ovat keskimäärin terveempiä ja pitkäikäisempiä, heillä on korkeampi koulutustaso ja suuremmat tulot, vähemmän avioeroja sekä parempi koettu hyvinvointi.
Yhtenä mahdollisena selityksenä kieliryhmien välisille eroille on esitetty sitä, että ruotsinkielisillä olisi laajemmat sosiaaliset verkostot kuin suomenkielisillä. Aiemman tutkimuksen perusteella meillä on kuitenkin vain vähän tietoa siitä, eroavatko ruotsin- ja suomenkielisten suomalaisten läheiset sukulais- ja ystäväverkostot toisistaan.
Nordic Yearbook of Population Research -lehdessä julkaistu tutkimus paikkaa tätä puutetta. Tanskasen, Danielsbackan ja Rotkirchin tutkimuksessa verrattiin ruotsin- ja suomenkielisten suomalaisten läheisiä sukulais- ja ystäväverkostoja. Tutkimus perustui väestöpohjaiseen kyselyaineistoon, joka kattaa kaksi sukupolvea: suomalaiset vuosina 1945–50-syntyneet suuret ikäluokat sekä heidän aikuiset lapsensa. Kyselyn aineistonkeruun aikaan, vuosina 2018–19, suuret ikäluokat olivat 68–73-vuotiaita ja heidän täysi-ikäiset lapsensa 19–56-vuotiaita.
Läheiset sukulaisverkostot hyvin samankaltaisia mutta ystävyyssuhteissa kieliryhmien väliset erot olivat selviä
Kyselyissä vastaajia pyydettiin raportoimaan läheisten sukulaisten ja läheisten ystävien lukumäärä. Tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan ”vahvoihin siteisiin” eikä etäisempiin tuttavuuksiin. Ruotsin- ja suomenkielisten sukulais- ja ystäväverkostoja vertailtiin molemmissa sukupolvissa erikseen. Analyyseissa vakioitiin sosiodemografisia tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli ja useita muita taustamuuttujia.
Tutkimuksen perusteella läheiset sukulaisverkostot ovat hyvin samankaltaisia ruotsin- ja suomenkielisillä suomalaisilla. Suurten ikäluokkien ruotsinkieliset vastaajat raportoivat hieman enemmän läheisiä sukulaisia kuin suomenkieliset (6,9 vs. 6,1), ja vastaava pieni ero ilmeni myös heidän aikuisten lastensa kohdalla (4,7 vs. 4,6). Nämä erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä.
Ystävyyssuhteissa kieliryhmien väliset erot olivat selviä. Ruotsinkieliset suomalaiset raportoivat molemmissa sukupolvissa enemmän läheisiä ystäviä kuin suomenkieliset. Suurten ikäluokkien keskuudessa ruotsinkielisillä oli keskimäärin 7,4 läheistä ystävää, kun suomenkielisillä vastaava luku oli 5,3. Aikuisten lasten sukupolvessa vastaavat luvut olivat ruotsinkielisillä 5,6 ja suomenkielisillä 4,2. Nämä erot säilyivät tilastollisesti merkitsevinä myös sen jälkeen, kun analyyseissa vakioitiin sukupuoli, ikä ja useita muita sosiodemografisia tekijöitä.
Edellä esitetyt tulokset avaavat useita jatkotutkimuksen aiheita. Ovatko ruotsinkielisten suomenkielisiä laajemmat verkostot yhtenä syynä heidän parempaan terveyteensä, hyvinvointiinsa ja sosioekonomiseen menestykseensä? Ovatko suuremmat verkostot myös käytännössä ”auttavaisempia” eli saavatko ruotsinkieliset enemmän taloudellista ja käytännön apua läheisiltään kuin suomenkieliset? Miten kaksikielisissä perheissä kasvaneiden henkilöiden sosiaaliset verkostot vertautuvat ruotsin- ja suomenkielisten verkostoihin?
Lisätietoja
Antti O. Tanskanen
antti.tanskanen@vaestoliitto.fi
Lähde
Tanskanen, A. O., Danielsbacka, M., & Rotkirch, A. (2025). Kinship and Friendship Networks among Swedish and Finnish Speaking Finns. Nordic Yearbook of Population Research, 58, 59-76. https://doi.org/10.23979/nypr.161271
Viittaaminen
Tanskanen, A.O., Danielsbacka, M. & Rotkirch, A. (2026). Ruotsinkielisillä on suomenkielisiä laajemmat ystäväverkostot. Tietovuoto-artikkeli 1/2026. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/ruotsinkielisilla-on-suomenkielisia-laajemmat-ystavaverkostot/ [Viitattu: ##.##.202#].
Tutkimus on osa Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience) -hanketta, jossa ovat mukana Väestöliiton lisäksi Turun yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Aalto yliopisto. Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
